LUKUOHJE: Opetussuunnitelman perusteista lainatut osiot ovat tekstissä kursivoituna ja boldattuna, kunnan osuus tekstistä on leipätekstiä. Perusteosan tekstit voi poistaa, ne ovat voimassa sellaisenaan.


YLEISTÄ Jyväskylän kaupungissa toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman perusteita avaa lisäksi opetushallituksen laatima tukimateriaali: http://www.edu.fi/ops2016_liikunnan_tukimateriaalit. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan liikunnan opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vuosiluokilla 7-9. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on lisäksi määritelty, mitkä ovat kunkin oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet ja painopistealueet vuosiluokilla 7-9.


OPPIAINEEN TEHTÄVÄ
Vuosiluokilla 7-9 pääpaino on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa ja fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla. Erityisen tärkeää on vahvistaa oppilaan myönteistä minäkäsitystä ja oman muuttuvan kehon hyväksymistä.

Tytöt ja pojat opiskelevat pääsääntöisesti omissa opetusryhmissään vuosiluokilla 7-9. Valinnaiskursseilla sekä pedagogisesti perustelluissa liikuntatilanteissa, kuten esimerkiksi tanssin opetuksessa, tyttöjen ja poikien opettaminen yhdessä voi olla suotavaa.

Opetus tukee oppilaiden hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen, osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävään omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Oppilaat osallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun sekä ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta.

Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Koulun perinteisten liikuntamuotojen lisäksi tutustutaan edellytyksien mukaan myös muihin liikuntamahdollisuuksiin. Tämä voi tapahtua kokeilemalla uusia lajeja tai esimerkiksi yhteistyössä seurojen tai muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa.

Liikunta ja urheilu ovat keskeinen osa kulttuuria ja yleissivistystä. Kilpailuihin ja liikuntatapahtumiin osallistumisella on myös tärkeä rooli koululiikunnassa. Kilpailutapahtumiin osallistumisella voidaan kannustaa omaehtoiseen harrastamiseen. Kilpailutoimintaan osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ei-kilpailullisiin liikuntatapahtumiin voivat osallistua kaikki oppilaat. Liikuntatapahtumiin osallistumiseen liittyy myös vahvasti yhteisöllisyys; toisten kannustaminen ja toisten onnistumisista iloitseminen ovat liikuntakulttuuria parhaimmillan -yleisönä toimimisellakin on tärkeä rooli.

Opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Opetuksen turvallisuuden edellytyksiä ovat mm. riittävän pienet opetusryhmät, koulun asianmukaiset liikuntavälineet ja –tilat sekä opettajan koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen eri vuodenaikoina tapahtuva monipuolinen liikunnanopetus.


OPPIAINEEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen	S1, S3	L1,L3
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja	S1, S2, S3	L1,L3, L4
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	L3
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	L3
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta	S1, S3	L3
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä	S1	L3
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan	S1, S2, S3	L3, L6,L7
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen	S2, S3	L2, L3, L6,L7
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista	S2	L2, L6,L7
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja	S3	L1, L2,L3
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä	S1,S2, S3	L1,L2
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille	S1, S3	L3
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia	S3	L1,L3

Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Fyysinen toimintakyky:
Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

Liikunnassa liikuntalajit ja -muodot ovat välineitä opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetussuunnitelma painottaa motoristen taitojen opettelua, liikuntalajit ovat erinomainen väline motoristen taitojen harjoitteluun. Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa toteutetaan monipuolisuutta ja hyödynnetään paikallisen toimintaympäristön sekä eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia. Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntalajit ja -muodot liikuntakulttuurin välittämiseksi. Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnalliseen elämäntapaan.

Liikunnanopetuksessa tulee olla liikuntamuodoista yläkoulun aikana ainakin
- perusliikuntaa (esim. yleisurheilua ja kuntoharjoittelua)
- luontoliikuntaa (esim. suunnistusta ja retkeilyä)
- yleisimpiä pallopelejä
- voimistelua eri muodoissaan (esim. telinevoimistelua, parkouria ja sirkusta)
- luistelua
- lumiliikuntaa (esim. hiihto tai laskettelu)
- rytmiliikuntaa (esim. tanssia ja kuntoliikuntaa) ja
- vesiliikuntaa (vuosiluokilla 7-9 uinninopetusta tulee olla vähintään 6 uintikertaa, luokkatasoittain esimerkiksi 2+2+2).

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään.Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Toimintakyvyn seurannan tulee olla jatkuvaa, jotta oppilas kykenee arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi. Vuosittaisilla mittauksilla Move!:n liikuntatehtävät tulevat myös tutuiksi, näin 8. vuosiluokan mittaukset eivät korostu liikaa. Mittaustilanteessa tulee ohjata oppilaita omien tulosten arviointiin. Tulosten keskinäinen vertailu ei ole mittausten tarkoitus.

Sosiaalinen toimintakyky:
Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppilaantuntemuksellaan edesauttaa ryhmän toimintaa esimerkiksi tehtävien valinnoissa ja eriyttämisessä sekä joukkueiden ja ryhmien muodostamisessa. Oppilaat, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet haasteellisiksi, tulee huomioida tuntitilanteessa ja pyrkiä auttamaan heidän sopeutumistaan ryhmään. Lisäksi erilaiset tukitoimet, kuten koulunkäynninohjaajan mukana olo tai erityisopetus, tulee olla myös liikunnanopetuksen käytettävissä. Oppilaiden työskentelyn ja yrittämisen merkitystä ryhmän toimintaan täytyy tuoda esille.

Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat tärkeä osa koulujen toimintaa. Oppilaslähtöinen liikuntatapahtumien ja -kilpailujen järjestäminen lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

Psyykkinen toimintakyky:
Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Useimpien liikuntamuotojen olemukseen kuuluu tulokseen tähtääminen, pisteen saavuttaminen tai peleissä maalin tekeminen. Kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua korostamatta voidaan harjoitella tavoitteellisuutta ja yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Reilun pelin hengessä voidaan myös turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviön kokemuksia.


Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Opetuksen turvallisuuden edellytyksiä mm. ovat riittävän pienet opetusryhmät, koulun asianmukaiset liikuntavälineet ja –tilat sekä opettajien koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen eri vuodenaikoina tapahtuva monipuolinen liikunnanopetus.

Liikuntakasvatuksessa tulee hyödyntää liikuntateknologian tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi tabletteja voidaan käyttää taitojen opettamisessa, palautteen antamisessa, uusiin lajeihin tutustumisessa sekä opiskelun seurannassa. Myös sykemittareilla ja/tai aktiivisuusmittareilla voidaan havainnollistaa harjoittelun vaikutuksia. Liikuntateknologian mahdollisuuksiin tutustuminen voi kannustaa oppilaita niiden käyttöön myös vapaa-ajalla tapahtuvassa liikunnassa. Oman kunnon kehittymisen seurantaan ohjaaminen tukee liikuvan elintavan omaksumista.

Liikuntaa tulee tarjota myös valinnaiskursseina, kuten muitakin taito- ja taideaineita. Liikunnan valinnaiskurssien tulee perustua opetussuunnitelmaan, tavoitteena on syventää liikuntataitoja, tutustua uusiin liikuntalajeihin ja -muotoihin sekä kehittää toimintakykyä ja fyysistä kuntoa yhdessä toimimisen ohella. Valinnaiskurssitarjonnan tulee olla monipuolista koulun resurssit ja mahdollisuudet huomioiden. Valinnaiskursseilla voidaan myös osaltaan kasvattaa oppilaiden liikunta-aktiivisuutta kohti terveyssuositusten mukaista päivittäisen liikkumisen 1-2 tunnin tavoitetta. Monipuolisella valinnaiskurssitarjonnalla voidaan myös parantaa edellytyksiä kaupungin linjaaman "tunti liikuntaa koulupäivän aikana" -tavoitteen saavuttamiseksi.

Koulupäivän liikunnallistamiseksi tulisi myös huomioida välituntiliikunnan mahdollistaminen, oppituntien tauottaminen taukoliikunnalla, koulun yhteisten liikuntatuokioiden järjestäminen sekä liikuntakerhojen järjestämisen mahdollistaminen. Erityisesti välituntiliikunnan järjestäminen edellyttää opetuksen järjestäjältä riittävää resurssointia (esim. liikkavaksitoiminta), koulun välituntialueen kehittämistä ja välinehankintoja sekä koulupäivän rytmittämistä välituntiliikuntaan soveltuvaksi.



Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa vuosiluokilla 7-9
Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn tukemiseen ja mieluisan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen tai löytämiseen.

Liikunnanopetuksessa yksilöllisiä tarpeita tulee huomioida sekä lahjakkaiden että liikunnan haasteelliseksi kokevien oppilaiden tukemisessa. Opetusjärjestelyjen lisäksi eriyttämistä tai tukea voidaan tarjota esimerkiksi koulunkäynninohjaajan tai erityisopettajan avustuksella sekä tukiopetuksella. Opettajien perehdyttäminen ja koulutus erilaisten liikuntahaasteiden kanssa kamppailevien oppilaiden kohtaamiseen on myös tarpeen. Lahjakkaiden oppilaiden eriyttämisessä voidaan lisähaastetta opintoihin tuoda opetusjärjestelyin, mahdollisuuksien mukaan myös erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan osaamista voi hyödyntää lahjakkaiden lisäopetuksessa. Valinnaiskursseilla sekä koulun ja kaupungin kilpailu- ja liikuntatapahtumilla voidaan tarjota lisähaasteita niitä tarvitseville.

Erilaiset urheilu- ja liikuntaluokat mahdollistavat lahjakkaiden ja liikuntasuuntautuneiden oppilaiden lisäeriyttämistä. Urheilu- ja liikuntaluokkien liikunnan lisätuntien opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on ohjata nuoria urheilijan polulla vahvistamalla liikunnallisia perusvalmiuksia kuten koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, kehonhallinta, lihaskunto, nopeus, kestävyys. Oppilaiden liikuntaosaamista tuetaan liikumistaitojen lisäksi liikuntatietämyksellä, esimerkiksi harjoittelun suunnittelusta, vaikutuksista, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveellisistä elintavoista sekä liikkujan arjen rytmittämisestä. Urheilijan polun rakentamisessa korostetaan elämänhallintataitoja sekä opiskelun ja urheilun tasapainoa. Urheilu- ja liikuntaluokkien toimintaan seurayhteistyö sopii luontevasti ja sitä voidaan hyödyntää opettajan harkinnan mukaisesti.