LUKUOHJE: Opetussuunnitelman perusteista lainatut osiot ovat tekstissä kursivoituna ja boldattuna, kunnan osuus tekstistä on leipätekstiä.


YLEISTÄ Jyväskylän kaupungissa toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman perusteita avaa lisäksi opetushallituksen laatima tukimateriaali: http://www.edu.fi/ops2016_liikunnan_tukimateriaalitKuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan liikunnan opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vuosiluokilla 7-9. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on lisäksi määritelty, mitkä ovat kunkin oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet ja painopistealueet vuosiluokilla 7-9.


OPPIAINEEN TEHTÄVÄ

Koulun perinteisten liikuntamuotojen lisäksi tutustutaan edellytyksien mukaan myös muihin liikuntamahdollisuuksiin. Tämä voi tapahtua kokeilemalla uusia lajeja tai esimerkiksi yhteistyössä seurojen tai muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa.

Liikunta ja urheilu ovat keskeinen osa kulttuuria ja yleissivistystä. Kilpailuihin ja liikuntatapahtumiin osallistumisella on myös tärkeä rooli koululiikunnassa. Kilpailutapahtumiin osallistumisella voidaan kannustaa omaehtoiseen harrastamiseen. Kilpailutoimintaan osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ei-kilpailullisiin liikuntatapahtumiin voivat osallistua kaikki oppilaat. Liikuntatapahtumiin osallistumiseen liittyy myös vahvasti yhteisöllisyys; toisten kannustaminen ja toisten onnistumisista iloitseminen ovat liikuntakulttuuria parhaimmillan -yleisönä toimimisellakin on tärkeä rooli.

Opetuksen turvallisuuden edellytyksiä ovat mm. riittävän pienet opetusryhmät, koulun asianmukaiset liikuntavälineet ja –tilat sekä opettajan koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen eri vuodenaikoina tapahtuva monipuolinen liikunnanopetus.


OPPIAINEEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen	S1, S3	L1,L3
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja	S1, S2, S3	L1,L3, L4
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	L3
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	L3
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta	S1, S3	L3
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä	S1	L3
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan	S1, S2, S3	L3, L6,L7
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen	S2, S3	L2, L3, L6,L7
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista	S2	L2, L6,L7
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja	S3	L1, L2,L3
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä	S1,S2, S3	L1,L2
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille	S1, S3	L3
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia	S3	L1,L3

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Fyysinen toimintakyky:
Liikunnassa liikuntalajit ja -muodot ovat välineitä opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetussuunnitelma painottaa motoristen taitojen opettelua, liikuntalajit ovat erinomainen väline motoristen taitojen harjoitteluun. Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa toteutetaan monipuolisuutta ja hyödynnetään paikallisen toimintaympäristön sekä eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia. Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntalajit ja -muodot liikuntakulttuurin välittämiseksi. Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnalliseen elämäntapaan.


Liikunnanopetuksessa harjoitellaan kahdeksan eri osa-alueen perustaitoja:

- Perusliikunta (yleisurheilu, juoksut, hypyt, heitot, kuntoliikunta)
- Luontoliikunta (suunnistus, luontoretket)
- Pallopelit (maalipelit, pallottelupelit, kohdepelit, mailapelit)
- Rytmiliikunta (tanssi, aerobic)
- Luova liikunta (oppilaslähtöiset työtavat)
- Lumiliikunta (hiihto ja luistelu sekä mahdollisesti laskettelu)
- Vesiliikunta (uinti ja hengenpelastus)
- Oman kehon liikunta (voimistelu, kamppailulajit)


Toimintakyvyn seurannan tulee olla jatkuvaa, jotta oppilas kykenee arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi. Vuosittaisilla mittauksilla Move!:n liikuntatehtävät tulevat myös tutuiksi, näin 8. vuosiluokan mittaukset eivät korostu liikaa. Mittaustilanteessa tulee ohjata oppilaita omien tulosten arviointiin. Tulosten keskinäinen vertailu ei ole mittausten tarkoitus.


Sosiaalinen toimintakyky:

Opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppilaantuntemuksellaan edesauttaa ryhmän toimintaa esimerkiksi tehtävien valinnoissa ja eriyttämisessä sekä joukkueiden ja ryhmien muodostamisessa. Oppilaat, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet haasteellisiksi, tulee huomioida tuntitilanteessa ja pyrkiä auttamaan heidän sopeutumistaan ryhmään. Lisäksi erilaiset tukitoimet, kuten koulunkäynninohjaajan mukana olo tai erityisopetus, tulee olla myös liikunnanopetuksen käytettävissä. Oppilaiden työskentelyn ja yrittämisen merkitystä ryhmän toimintaan täytyy tuoda esille.

Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat tärkeä osa koulujen toimintaa. Oppilaslähtöinen liikuntatapahtumien ja -kilpailujen järjestäminen lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

Psyykkinen toimintakyky:
Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Useimpien liikuntamuotojen olemukseen kuuluu tulokseen tähtääminen, pisteen saavuttaminen tai peleissä maalin tekeminen. Kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua korostamatta voidaan harjoitella tavoitteellisuutta ja yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Reilun pelin hengessä voidaan myös turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviön kokemuksia.


Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Opetuksen turvallisuuden edellytyksiä mm. ovat riittävän pienet opetusryhmät, koulun asianmukaiset liikuntavälineet ja –tilat sekä opettajien koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen eri vuodenaikoina tapahtuva monipuolinen liikunnanopetus.

Liikuntakasvatuksessa tulee hyödyntää liikuntateknologian tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi tabletteja voidaan käyttää taitojen opettamisessa, palautteen antamisessa, uusiin lajeihin tutustumisessa sekä opiskelun seurannassa. Myös sykemittareilla ja/tai aktiivisuusmittareilla voidaan havainnollistaa harjoittelun vaikutuksia. Liikuntateknologian mahdollisuuksiin tutustuminen voi kannustaa oppilaita niiden käyttöön myös vapaa-ajalla tapahtuvassa liikunnassa. Oman kunnon kehittymisen seurantaan ohjaaminen tukee liikuvan elintavan omaksumista.

Liikuntaa tulee tarjota myös valinnaiskursseina, kuten muitakin taito- ja taideaineita. Liikunnan valinnaiskurssien tulee perustua opetussuunnitelmaan, tavoitteena on syventää liikuntataitoja, tutustua uusiin liikuntalajeihin ja -muotoihin sekä kehittää toimintakykyä ja fyysistä kuntoa yhdessä toimimisen ohella. Valinnaiskurssitarjonnan tulee olla monipuolista koulun resurssit ja mahdollisuudet huomioiden. Valinnaiskursseilla voidaan myös osaltaan kasvattaa oppilaiden liikunta-aktiivisuutta kohti terveyssuositusten mukaista päivittäisen liikkumisen 1-2 tunnin tavoitetta. Monipuolisella valinnaiskurssitarjonnalla voidaan myös parantaa edellytyksiä kaupungin linjaaman "tunti liikuntaa koulupäivän aikana" -tavoitteen saavuttamiseksi.

Koulupäivän liikunnallistamiseksi tulisi myös huomioida välituntiliikunnan mahdollistaminen, oppituntien tauottaminen taukoliikunnalla, koulun yhteisten liikuntatuokioiden järjestäminen sekä liikuntakerhojen järjestämisen mahdollistaminen. Erityisesti välituntiliikunnan järjestäminen edellyttää opetuksen järjestäjältä riittävää resurssointia (esim. liikkavaksitoiminta), koulun välituntialueen kehittämistä ja välinehankintoja sekä koulupäivän rytmittämistä välituntiliikuntaan soveltuvaksi.



Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 7-9

Liikunnanopetuksessa yksilöllisiä tarpeita tulee huomioida sekä lahjakkaiden että liikunnan haasteelliseksi kokevien oppilaiden tukemisessa. Opetusjärjestelyjen lisäksi eriyttämistä tai tukea voidaan tarjota esimerkiksi koulunkäynninohjaajan tai erityisopettajan avustuksella sekä tukiopetuksella. Opettajien perehdyttäminen ja koulutus erilaisten liikuntahaasteiden kanssa kamppailevien oppilaiden kohtaamiseen on myös tarpeen. Lahjakkaiden oppilaiden eriyttämisessä voidaan lisähaastetta opintoihin tuoda opetusjärjestelyin, mahdollisuuksien mukaan myös erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan osaamista voi hyödyntää lahjakkaiden lisäopetuksessa. Valinnaiskursseilla sekä koulun ja kaupungin kilpailu- ja liikuntatapahtumilla voidaan tarjota lisähaasteita niitä tarvitseville.

Erilaiset urheilu- ja liikuntaluokat mahdollistavat lahjakkaiden ja liikuntasuuntautuneiden oppilaiden lisäeriyttämistä. Urheilu- ja liikuntaluokkien liikunnan lisätuntien opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on ohjata nuoria urheilijan polulla vahvistamalla liikunnallisia perusvalmiuksia kuten koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, kehonhallinta, lihaskunto, nopeus, kestävyys. Oppilaiden liikuntaosaamista tuetaan liikumistaitojen lisäksi liikuntatietämyksellä, esimerkiksi harjoittelun suunnittelusta, vaikutuksista, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveellisistä elintavoista sekä liikkujan arjen rytmittämisestä. Urheilijan polun rakentamisessa korostetaan elämänhallintataitoja sekä opiskelun ja urheilun tasapainoa. Urheilu- ja liikuntaluokkien toimintaan seurayhteistyö sopii luontevasti ja sitä voidaan hyödyntää opettajan harkinnan mukaisesti.