Suomen murteet
Tehtäviä
1. Katso video Aku Ankka & Jarkko Tamminen esittävät: Suomen murteet. Mikä murteista tuntuu tutuimmalta?
Pohjois-savon murre
2. Tee oppikirjasta tehtävä 1 sivulta 94.
1a. vasta
1b. vene
1c. lapaset
1d. hiekka
1e. kesä
1f. ilta
3. Lue oppikirjasta sivut 92 - 93 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a - g.
a) Mitä murteella tarkoitetaan? kielen alueellista muotoa
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? länsi- ja itämurteet
c) Miksi ei voi tarkasti sanoa, kuinka montaa eri murretta Suomessa puhutaan? murteiden välillä ei ole selviä rajoja
d) Tutki sivun 93 murrekarttaa. Mitkä murrealuista kuuluvat itä-, mitkä länsimurteisiin? itämurteisiin kuuluu kaakkoismurteet, savolaismurteet ja osa peräpohjolan murteista.
e) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu? Savolaismurteisiin
f) Mitkä muut tekijät vaikuttavat kielen vaihteluun alueellisen vaihtelun lisäksi? harrastus, ammatti, ikä, elämänvaihe
g) Mitä slangilla tarkoitetaan? Milloin stadin slangi syntyi? suomen- ja ruotsikielisten perheiden poikien yhteinen kieli, stadin slangi syntyi 1800-luvun lopussa
4. Tutustu eri murteiden tunnuspiirteisiin (a-kohta) ja tee murreryhmiin liittyvä tehtävä (b-kohta).
a) Lue huolella eri murteiden tunnuspiirteet ja kuuntele näytteet. Murreryhmiä on tässä esiteltynä yhteensä seitsemän. Tee sen jälkeen tehtävä b.
Murrenäyte: Heli Laaksonen, Peippo vei
Murrenäyte: Matti Näsä kaukosäätimen kans
Murrenäyte: Kuinka ollahan pohojalaasia
Murrenäyte: Ananasmullet
Murrenäyte: Napapiirin sankarit 3 -traileri
Murrenäyte: Uutisia Savon murteella
Murrenäyte: Antti Rokka suuttuu (katkelma vuoden 2017 Tuntematon sotilas -filmatisoinnista)
(Halutessasi voit kuunnella lisää murrenäytteitä Iltasanomien sivulta tämän linkin kautta.)
b) Olet edellä tutustunut eri murteiden tuntomerkkeihin ja murrenäytteisiin. Liitteistä (tehtävien lopusta) löydät Aku Ankka -sarjakuvia näillä murteilla kirjoitettuna (poisluettuna slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee). Osoita jokaisesta sarjakuvasta esimerkkejä kyseisen murteen tunnuspiirteistä. Käytä apunasi a-kohdan kuvia, joissa tunnuspiirteitä on lueteltu.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet: välivokaalit esim. näläkä, konsonantti kahdentuu toisen tavun välissä esim. Tuluppaaneja, tännään, tappoihin
Hämäläismurteet: yleiskielen muutokset, seurralainen, persoonapronominit (mää, meitin, teitin)
Etelä-Pohjanmaan murteet: yleiskielen d>r, orotan. yleiskielen ee>oo, tuloo. vokaalien välinen h, kaunihit. Verbien persoonamuodot: tuomma. persoonapronominit: moon, minoon
kaakkoismurteet: yleiskielen d puuttuu: tahon. Inessiivin pääte on -s: maas. -loi/-löi-monikko: tyttölöi. Persoonapronominit: mie, hää, miun
Savolaismurteet: Yleiskielen d puuttuu tai on h> käen. välivokaali > kelekka. yleiskielen ai>ae, au>aa, äi>äe, oi>oe: koera. yleiskielen aa>uu, ää>iä: piähän. Konsonantti kahdentuu toisen tavun alussa: sannoo. Persoonapronominit: myö, työ
Peräpohjolan murteet: yleiskielen d puuttuu: tahon, sanan keskellä voi olla h-äänne: menhään. persoonapronominit: myö,työ
Lounaismurteet: yleiskielen d>r: karun. yleiskielen uo>ua, yö>yä, ie>iä: nuar miäs. sanat lyhenenvät lopussa: nuar. imperfektin tunnus on s(I): istusit. persoonapronominit: mää
5. Yhdistä puhekielinen virke yleiskieliseen.
a.
See pahus puhus lööperi. ----------------- Hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? -------- Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! ---------------------------Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis? ----------------------Miksi sinulla on vene mukana? .
b.
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- Mihin voin pysäköidä?.
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ---------------------- Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi
Uotahan jonnin aekoo. ----------------------------------Hetkinen
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ---------------- Ole aloillasi!.
c.
Mennähän äireen kans yhyres. --------------------- Menemme yhdessä äidin kanssa.Syö toki puuroa padasta.
Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------ Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. --------------------------------- Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. --------------------------- Syö toki puuroa padasta
d.
Sie haastat järkevvii. --------------------------- Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. ----------- Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia
Sie käyt käet taskus. ---------------------------Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. ----------------------- Pääsi kastui sateella..
6. Testaa linkistä löytyvällä testillä, tunnistatko suomen murteet.
7. Yhdistä slangi-ilmaus yleiskieliseen.
Frendil on hirvee hedari. ---------------------- Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää..
Skobeist tulee stydii fjongaa. ----------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. --------------------- Osta junalippu
8. Muuta slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee -sarjakuvan alku yleiskielelle. Sarjakuva löytyy liitteestä. Käytä tarvittaessa apunasi slangisanakirjaa. Työ on sinun. Minä nään, että hoidat tämämn homman helposti.
Tässä on sinulle työlaukku. Bisnes toimii niin, että rahat lähtee korkojen kanssa. Sinä tienaat promillen rahaa.
Jes, Hienoa!
Pojat saa tulla auttamaan minua. Minä voin antaa heillä vähän palkkaakin.
Nyt mentiin, pojat! Meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona rahaa....tai siis meillä.
Ai mitä?...
niinkuin...
Töitä?..
Minä olen perintökonsultti ja te olette minun apureita.
Unohda koko juttu!
Konsultit ovat ärsyttäviä
Mene sinä vain yksin.
Jos minä sanon, että te lähdette mukaan, niin tehän lähdette mukaan - VAUHTIA
9. Testaa slangitietosi testissä.
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 10.
10. Pohdi seuraavia asioita.
a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia? välivokaali ja konsonantti kahdentuu kahden tavun välissä.
b) Mitä murresanoja itse käytät? myö, ja esim. kelekka
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta? Kotona ja mummolassa
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi? No varmaan, voihan se esim. etelässä kuulostaa aika tyhmälle jos alkaa savon murteella puhumaan
e) Miten suhtaudut murteisiin. No ei niitä tarvitsisi, mutta on kuitenkin.
Pohjois-savon murre
2. Tee oppikirjasta tehtävä 1 sivulta 94.
1a. vasta
1b. vene
1c. lapaset
1d. hiekka
1e. kesä
1f. ilta
3. Lue oppikirjasta sivut 92 - 93 ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a - g.
a) Mitä murteella tarkoitetaan? kielen alueellista muotoa
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? länsi- ja itämurteet
c) Miksi ei voi tarkasti sanoa, kuinka montaa eri murretta Suomessa puhutaan? murteiden välillä ei ole selviä rajoja
d) Tutki sivun 93 murrekarttaa. Mitkä murrealuista kuuluvat itä-, mitkä länsimurteisiin? itämurteisiin kuuluu kaakkoismurteet, savolaismurteet ja osa peräpohjolan murteista.
e) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu? Savolaismurteisiin
f) Mitkä muut tekijät vaikuttavat kielen vaihteluun alueellisen vaihtelun lisäksi? harrastus, ammatti, ikä, elämänvaihe
g) Mitä slangilla tarkoitetaan? Milloin stadin slangi syntyi? suomen- ja ruotsikielisten perheiden poikien yhteinen kieli, stadin slangi syntyi 1800-luvun lopussa
4. Tutustu eri murteiden tunnuspiirteisiin (a-kohta) ja tee murreryhmiin liittyvä tehtävä (b-kohta).
a) Lue huolella eri murteiden tunnuspiirteet ja kuuntele näytteet. Murreryhmiä on tässä esiteltynä yhteensä seitsemän. Tee sen jälkeen tehtävä b.
Murrenäyte: Heli Laaksonen, Peippo vei
Murrenäyte: Matti Näsä kaukosäätimen kans
Murrenäyte: Kuinka ollahan pohojalaasia
Murrenäyte: Ananasmullet
Murrenäyte: Napapiirin sankarit 3 -traileri
Murrenäyte: Uutisia Savon murteella
Murrenäyte: Antti Rokka suuttuu (katkelma vuoden 2017 Tuntematon sotilas -filmatisoinnista)
(Halutessasi voit kuunnella lisää murrenäytteitä Iltasanomien sivulta tämän linkin kautta.)
b) Olet edellä tutustunut eri murteiden tuntomerkkeihin ja murrenäytteisiin. Liitteistä (tehtävien lopusta) löydät Aku Ankka -sarjakuvia näillä murteilla kirjoitettuna (poisluettuna slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee). Osoita jokaisesta sarjakuvasta esimerkkejä kyseisen murteen tunnuspiirteistä. Käytä apunasi a-kohdan kuvia, joissa tunnuspiirteitä on lueteltu.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet: välivokaalit esim. näläkä, konsonantti kahdentuu toisen tavun välissä esim. Tuluppaaneja, tännään, tappoihin
Hämäläismurteet: yleiskielen muutokset, seurralainen, persoonapronominit (mää, meitin, teitin)
Etelä-Pohjanmaan murteet: yleiskielen d>r, orotan. yleiskielen ee>oo, tuloo. vokaalien välinen h, kaunihit. Verbien persoonamuodot: tuomma. persoonapronominit: moon, minoon
kaakkoismurteet: yleiskielen d puuttuu: tahon. Inessiivin pääte on -s: maas. -loi/-löi-monikko: tyttölöi. Persoonapronominit: mie, hää, miun
Savolaismurteet: Yleiskielen d puuttuu tai on h> käen. välivokaali > kelekka. yleiskielen ai>ae, au>aa, äi>äe, oi>oe: koera. yleiskielen aa>uu, ää>iä: piähän. Konsonantti kahdentuu toisen tavun alussa: sannoo. Persoonapronominit: myö, työ
Peräpohjolan murteet: yleiskielen d puuttuu: tahon, sanan keskellä voi olla h-äänne: menhään. persoonapronominit: myö,työ
Lounaismurteet: yleiskielen d>r: karun. yleiskielen uo>ua, yö>yä, ie>iä: nuar miäs. sanat lyhenenvät lopussa: nuar. imperfektin tunnus on s(I): istusit. persoonapronominit: mää
5. Yhdistä puhekielinen virke yleiskieliseen.
a.
See pahus puhus lööperi. ----------------- Hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? -------- Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia! ---------------------------Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis? ----------------------Miksi sinulla on vene mukana? .
b.
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- Mihin voin pysäköidä?.
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ---------------------- Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi
Uotahan jonnin aekoo. ----------------------------------Hetkinen
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ---------------- Ole aloillasi!.
c.
Mennähän äireen kans yhyres. --------------------- Menemme yhdessä äidin kanssa.Syö toki puuroa padasta.
Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------ Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. --------------------------------- Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua. --------------------------- Syö toki puuroa padasta
d.
Sie haastat järkevvii. --------------------------- Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. ----------- Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia
Sie käyt käet taskus. ---------------------------Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Saeves' män siu piähän. ----------------------- Pääsi kastui sateella..
6. Testaa linkistä löytyvällä testillä, tunnistatko suomen murteet.
7. Yhdistä slangi-ilmaus yleiskieliseen.
Frendil on hirvee hedari. ---------------------- Kaverilla on kova päänsärky.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää..
Skobeist tulee stydii fjongaa. ----------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. --------------------- Osta junalippu
8. Muuta slangilla kirjoitettu Aku Ankka jaagaa fyffee -sarjakuvan alku yleiskielelle. Sarjakuva löytyy liitteestä. Käytä tarvittaessa apunasi slangisanakirjaa. Työ on sinun. Minä nään, että hoidat tämämn homman helposti.
Tässä on sinulle työlaukku. Bisnes toimii niin, että rahat lähtee korkojen kanssa. Sinä tienaat promillen rahaa.
Jes, Hienoa!
Pojat saa tulla auttamaan minua. Minä voin antaa heillä vähän palkkaakin.
Nyt mentiin, pojat! Meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona rahaa....tai siis meillä.
Ai mitä?...
niinkuin...
Töitä?..
Minä olen perintökonsultti ja te olette minun apureita.
Unohda koko juttu!
Konsultit ovat ärsyttäviä
Mene sinä vain yksin.
Jos minä sanon, että te lähdette mukaan, niin tehän lähdette mukaan - VAUHTIA
9. Testaa slangitietosi testissä.
Jos arvosanatavoitteesi on 8 - 10, tee lisäksi alla oleva tehtävä 10.
10. Pohdi seuraavia asioita.
a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia? välivokaali ja konsonantti kahdentuu kahden tavun välissä.
b) Mitä murresanoja itse käytät? myö, ja esim. kelekka
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta? Kotona ja mummolassa
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi? No varmaan, voihan se esim. etelässä kuulostaa aika tyhmälle jos alkaa savon murteella puhumaan
e) Miten suhtaudut murteisiin. No ei niitä tarvitsisi, mutta on kuitenkin.