Tässä reflektoin ajatuksiani opintojaksomme Muuttuva hyvinvointi ja ekososiaalinen oikeudenmukaisuus-opintotehtävästä. Aloitimme eilisen (21.2.24) ryhmätähtävänä suoritettavan webinaarimme mainiolla Varjakka String Bandin videolla "Maa Pohjoinen". Videolla Oulujoki virtaa vapaana vuonna 1904 Oulun kohdalla. Historian lehtien havinaa..

​
Joen merkitys elämään ja elinehtoon oli yhteiskuntaluokasta riippuvainen. Porvaristo harrasti koskenlaskua ja kalastusta, sillä joki tarjosi heille viihdettä ja kartutti omaisuutta. Työväki kalasti lohta (varmaankin myyntiin saaliista päätellen), ja vauhdilla laskettiin tervatynnyreitä koskea pitkin. Lapsiakin oli veneiden kyydissä. Vapaa-aika on käsitteenä muuttunut 1900-luvun alusta teollistumisen, muuttoliikkeen (kaupungistuminen) ja teknologian kehityksen myötä.  Yhteiskunnallinen status ts. sosioekonominen asema vaikutti niin 1900-luvun alussa kuin nykyäänkin vapaa-ajanviettotapoihin. Voidaan siis kysyä, kenellä on oikeus vapaa-aikaan? Miten vapaa-aika on määritelty ja kuka sen määrittää? Kuinka paljon markkinatalous luo mielikuvia, millaista vapaa-ajan toiminnan tulee olla. Kirkko- ja kaupunki-lehden artikkelin otsikko vuodelta 2016 toteaa osuvasti, että “Kesällä köyhän lapsi on yksin”. Lomilla perheiden elintasoerot korostuvat. Lapset tekevät elintasoeroja jo nyt vertailemalla lomamuistojaan. Tosin, samaa tekevät aikuisetkin. Markkinointi ja nykyään sosiaalinen media on luonut mielikuvia “oikeasta tavasta viettää vapaa-aikaa". Mutta onko se tapa viettää vapaa-aikaa kestävää? Onko yhtä arvokas lomamuisto retkeillä suomalaisessa metsässä, tai uida lähijärvessä päivittäin kuin uida kloorin täyttämässä uima-altaassa jossakin palmujen alla viikon verran?  

Loin webinaaria varten Padletiin yhteisöllisen tehtävän “Tähystys tulevaisuuteen - Kestävät vapaa-ajan kulutusvalinnat vuonna 2040. Teemoina olivat: urheilu, luonnossa liikkuminen, shoppailu, syöminen, matkailu, taide ja kulttuuri, tai jokin muu vapaa-ajan kulutusvalinta. Tehtävässä tuli pohtia miten mainittu vapaa-ajanviettotapa muuttuu ja mitä tulee tilalle. Mikä muutoksen aiheuttaa?  

Vastauksia tuli runsaasti ja tässä vain muutama nosto: 

• Tietyistä urheilulajeista tulee "rikkaiden" huvia, kun esimerkiksi laskettelemaan täytyy lähteä kauemmas lentäen, koska ilmastonmuutos vaikuttaa talviin.  
• Ilmastoituja sisäliikuntapaikkoja ja ulkokuntosaleja tulee lisää 
• Rajoituksia luonnossa liikkumiseen, kestääkö suomen luonto korona-ajan tyyliset väkimäärät luontoliikuntapaikoissa? 
• Lähiluonnon merkitys korostuu entisestään ja vapaa-aikaa vietetään lähimetsässä läheisten kanssa. 
• Edullisinta on ostaa eettisesti valmistettuja tuotteita, sillä niissä on kevein verotus. Elektroniikan kierrätystä on tehostettu, jotta louhintaa on voitu vähentää. 
• 2020-luvun pikamuotia ja muuta surkeaa, kertakäyttöistä krääsää ihmetellään. Kiertotalous toteutunut, materiaalia käytetään yhä uudelleen ja uudelleen. 
• Taiteen ja kulttuurin arvostus on noussut, sillä se tarjoaa elämyksiä ja merkitystä monelle ilman suuria negatiivisia vaikutuksia ilmastoon ja luontoon. Taitojen oppiminen on uutta luksusta. 
• Virtuaalimaailman merkitys ja käyttö kasvaa. Se yhdistää sekä työn että vapaa-ajan. 
• Kasvispainotteinen ruoka ja lihaa korvaavat raaka-aineet nousevat, omavaraisviljely 
• Luksusmatkailu ja lentomatkailu on rikkaiden huvia. 

Annoimme webinaaria varten tekoälyn luoda vapaa-ajan viettoon liittyviä uutisia tulevaisuuteen n. vuodelle 2100. Tekoäly AI ei kyllä luo toivoaherättäviä uutiskuvia tulevaisuudesta. Tuho tulee tai ei ihan vielä 2100. Uutiskuvien keskellä ihan oman mielen hyvinvoinnin kannalta kannattaa luoda itse tulevaisuutta pohtimalla omia valintojaan ja vaikutusmahdollisuuksia. Toisella webinaariryhmällä oli yhteisöllisenä tehtävänä Toivontaulu. Ilmastoahdistuksen keskellä voi luoda toivoa ajatuksin, sanoin ja teoin. Aina on toivoa.