Suomi äidinkielenä ja muiden kielten joukossa
Suomen kielen piirteitä
Teht. 3-6
3a. Kari - Kaari, ajaa - aja, tiili- tili
3b. Sali - salli, mato-matto, kato-katto
4a. Voimaton, Maidoton
4b. Kaunis, kallis
4c. kuningatar, tarjoilijatar
4d. sammal, sävel
4e. ainut, airut
5a. pää, ssä
5b. pullo, i, ssa, kin
5c. kaata, isi, n
5d. voima, ton, ta
5e. koira, n
5f. kesä, loma, matka, sta, nne, ko
5g. tul, isi tte, pa
5h. koulu, a ,nne, ko
5i. savu, sta, mo, lta
6a. ei ole astevaihtelua.
6b. Ne ovat vierassanoja
3a. Kari - Kaari, ajaa - aja, tiili- tili
3b. Sali - salli, mato-matto, kato-katto
4a. Voimaton, Maidoton
4b. Kaunis, kallis
4c. kuningatar, tarjoilijatar
4d. sammal, sävel
4e. ainut, airut
5a. pää, ssä
5b. pullo, i, ssa, kin
5c. kaata, isi, n
5d. voima, ton, ta
5e. koira, n
5f. kesä, loma, matka, sta, nne, ko
5g. tul, isi tte, pa
5h. koulu, a ,nne, ko
5i. savu, sta, mo, lta
6a. ei ole astevaihtelua.
6b. Ne ovat vierassanoja
Kieli muuttuu
Tehtäviä
1. Lue oppikirjasta sivut 100 - 101 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a - h.
a) Miksi sanojen tarkkaa määrää ei pysty sanomaan? uusia sanoja syntyy ja vanhoja sanoja jää kokoajan pois käytöstä
b) Mihin uusia sanoja tarvitaan? Maailma muuttuu, eli kehitetään esim. uusia laitteita
c) Mistä suomen kielen vanhimmat sanat ovat peräisin? suomalais-ugrilaisesta kantakielestä
d) Mitä tarkoittaa lainasana? Ovat lainautuneet suomeen muista kielistä eri aikoina
e) Mistä uusimmat lainasanat tunnistaa lainoiksi? niissä voi olla suomen kielelle vieraita äänteitä tai yhdisteteitä
f) Kerro esimerkkejä englannin kielen rakenteista, joita ei pidetä hyvän yleiskielen mukaisina suomen kielessä. sinä-passiivi
g) Miksi kirjoitettu kieli muuttuu hitaammin kuin puhekieli? Kirjoitettua yleiskieltä ohjaillaan säännöillä
h) Miksi kielen muutoksesta ei kannata olla liikaa huolissaan? kielen muuttuminen on luonnollista ja osoittaa, että kieli on elossa
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 102.
3a.roolipeli, lainataan sana toisesta kielestä
3b.spoileri, lainasana
3c.ope, lyhennetään sanaa
3d.Sokeriton, johdetaan uusi sana
3e. Läppä, Annetaan sanalle uusi merkitys
3. Tee oppikirjasta tehtävä 4 sivulta 102.
4a. laulaja
4b. suurempi
4c. kampaamo
4d. pukeutua
4e. vapauttaa
4f. minilehti
4. Tee oppikirjasta tehtävä 5 sivulta 103.
5a. rikollinen, monikollinen, kädellinen, uskollinen, uskonnollinen, inhimmillinen, rahallinen. värillinen
5b. värikäs, värillinen, väritön, värillisyys,
5. Alleviivaa seuraavista sanoista johdin.
a) korjaamo
b) veturi
c) osuma
d) varasto
e) ihmeellinen
f) nisäkäs
g) kuusikko
h) likainen
i) onneton
j) voimala
k) heikohko
l) johdanto
6. Testaa: Kuinka hyvin sinulta sujuu parituhatta vuotta sitten puhuttu suomi?
6/11
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 7.
7. Lue liitteistä löytyvä Kaisa Häkkisen artikkeli Suomi on kuuden kerroksen kieli (Tiede 1/2018). Vastaa alla oleviin kysymyksiin osissa. (Voit pyytää artikkelin myös paperiversiona opelta.)
Artikkelin alku:
1) Mihin kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa? Kantauralista
2) Mitä voidaan pitää nyrkkisääntönä, kun arvioidaan sanojen ikää? 5000 vuotta
Esisuomi 5000-1000 eaa.:
3) Millaiset sanat edustavat kielen vanhimpia sanoja? jokapäiväiseen olemiseen kuuluvia peruskäsitteitä
4) Millaisiin aihepiireihin esisuomen ajan sanat voidaan luokitella? ruumiinosia ja täkeimpiä ihmissuhteita
5) Mistä ovat peräisin kielemme vanhimmat lainasanat? indoeurooppalaisesta kantakielestä
6) Millä tavalla vanhimmat lainasanat kertovat kulttuurin ja maailman muutoksesta? Että esim maanviljely on tuotu muualta maailmasta tännepäin ja muitakin asioita ja samalla uusia sanoja.
a) Miksi sanojen tarkkaa määrää ei pysty sanomaan? uusia sanoja syntyy ja vanhoja sanoja jää kokoajan pois käytöstä
b) Mihin uusia sanoja tarvitaan? Maailma muuttuu, eli kehitetään esim. uusia laitteita
c) Mistä suomen kielen vanhimmat sanat ovat peräisin? suomalais-ugrilaisesta kantakielestä
d) Mitä tarkoittaa lainasana? Ovat lainautuneet suomeen muista kielistä eri aikoina
e) Mistä uusimmat lainasanat tunnistaa lainoiksi? niissä voi olla suomen kielelle vieraita äänteitä tai yhdisteteitä
f) Kerro esimerkkejä englannin kielen rakenteista, joita ei pidetä hyvän yleiskielen mukaisina suomen kielessä. sinä-passiivi
g) Miksi kirjoitettu kieli muuttuu hitaammin kuin puhekieli? Kirjoitettua yleiskieltä ohjaillaan säännöillä
h) Miksi kielen muutoksesta ei kannata olla liikaa huolissaan? kielen muuttuminen on luonnollista ja osoittaa, että kieli on elossa
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 102.
3a.roolipeli, lainataan sana toisesta kielestä
3b.spoileri, lainasana
3c.ope, lyhennetään sanaa
3d.Sokeriton, johdetaan uusi sana
3e. Läppä, Annetaan sanalle uusi merkitys
3. Tee oppikirjasta tehtävä 4 sivulta 102.
4a. laulaja
4b. suurempi
4c. kampaamo
4d. pukeutua
4e. vapauttaa
4f. minilehti
4. Tee oppikirjasta tehtävä 5 sivulta 103.
5a. rikollinen, monikollinen, kädellinen, uskollinen, uskonnollinen, inhimmillinen, rahallinen. värillinen
5b. värikäs, värillinen, väritön, värillisyys,
5. Alleviivaa seuraavista sanoista johdin.
a) korjaamo
b) veturi
c) osuma
d) varasto
e) ihmeellinen
f) nisäkäs
g) kuusikko
h) likainen
i) onneton
j) voimala
k) heikohko
l) johdanto
6. Testaa: Kuinka hyvin sinulta sujuu parituhatta vuotta sitten puhuttu suomi?
6/11
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 7.
7. Lue liitteistä löytyvä Kaisa Häkkisen artikkeli Suomi on kuuden kerroksen kieli (Tiede 1/2018). Vastaa alla oleviin kysymyksiin osissa. (Voit pyytää artikkelin myös paperiversiona opelta.)
Artikkelin alku:
1) Mihin kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa? Kantauralista
2) Mitä voidaan pitää nyrkkisääntönä, kun arvioidaan sanojen ikää? 5000 vuotta
Esisuomi 5000-1000 eaa.:
3) Millaiset sanat edustavat kielen vanhimpia sanoja? jokapäiväiseen olemiseen kuuluvia peruskäsitteitä
4) Millaisiin aihepiireihin esisuomen ajan sanat voidaan luokitella? ruumiinosia ja täkeimpiä ihmissuhteita
5) Mistä ovat peräisin kielemme vanhimmat lainasanat? indoeurooppalaisesta kantakielestä
6) Millä tavalla vanhimmat lainasanat kertovat kulttuurin ja maailman muutoksesta? Että esim maanviljely on tuotu muualta maailmasta tännepäin ja muitakin asioita ja samalla uusia sanoja.
Kantasuomi 1000 eaa–500 jaa.:
7) Miten kantasuomi syntyi? Suomensukuisia kieliä puhuneet muinaiskansat asettuivat asumaan Itämeren alueelle
8) Miten uutta sanastoa syntyi kantasuomen myöhäisvaiheessa? johtamalla ja yhdistämällä
9) Millaisia balttilaisperäisiä sanoja kieleen saatiin kantasuomen kaudella? säätilasta, viljelystä ja kotieläinten pidosta kertovat sanat
10) Millaisia asioita selviää tuon kauden germaanisista lainasanoista? ruoanvalmistus monipuolistui ja olut saapui, rakennustekniikka edistyi ja asuinympäristö muuttui
11) Millaiset muinaisvenäläiset lainasanat ovat erityisen kiinnostavia? kristinuskon ensimmäiset merkit ja sanat
Varhaissuomi 500–1540:
12) Millaisia sanoja voidaan pitää varhaissuomalaisina? puuttuvat kaikista sukukielistä, mutta esiintyvät laajasti suomen murteissa
13) Miksi keskiaikaa voidaan pitää kiinnostavan suomen kielen kehityksen kannalta? kansa käännytettiin kristinuskoon ja suomi liittyi osaksi Ruotsia
14) Mistä kielistä ovat peräisin aikakauden lainasanat? Alasaksalaisia
Vanha kirjasuomi 1540 – 1810:
15) Muistele, mitä tarkoittaa reformaatio. Etsi tarvittaessa selitys netistä. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
16) Miksi reformaatioaika oli tärkeä vaihe suomen kielen kannalta? syntyi suomen kirjakieli
17) Mikä vaikutus uskonnollisten tekstien kääntämisellä oli sanastoon? piti keksiä ja lainata uusia sanoja
18) Mistä Agricola sai aineksia käännöstyöhönsä? murteista, latinasta ja saksasta
19) Kuinka paljon Agricolan käyttämistä sanoista on edelleen käytössä? kaksi kolmasosaa
Varhaisnykysuomi 1810 – 1880:
20) Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että alettiin vaatia suomen kielen yhteiskunnallisen aseman parantamista ja kielen tietoista kehittämistä? Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta
21) Miksi itämurteiden arvostus kasvoi varhaisnykysuomen kaudella? vanhaa pidettiin länsimurteisena ja ruotsin kielen pilaamana.
22) Mikä oli Lönnrotin kanta sanaston muodostukseen? Lainasanoja piti välttää, ja käytettävä itse muodostettuja, uudissanoja tai sopivia murresanoja
23) Millaista sanojen muodostustapaa aikakaudella tietoisesti suosittiin? johtamista
24) Millaisia sanoja suurin osa sanoista käytännössä oli? yhdyssanoja
25) Keitä muita mainitsemisen arvoisia sananmuodostajataitureita aikakaudella oli Lönnrotin lisäksi? Daniel Europeaus ja Volmari Kilpinen
Nykysuomi 1880 - :
26) Mitä aikakautta yleensä ajatellaan nykysuomen alkamisajaksi ja miksi? 1880-lukua, koska suomen kieli saavutti virallisen aseman suomenkielisillä paikkakunnilla.
27) Miten lainasanojen virta nykysuomeen eriytyy? eriytyvät aihepiirien, innovaatiokeskusten ja muotivirtausten mukaisesti.
28) Kuinka suuri osa nykyisin käytössä olevista sanoistamme on alun perin lainaa? puolet
Suomen murteet
Tehtäviä
1. Katso video Aku Ankka & Jarkko Tamminen esittävät: Suomen murteet. Mikä murteista tuntuu tutuimmalta?
Pohjois-savon murre
2. Tee oppikirjasta tehtävä 1 sivulta 94.
1a. vasta
1b. vene
1c. lapaset
1d. hiekka
1e. kesä
1f. ilta
3. Lue oppikirjasta sivut 92 - 93 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a - g.
a) Mitä murteella tarkoitetaan? kielen alueellista muotoa
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? länsi- ja itämurteet
c) Miksi ei voi tarkasti sanoa, kuinka montaa eri murretta Suomessa puhutaan? murteiden välillä ei ole selviä rajoja
d) Tutki sivun 93 murrekarttaa. Mitkä murrealuista kuuluvat itä-, mitkä länsimurteisiin? itämurteisiin kuuluu kaakkoismurteet, savolaismurteet ja osa peräpohjolan murteista.
e) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu? Savolaismurteisiin
f) Mitkä muut tekijät vaikuttavat kielen vaihteluun alueellisen vaihtelun lisäksi? harrastus, ammatti, ikä, elämänvaihe
g) Mitä slangilla tarkoitetaan? Milloin stadin slangi syntyi? suomen- ja ruotsikielisten perheiden poikien yhteinen kieli, stadin slangi syntyi 1800-luvun lopussa
4. Tutustu eri murteiden tunnuspiirteisiin (a-kohta) ja tee murreryhmiin liittyvä tehtävä (b-kohta).
a) Lue huolella eri murteiden tunnuspiirteet ja kuuntele näytteet. Murreryhmiä on tässä esiteltynä yhteensä seitsemän. Tee sen jälkeen tehtävä b.
Murrenäyte: Heli Laaksonen, Peippo vei
Murrenäyte: Matti Näsä kaukosäätimen kans
Murrenäyte: Kuinka ollahan pohojalaasia
Murrenäyte: Ananasmullet
Murrenäyte: Napapiirin sankarit 3 -traileri
Murrenäyte: Uutisia Savon murteella
Murrenäyte: Antti Rokka suuttuu (katkelma vuoden 2017 Tuntematon sotilas -filmatisoinnista)
(Halutessasi voit kuunnella lisää murrenäytteitä Iltasanomien sivulta tämän linkin kautta.)
b) Olet edellä tutustunut eri murteiden tuntomerkkeihin ja murrenäytteisiin. Liitteistä (tehtävien lopusta) löydät Aku Ankka -sarjakuvia näillä murteilla kirjoitettuna (poisluettuna slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee). Osoita jokaisesta sarjakuvasta esimerkkejä kyseisen murteen tunnuspiirteistä. Käytä apunasi a-kohdan kuvia, joissa tunnuspiirteitä on lueteltu.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet: välivokaalit esim. näläkä, konsonantti kahdentuu toisen tavun välissä esim. Tuluppaaneja, tännään, tappoihin
Hämäläismurteet: yleiskielen muutokset, seurralainen, persoonapronominit (mää, meitin, teitin)
Etelä-Pohjanmaan murteet: yleiskielen d>r, orotan. yleiskielen ee>oo, tuloo. vokaalien välinen h, kaunihit. Verbien persoonamuodot: tuomma. persoonapronominit: moon, minoon
kaakkoismurteet: yleiskielen d puuttuu: tahon. Inessiivin pääte on -s: maas. -loi/-löi-monikko: tyttölöi. Persoonapronominit: mie, hää, miun
Savolaismurteet: Yleiskielen d puuttuu tai on h> käen. välivokaali > kelekka. yleiskielen ai>ae, au>aa, äi>äe, oi>oe: koera. yleiskielen aa>uu, ää>iä: piähän. Konsonantti kahdentuu toisen tavun alussa: sannoo. Persoonapronominit: myö, työ
Peräpohjolan murteet: yleiskielen d puuttuu: tahon, sanan keskellä voi olla h-äänne: menhään. persoonapronominit: myö,työ
Lounaismurteet: yleiskielen d>r: karun. yleiskielen uo>ua, yö>yä, ie>iä: nuar miäs. sanat lyhenenvät lopussa: nuar. imperfektin tunnus on s(I): istusit. persoonapronominit: mää
5. Yhdistä puhekielinen virke yleiskieliseen.
a.
See pahus puhus lööperi. ----------------- Hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? -------- Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! ---------------------------Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis? ----------------------Miksi sinulla on vene mukana? .
b.
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- Mihin voin pysäköidä?.
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ---------------------- Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi
Uotahan jonnin aekoo. ----------------------------------Hetkinen
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ---------------- Ole aloillasi!.
c.
Mennähän äireen kans yhyres. --------------------- Menemme yhdessä äidin kanssa.Syö toki puuroa padasta.
Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------ Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. --------------------------------- Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. --------------------------- Syö toki puuroa padasta
d.
Sie haastat järkevvii. --------------------------- Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. ----------- Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia
Sie käyt käet taskus. ---------------------------Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. ----------------------- Pääsi kastui sateella..
6. Testaa linkistä löytyvällä testillä, tunnistatko suomen murteet.
7. Yhdistä slangi-ilmaus yleiskieliseen.
Frendil on hirvee hedari. ---------------------- Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää..
Skobeist tulee stydii fjongaa. ----------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. --------------------- Osta junalippu
8. Muuta slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee -sarjakuvan alku yleiskielelle. Sarjakuva löytyy liitteestä. Käytä tarvittaessa apunasi slangisanakirjaa. Työ on sinun. Minä nään, että hoidat tämämn homman helposti.
Tässä on sinulle työlaukku. Bisnes toimii niin, että rahat lähtee korkojen kanssa. Sinä tienaat promillen rahaa.
Jes, Hienoa!
Pojat saa tulla auttamaan minua. Minä voin antaa heillä vähän palkkaakin.
Nyt mentiin, pojat! Meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona rahaa....tai siis meillä.
Ai mitä?...
niinkuin...
Töitä?..
Minä olen perintökonsultti ja te olette minun apureita.
Unohda koko juttu!
Konsultit ovat ärsyttäviä
Mene sinä vain yksin.
Jos minä sanon, että te lähdette mukaan, niin tehän lähdette mukaan - VAUHTIA
9. Testaa slangitietosi testissä.
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 10.
10. Pohdi seuraavia asioita.
a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia? välivokaali ja konsonantti kahdentuu kahden tavun välissä.
b) Mitä murresanoja itse käytät? myö, ja esim. kelekka
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta? Kotona ja mummolassa
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi? No varmaan, voihan se esim. etelässä kuulostaa aika tyhmälle jos alkaa savon murteella puhumaan
e) Miten suhtaudut murteisiin. No ei niitä tarvitsisi, mutta on kuitenkin.
Pohjois-savon murre
2. Tee oppikirjasta tehtävä 1 sivulta 94.
1a. vasta
1b. vene
1c. lapaset
1d. hiekka
1e. kesä
1f. ilta
3. Lue oppikirjasta sivut 92 - 93 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a - g.
a) Mitä murteella tarkoitetaan? kielen alueellista muotoa
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? länsi- ja itämurteet
c) Miksi ei voi tarkasti sanoa, kuinka montaa eri murretta Suomessa puhutaan? murteiden välillä ei ole selviä rajoja
d) Tutki sivun 93 murrekarttaa. Mitkä murrealuista kuuluvat itä-, mitkä länsimurteisiin? itämurteisiin kuuluu kaakkoismurteet, savolaismurteet ja osa peräpohjolan murteista.
e) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu? Savolaismurteisiin
f) Mitkä muut tekijät vaikuttavat kielen vaihteluun alueellisen vaihtelun lisäksi? harrastus, ammatti, ikä, elämänvaihe
g) Mitä slangilla tarkoitetaan? Milloin stadin slangi syntyi? suomen- ja ruotsikielisten perheiden poikien yhteinen kieli, stadin slangi syntyi 1800-luvun lopussa
4. Tutustu eri murteiden tunnuspiirteisiin (a-kohta) ja tee murreryhmiin liittyvä tehtävä (b-kohta).
a) Lue huolella eri murteiden tunnuspiirteet ja kuuntele näytteet. Murreryhmiä on tässä esiteltynä yhteensä seitsemän. Tee sen jälkeen tehtävä b.
Murrenäyte: Heli Laaksonen, Peippo vei
Murrenäyte: Matti Näsä kaukosäätimen kans
Murrenäyte: Kuinka ollahan pohojalaasia
Murrenäyte: Ananasmullet
Murrenäyte: Napapiirin sankarit 3 -traileri
Murrenäyte: Uutisia Savon murteella
Murrenäyte: Antti Rokka suuttuu (katkelma vuoden 2017 Tuntematon sotilas -filmatisoinnista)
(Halutessasi voit kuunnella lisää murrenäytteitä Iltasanomien sivulta tämän linkin kautta.)
b) Olet edellä tutustunut eri murteiden tuntomerkkeihin ja murrenäytteisiin. Liitteistä (tehtävien lopusta) löydät Aku Ankka -sarjakuvia näillä murteilla kirjoitettuna (poisluettuna slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee). Osoita jokaisesta sarjakuvasta esimerkkejä kyseisen murteen tunnuspiirteistä. Käytä apunasi a-kohdan kuvia, joissa tunnuspiirteitä on lueteltu.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet: välivokaalit esim. näläkä, konsonantti kahdentuu toisen tavun välissä esim. Tuluppaaneja, tännään, tappoihin
Hämäläismurteet: yleiskielen muutokset, seurralainen, persoonapronominit (mää, meitin, teitin)
Etelä-Pohjanmaan murteet: yleiskielen d>r, orotan. yleiskielen ee>oo, tuloo. vokaalien välinen h, kaunihit. Verbien persoonamuodot: tuomma. persoonapronominit: moon, minoon
kaakkoismurteet: yleiskielen d puuttuu: tahon. Inessiivin pääte on -s: maas. -loi/-löi-monikko: tyttölöi. Persoonapronominit: mie, hää, miun
Savolaismurteet: Yleiskielen d puuttuu tai on h> käen. välivokaali > kelekka. yleiskielen ai>ae, au>aa, äi>äe, oi>oe: koera. yleiskielen aa>uu, ää>iä: piähän. Konsonantti kahdentuu toisen tavun alussa: sannoo. Persoonapronominit: myö, työ
Peräpohjolan murteet: yleiskielen d puuttuu: tahon, sanan keskellä voi olla h-äänne: menhään. persoonapronominit: myö,työ
Lounaismurteet: yleiskielen d>r: karun. yleiskielen uo>ua, yö>yä, ie>iä: nuar miäs. sanat lyhenenvät lopussa: nuar. imperfektin tunnus on s(I): istusit. persoonapronominit: mää
5. Yhdistä puhekielinen virke yleiskieliseen.
a.
See pahus puhus lööperi. ----------------- Hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? -------- Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! ---------------------------Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis? ----------------------Miksi sinulla on vene mukana? .
b.
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- Mihin voin pysäköidä?.
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ---------------------- Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi
Uotahan jonnin aekoo. ----------------------------------Hetkinen
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ---------------- Ole aloillasi!.
c.
Mennähän äireen kans yhyres. --------------------- Menemme yhdessä äidin kanssa.Syö toki puuroa padasta.
Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------ Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. --------------------------------- Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. --------------------------- Syö toki puuroa padasta
d.
Sie haastat järkevvii. --------------------------- Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. ----------- Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia
Sie käyt käet taskus. ---------------------------Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. ----------------------- Pääsi kastui sateella..
6. Testaa linkistä löytyvällä testillä, tunnistatko suomen murteet.
7. Yhdistä slangi-ilmaus yleiskieliseen.
Frendil on hirvee hedari. ---------------------- Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää..
Skobeist tulee stydii fjongaa. ----------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. --------------------- Osta junalippu
8. Muuta slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee -sarjakuvan alku yleiskielelle. Sarjakuva löytyy liitteestä. Käytä tarvittaessa apunasi slangisanakirjaa. Työ on sinun. Minä nään, että hoidat tämämn homman helposti.
Tässä on sinulle työlaukku. Bisnes toimii niin, että rahat lähtee korkojen kanssa. Sinä tienaat promillen rahaa.
Jes, Hienoa!
Pojat saa tulla auttamaan minua. Minä voin antaa heillä vähän palkkaakin.
Nyt mentiin, pojat! Meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona rahaa....tai siis meillä.
Ai mitä?...
niinkuin...
Töitä?..
Minä olen perintökonsultti ja te olette minun apureita.
Unohda koko juttu!
Konsultit ovat ärsyttäviä
Mene sinä vain yksin.
Jos minä sanon, että te lähdette mukaan, niin tehän lähdette mukaan - VAUHTIA
9. Testaa slangitietosi testissä.
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 10.
10. Pohdi seuraavia asioita.
a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia? välivokaali ja konsonantti kahdentuu kahden tavun välissä.
b) Mitä murresanoja itse käytät? myö, ja esim. kelekka
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta? Kotona ja mummolassa
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi? No varmaan, voihan se esim. etelässä kuulostaa aika tyhmälle jos alkaa savon murteella puhumaan
e) Miten suhtaudut murteisiin. No ei niitä tarvitsisi, mutta on kuitenkin.
Monikielinen suomi
Tehtäviä
1. Lue oppikirjasta sivut 88 - 89 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a - e.
a) Mitkä ovat Suomen kansalliskielet? Suomi ja ruotsi
b) Mitä palveluja suomalaisilla on oikeus saada kansalliskielillään? käydä koulua, asioida lääkärissä ja saada palvelua valtioiden virastoissa.
c) Montako vähemmistökieltä Suomen valtio on tunnustanut? seitsämän
d) Montako kieltä Suomessa puhutaan äidinkielenä? yli 150:tä kieltä
e) Mitä tarkoitetaan sillä, että Suomi monikielistyy? Suomeen muuttaa ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 90.
3a. persian, thain ja viron kielet
3b. ruotsin
3c. noin 51500 puhujaa
3d. heitä on muuttanut paljon suomeen esim työn perässä ja osa on saanut myös jälkikasvua suomessa
3e. Viro, koska täällä on heille työtä, sekä thai saman asian takia
4. Valitse alla olevista väittämistä yksi ja perustele, miksi olet tai et ole samaa mieltä.
- Koulussa pitäisi opiskella vain yhtä vierasta kieltä. No joo, engalnnilla pärjää hyvin maailmalla
- Englannin pitäisi olla Suomen kansalliskieli. ei koska suomessa on niin vähän engalntia puhuvia
- Ruotsin opetus pitäisi korvata venäjän opetuksella. ei, venäjää ei puhuta suomessa niinkään paljon kuin ruotsia
- Äidinkieli on koulun oppiaineista turhin. No ei ole, sitä tarvitsee kaikessa
- Suomessa pitää saada ravintolassa palvelua aina suomeksi. Suomeksi ja englanniksi ainakin, ne ovat yleisimmät esim turisteilla
- Kansalliskielet ovat tärkeämpiä kuin vähemmistökielet. No joo, kansalliskielisiä on enemmän kuin vähemmistökielisiä, mutta vähemmistökielisiä ei pidä siltikään jättää oman onnensa nojaan.
a) Mitkä ovat Suomen kansalliskielet? Suomi ja ruotsi
b) Mitä palveluja suomalaisilla on oikeus saada kansalliskielillään? käydä koulua, asioida lääkärissä ja saada palvelua valtioiden virastoissa.
c) Montako vähemmistökieltä Suomen valtio on tunnustanut? seitsämän
d) Montako kieltä Suomessa puhutaan äidinkielenä? yli 150:tä kieltä
e) Mitä tarkoitetaan sillä, että Suomi monikielistyy? Suomeen muuttaa ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 90.
3a. persian, thain ja viron kielet
3b. ruotsin
3c. noin 51500 puhujaa
3d. heitä on muuttanut paljon suomeen esim työn perässä ja osa on saanut myös jälkikasvua suomessa
3e. Viro, koska täällä on heille työtä, sekä thai saman asian takia
4. Valitse alla olevista väittämistä yksi ja perustele, miksi olet tai et ole samaa mieltä.
- Koulussa pitäisi opiskella vain yhtä vierasta kieltä. No joo, engalnnilla pärjää hyvin maailmalla
- Englannin pitäisi olla Suomen kansalliskieli. ei koska suomessa on niin vähän engalntia puhuvia
- Ruotsin opetus pitäisi korvata venäjän opetuksella. ei, venäjää ei puhuta suomessa niinkään paljon kuin ruotsia
- Äidinkieli on koulun oppiaineista turhin. No ei ole, sitä tarvitsee kaikessa
- Suomessa pitää saada ravintolassa palvelua aina suomeksi. Suomeksi ja englanniksi ainakin, ne ovat yleisimmät esim turisteilla
- Kansalliskielet ovat tärkeämpiä kuin vähemmistökielet. No joo, kansalliskielisiä on enemmän kuin vähemmistökielisiä, mutta vähemmistökielisiä ei pidä siltikään jättää oman onnensa nojaan.
Suomen sukukielet
Suomen sukukielet
Valitse jompikumpi teoriavaihtoehto kysymyksineen. Etene sen jälkeen tehtäviin.
A. Lue oppikirjasta sivut 112 - 113 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin 1 - 4.
A. Lue oppikirjasta sivut 112 - 113 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin 1 - 4.
- Mistä suomen ja sen sukukielten katsotaan syntyneen? kantauralin kielestä
- Miksi suomea ja sen lähisukukieliä kutsutaan? suomalais-ugrilaisiksi kieliksi
- Kuinka paljon suomalais-ugrilaisilla kielillä on nykyään yhteensä puhujia? noin. 23 miljoonaa, joista 5 miljoonaa suomessa
- Miksi useimmat suomen sukukielistä ovat uhanalaisia? Ei ole puhujia, eikä niillä kielillä ole mahdollista opiskella tai tehdä töitä
Tehtäviä
1. Katso kuvaa suomen sukukielten levinneisyydestä (liite).
a) Mitkä kielet ovat suomen lähisukukieliä? Viro, Karelia, vepsä
b) Mistä suomen sukukielistä et ole aikaisemmin kuullut? en mistään paitsi Suomi, Viro, Unkari, karelia ja saami
c) Minkä valtioiden alueella saamen kieliä puhutaan? Venäjä, Suomi, Norja ja Ruotsi
2. Tee oppikirjasta tehtävä 4 sivulta 114.
4a. Muusikko Kristiina Olanto vetää lasten musiikkikoulua, jonne voi tulla myös koko perheen kanssa.
4b. Kaikki mitkä ovat samoja suomenkielellä ja sellaisia jotka eivät eroa kuin vähän suomesta
3. Tee oppikirjasta tehtävä 6 sivulta 115.
6. Suomen kieli ei ole vaarassa kuolla, sillä sillä on tarpeeksi puhujia ja käytetään aktiivisesti kaikkialla
4. Katso saamelaisräppärin Ailu Vallen räppiesitys Linnanjuhlista 2017.
a) Kuinka paljon saamen kieliä on yhteensä? 9 kieltä
b) Mitä vaaditaan, jotta kielet säilyvät? Yhteilöllisyyttä ja kulttuurin vaalimista ja valtion tukea.
a) Mitkä kielet ovat suomen lähisukukieliä? Viro, Karelia, vepsä
b) Mistä suomen sukukielistä et ole aikaisemmin kuullut? en mistään paitsi Suomi, Viro, Unkari, karelia ja saami
c) Minkä valtioiden alueella saamen kieliä puhutaan? Venäjä, Suomi, Norja ja Ruotsi
2. Tee oppikirjasta tehtävä 4 sivulta 114.
4a. Muusikko Kristiina Olanto vetää lasten musiikkikoulua, jonne voi tulla myös koko perheen kanssa.
4b. Kaikki mitkä ovat samoja suomenkielellä ja sellaisia jotka eivät eroa kuin vähän suomesta
3. Tee oppikirjasta tehtävä 6 sivulta 115.
6. Suomen kieli ei ole vaarassa kuolla, sillä sillä on tarpeeksi puhujia ja käytetään aktiivisesti kaikkialla
4. Katso saamelaisräppärin Ailu Vallen räppiesitys Linnanjuhlista 2017.
a) Kuinka paljon saamen kieliä on yhteensä? 9 kieltä
b) Mitä vaaditaan, jotta kielet säilyvät? Yhteilöllisyyttä ja kulttuurin vaalimista ja valtion tukea.
Maailman kielet
Aloitustehtävä
Tutki oppikirjan sivun 111 grafiikkaa maailman puhutuimmista kielistä. Jatka seuraavia virkkeitä.
a) Entuudestaan tiesin jo sen, että... Kiina on maailman puhutuin kieli
b) En tiennyt, että... Arabiaa puhui niin paljon ihmisiä
c) Minua hämmästytti se, että... Japania puhuu noin moni
a) Entuudestaan tiesin jo sen, että... Kiina on maailman puhutuin kieli
b) En tiennyt, että... Arabiaa puhui niin paljon ihmisiä
c) Minua hämmästytti se, että... Japania puhuu noin moni
Maailman kielet
Valitse jompikumpi teoriavaihtoehto kysymyksineen. Etene sen jälkeen tehtäviin.A. Lue oppikirjasta sivut 108 - 109 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin 1 - 8.
1. Kuinka monta kieltä maailmassa arviolta puhutaan? noin 7000
2. Miksi kielten tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa? Osat voivat olla murteita, eikä uusia kieliä
3. Mitkä ovat puhujamäärältään maailman kolme suurinta kieltä? Kiina, espanja, englanti
4. Miksi lähiaikoina tulee katomaan monia, jopa satoja kieliä? Niillä on vain muutamia puhujia
5. Kuuluuko suomen kieli uhanalaisiin kieliin? Miksi? Ei, Suomen kieltä puhuu kuitenkin yli 5milj. asukasta ja siinä kestäisi hetki ennenkuin kaikki kuolee.
6. Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet:
kantakieli : Alkuperäinen kieli, josta sukukielet ovat kehittymeet ajan saatossa
- sukukieli (lähisukukieli + etäsukukieli) : kielikunnat
- kielikunta : sukukielet keskenään
8. Mihin kielikuntaan suomi kuuluu? uralilaiseen kielikuntaan
Tehtäviä
1. Tee oppikirjasta tehtävä 1 sivulta 110.
1a. viro ja suomi ja pohjoissaame sekä ranska ja italia
1b. Virkkeiden yhtäläisyyksistä
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 110.
3a. Nigeriläis-kongolaiset kielet
3b. Indoeurooppalaisiin kieliin
3c. Sinotiibetiläisiin kieliin
3d. Indoeurooppalaisia kieliä
3e. Afroaasialisiin kieliin
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi tehtävä 3.
3. Espanja ja englanti kuuluvat kolmen puhutuimman kielen joukkoon. Myös portugali on suuri kieli puhujamäärältään. Espanjassa asuu n. 47 miljoonaa ihmistä, ja kieltä puhuu n. 399 miljoonaa ihmistä. Englantilaisia on n. 54 miljoonaa, kun taas englanninpuhujia on n. 355 miljoonaa. Portugalilaisia on ”vain” reilu 10 miljoonaa, kun taas kielellä on puhujia n. 205 miljoonaa. Mistä näiden kielten suuret puhujamäärät johtuvat? No mailla on ollut ennen siirtomaita ja kieli on levinnyt esimerkiksi tätä kautta maailmalle.
1a. viro ja suomi ja pohjoissaame sekä ranska ja italia
1b. Virkkeiden yhtäläisyyksistä
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 110.
3a. Nigeriläis-kongolaiset kielet
3b. Indoeurooppalaisiin kieliin
3c. Sinotiibetiläisiin kieliin
3d. Indoeurooppalaisia kieliä
3e. Afroaasialisiin kieliin
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi tehtävä 3.
3. Espanja ja englanti kuuluvat kolmen puhutuimman kielen joukkoon. Myös portugali on suuri kieli puhujamäärältään. Espanjassa asuu n. 47 miljoonaa ihmistä, ja kieltä puhuu n. 399 miljoonaa ihmistä. Englantilaisia on n. 54 miljoonaa, kun taas englanninpuhujia on n. 355 miljoonaa. Portugalilaisia on ”vain” reilu 10 miljoonaa, kun taas kielellä on puhujia n. 205 miljoonaa. Mistä näiden kielten suuret puhujamäärät johtuvat? No mailla on ollut ennen siirtomaita ja kieli on levinnyt esimerkiksi tätä kautta maailmalle.
Kieli ja kielen oppiminen
Aloitustehtävä
Kirjoita: Mitä kieli merkitsee sinulle? No kieltä käytetään päivittäin ja itsekin käytän, joten on se tärkeä, vaikkakaan siihen ei itse huomiots hirveästi kiinnitä.
Millaisia asioita se mahdollistaa? Mieti mahdollisimman laajasti. Kieli mahdollistaa kommunikoinnin
Millaisia asioita se mahdollistaa? Mieti mahdollisimman laajasti. Kieli mahdollistaa kommunikoinnin
Katso video ja vastaa kysymyksiin
Katso video Kieleni rajat ovat yhtä kuin maailmani rajat ja vastaa kysymyksiin 1 - 3. Siirry sen jälkeen tehtäviin.
- Mitä tarkoitetaan äidinkielellä? Kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä ja osaa parhaiten.
- Miten kieli opitaan? vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa
- Miten kieli ja kulttuuri liittyvät toisiinsa? lapsi kasvaa samaan kultuuriin, jossa äidinkieltä käytetään
Tehtäviä
1. Tee oppikirjasta tehtävä 2 sivulta 86.
2a. Äidinkielellä tarkoitetaan kieltä, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota hän osaa parhaiten.
2b. Lapsi ei ymmärrä sanoja noin vain, ja opettaminen vaatii kauan aikaa
2c. Taito oppia äänteiden eroja heikkenee 10-vuotiaana.
2d. Näihin tehtäviin, sekä puhelimella selailuun.
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 86.
3a.
1. Kielen avulla nimetään asioita. Abstrakteja asioita nimetään, jotta niistä voi ylipäätään puhua.
2.Kielen avulla ylläpidetään ihmissuhteita. Esim. perhe- ja ystävyyssuhteet perustuvat jutteluun.
3. Kielen avulla ajatellaan monimutkaisia asioita ja ratkaistaan ongelmia.
4. Kieli yhdistää ja erottaa ihmisiä. Esimerkiksi samaa kieltä puhuvat tuntevat yhteenkuuluvuutta.
5. Kielen avulla rakennetaan identiteettiä. Esimerkiksi yleiskieltä puhumalla antaa itsestään asiallisen vaikutelman.
6.Kielen avulla leikitellään ja luodaan sanataidetta
3b. Ensimmäinen, koska listan muita asioita ei voi tehdä mitään näistä, jos asioita ei ole nimetty.
Viimeinen, koska sanataide ei ole tärkeää listan muiden asioiden rinnalla
3. Keksi tilanteita, joissa kieltä käytetään alla olevissa tarkoituksissa.
a) välitetään tietoa: Uutiset, koulun oppitunti
b) ilmaistaan tunteita: On vihainen, tai surullinen jollekin
c) ylläpidetään ihmissuhteita: Ollessa kavereiden kanssa, perheen kanssa.
d) ratkaistaan ongelmia: Konfliktit maiden välillä, koulussa opettaja auttaa tehtävän kanssa, jossa on itsellä ongelma
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 4.
4. Valitse joko A tai B.
B. Tee oppikirjasta tehtävä 5 sivulta 87.
5a. Oppimishalu ja synnyinalkuperäkieli
5b. Taa-kielessä on yli 100 äännettä, kun suomessa vain 21,
5c. 11 eri ottaa sanaa
5d. Taivutukset ovat aina uusissa kielissä vaikeita ja sanasto helppoa.
2a. Äidinkielellä tarkoitetaan kieltä, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota hän osaa parhaiten.
2b. Lapsi ei ymmärrä sanoja noin vain, ja opettaminen vaatii kauan aikaa
2c. Taito oppia äänteiden eroja heikkenee 10-vuotiaana.
2d. Näihin tehtäviin, sekä puhelimella selailuun.
2. Tee oppikirjasta tehtävä 3 sivulta 86.
3a.
1. Kielen avulla nimetään asioita. Abstrakteja asioita nimetään, jotta niistä voi ylipäätään puhua.
2.Kielen avulla ylläpidetään ihmissuhteita. Esim. perhe- ja ystävyyssuhteet perustuvat jutteluun.
3. Kielen avulla ajatellaan monimutkaisia asioita ja ratkaistaan ongelmia.
4. Kieli yhdistää ja erottaa ihmisiä. Esimerkiksi samaa kieltä puhuvat tuntevat yhteenkuuluvuutta.
5. Kielen avulla rakennetaan identiteettiä. Esimerkiksi yleiskieltä puhumalla antaa itsestään asiallisen vaikutelman.
6.Kielen avulla leikitellään ja luodaan sanataidetta
3b. Ensimmäinen, koska listan muita asioita ei voi tehdä mitään näistä, jos asioita ei ole nimetty.
Viimeinen, koska sanataide ei ole tärkeää listan muiden asioiden rinnalla
3. Keksi tilanteita, joissa kieltä käytetään alla olevissa tarkoituksissa.
a) välitetään tietoa: Uutiset, koulun oppitunti
b) ilmaistaan tunteita: On vihainen, tai surullinen jollekin
c) ylläpidetään ihmissuhteita: Ollessa kavereiden kanssa, perheen kanssa.
d) ratkaistaan ongelmia: Konfliktit maiden välillä, koulussa opettaja auttaa tehtävän kanssa, jossa on itsellä ongelma
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 4.
4. Valitse joko A tai B.
B. Tee oppikirjasta tehtävä 5 sivulta 87.
5a. Oppimishalu ja synnyinalkuperäkieli
5b. Taa-kielessä on yli 100 äännettä, kun suomessa vain 21,
5c. 11 eri ottaa sanaa
5d. Taivutukset ovat aina uusissa kielissä vaikeita ja sanasto helppoa.