Puhu puille!

Puhu puille! - pohdintaa luontosuhteesta (15.1.2024)

Pohjoisen luonnon hyvinvointivaikutukset nuorilla tytöillä-tutkimusluento sai pohtimaan omaa nuoruutta. Mainittu luento perustuu Varpu Wiensin tutkimukseen. Tutkimus on julkaistu nimellä Well-being of the adolescent girls in Northern Finland - a Hypothetical model. Tutkimuksen mukaan vuodenajoilla ja luonnolla on iso merkitys nuorille tytöille. Eläimet ovat tärkeässä roolissa nuorten tyttöjen elämässä.

Minulle on aina ollut tärkeää luonto ja ulkoilu. Lapsena olin paljon ulkona, sillä lähes kaikki leikit leikittiin kavereiden kanssa ulkona. Eläimet olivat kaveripiirissäni tärkeitä. Harrastin ratsastusta ja ponien hoitamista, meillä oli metsästyskoira, maatiaiskissa ja marsu, pieniä akvaariokaloja unohtamatta. Perheelläni oli kesämökki ja vene. Lähisaariin tehtiin silloin tällöin retkiä. Isäni kalasti joka vuosi tiettyyn aikaan Kiiminkijoesta siikaa ja metsästikin aina välillä. Äitini poimi ahkerasti marjoja ja sieniä. Vanhempien vaikutuksella on keskeinen sija, miten suhde luontoon syntyy. Tyttärelläni on varmasti ihan erilainen suhde luontoon kuin minulla, mutta olemme ulkoilleet paljon luonnossa, sekä olemme keränneet marjoja ja sieniä. Pohjoisen olosuhteet tuovat myös haasteita ulkoiluun. On paukkupakkasia, hyytävää tuulta ja pimeää. 

Eri puolilla Suomea suhde luontoon nuorilla on ehkä samanlaista, mutta mielestäni eroja löytyy. Tämä on ihan sillä kokemuksella, kun olen opettajana työsekennellyt nuorten kanssa sekä asunut eripuolilla Suomea. Olen asunut kaupunkialueilla, joten empiiristä kokemusta maaseudulla elämisestä minulla ei ole. Pohjois-Suomessa nuoret pitävät arkista ulkoilua normaalina eli mennään kaveriporukalla ulos kävelemään, pyöräilemään tai lähipuistoon hengailemaan melkein säällä kuin säällä. Samanlaista ulkoiluun liittyvää kavereiden näkemistä ei ollut Länsi-Uudellamaalla. Kavereita nähtiin koulussa tai ohjatussa harrastuksessa. Sovitusti mentiin kyläilemään. Monille perheille luontoon meneminen tarkoittaa matkailua ja lähiluonnossa liikkumista ei koeta yhtä merkitykselliseksi, kuin esimerkiksi laskettelumatkailua. Vähän niinkuin kaikesta, myös luonnossa liikkumisesta on tehty suorittamista. Ja kuten tutkimuksetkin tuovat esiin, nuoret ovat stressaantuneita suorituskeskeisyydestä. 

Itselläni on tarve hakeutua "metsään" päivittäin. Menen puhumaan puille, kun on tarve puhua, tai selvittämään ajatuksia. Teen paljon töitä metsässä ulkoillessa. Teen sitä nk. ajatustyötä, jonka työstän sitten tietsikan ääressä valmiiksi.


KUVA YLLÄ: Metsässä tekee löytöjä. Aina on jotakin ihmeteltävää, kuten kuvassa esiintyvä kaatuneen puun juuret. Koiralla taitaa olla ihan muut asiat mielessä, kuten puput ja papanat ;). Kuva on otettu syystalvella 2019 Espoon keskuspuistossa. Pääkaupunkiseudulla ei ollut koko talvena lunta kuin yhtenä tai kahtena päivänä.
KUVA ALLA: Kaamosaika Oulussa joulukuussa 2023. Päivän pituus on vuoden pimeimpään aikaan n. 3 1/2 t. Kuva otettu hiihtolenkin varrelta.