Millainen pedagogiikka kannustaa ihmisiä toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta?

Hyvinvoinnin olemus on pohdittava uudelleen erityisesti korkean kulutuksen yhteiskunnissa. Tarvitsemme kiireellisiä toimia ilmastokriisin vaikutusten hillitsemiseksi ja kriisit vaativat toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla niin lokaalisti, kuin globaalisti. Nykyinen kvartaalitaloutta ja teknologian kehitystä painottava poliittisen tulevaisuuden strategia ei tue muutoksen aikaan saamista. Tarvitsemme myös identiteettiin, arvoihin, etiikkaan ja uusiin maailmankatsomuksiin perustuvaa kasvatuksellista lähestymistapaa. (Salonen ym. 2023.) Jotta hyvinvointia voidaan edistää ja pitää yllä, tarvitsemme sekä poliittista kestävän kehityksen strategiaa, että arvomaailman muutosta koulutuksen keinoin. 

Yleensä hyvinvoinnilla käsitteenä kuvataan ihmisten hyvinvointia. Hyvinvoinnin käsitettä ei ole liitetty elinympäristöön ja luonnontilaan tai ei ole tunnistettu ekosysteemin merkitystä ihmisen hyvinvoinnin perustana. (Hirvilammi, 2015, s.12.) Vasta ihan lähivuosina on tunnistettu ilmastonmuutoksen kaltaiset ympäristöongelmat hyvinvointia heikentävinä sosiaalisina, taloudellisina ja yhteiskuntarauhaa heikentävinä riskeinä. (Hirvilammi, 2015, s.12; Salonen ym. 2023.) 

Koulutuksella on keskeinen rooli, kun muokataan ihmisen todellisuuskäsitystä: ihminen on osa ekosysteemiä. Planetaarinen lähestymistapa pohjautuu sosiaali-ekologiseen maailmankuvaan. Siinä tunnistetaan ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon välinen suhde sekä eettinen suuntautuminen toimintaan, joka vahvistaa kaikkien terveyttä ja koskemattomuutta. Kokonaisuuden osat voidaan ymmärtää vain suuremman kokonaisuuden kontekstissa: Miten toimintamme, kulutuksemme ja valintamme vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa ilmastokriisin hillitsemiseksi. Salosen ym. (2023) artikkelissa todetaan, että planetaaristen kriisien keskellä on tarve keskustella koulutuksesta, pedagogiikasta ja oppimisesta laajemmin planetaarisella tasolla. On tarve pohtia tulevaisuutta. Tulevaisuuslukutaito vaatii tulevaisuuden integroimista nykyhetkeen. Mielikuvituksen, tekoälyn, pelkojen ja toiveiden kautta voimme ymmärtää paremmin ympäröivän maailman monimuotoisuutta, ekosysteemiä ja tekemään valintoja paremman tulevaisuuden puolesta. Voimme ymmärtää paremmin, miksi hyvinvoinnin paradigma vaatii muutoksen. Transformatiivinen oppiminen sisältää rakenteellisen muutoksen kokemisen, ajatusten, tunteiden ja toiminnan perusedellytyksissä (Salonen ym. 2023.). 

 

LÄHTEET 

Hirvilammi, T. (2015). Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Kelan tutkimusosasto. http://hdl.handle.net/10138/154175 

Salonen, A., Laininen, E., Hämäläinen, J. & Sterling, S. (2023). A Theory of  Planetary Social Pedagogy teoksessa Educational Theory vol 73 nr. 4 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/edth.12588