Tänään pidimme kokonaisuutemme viimeiset kaksi oppituntia. Näillä tunneilla keskityttiin vielä syventämään teemaamme tunnistamalla teemasta heränneitä tuntemuksia ja ajatuksia eläytymistehtävien avulla. Oppilaat kuulivat kaksi tarinaa, joista ensimmäisestä tehtiin ryhmässä erilaisia still-kuvia. Toisesta tarinasta oppilaat pääsivät kirjoittamaan kirjeen eläytyen päähenkilön asemaan. 

Still-kuvien luominen oli oppilaiden mielestä mielekästä ja teoksista syntyi todella kekseliäitä. Myös tässä tehtävässä huomasin, että oppilaiden välillä oli paljon tasoeroja. Joillakin toiminta käynnistyi heti, joillakin taas ei. Vaikeuksia oli esim. löytää tarinasta rooleja, joiden asemaan asettua, tai sitten keskittyminen herpaantui muihin asioihin. Ohjauksen avulla vaikeudet kuitenkin selätettiin ja jokainen ryhmä sai tehtyä kaikki still-kuvat. 

Toinen tarinatehtävä sujui myös hyvin. Aluksi joillakin oppilailla oli vaikeuksia ymmärtää, mistä asemasta tarina pitäisi kirjoittaa. Muutaman selityksen jälkeen, jokainen kuitenkin tajusi mitä piti tehdä. Tarinoista tuli koskettavia ja luulen, että tehtävästä heränneiden tuntemuksien ja ajatuksien kautta oppilaat ymmärsivät paremmin, millaisia ongelmia vaateteollisuus aiheuttaa työntekijöille ympäristölle aiheutuvien haasteiden ohella.

Myös nämä oppitunnit menivät hyvin. Saimme opettajalta kehuja ohjeistuksistamme ja ryhmien toiminnanohjauksesta. Kaikenkaikkiaan kokonaisuutemme onnistui todella hyvin omien tuntemuksieni, vertaisteni ja opettajan kommenttien perusteella. Minulle jäi hyvä fiilis omista sekä ryhmäni onnistumisista. Koen, että kokonaisuuden kautta sain rohkeutta tulevaisuuden opetuksiini. Oivalsin, että minun pitäisi luottaa enemmän omiin taitoihini opettajana. Yleensä jännitän ja yliajattelen liikaa opetuksiani ja mietin aina epäonnistumista. En kuitenkaan epäonnistunut kertaakaan opetuksissani kokonaisuuden aikana; toki aina voi parantaa jotakin osa-aluetta, mutta nyt voin todeta, että toimin taitavasti opettajana.