Moduulitehtävät

Moduuli 1, tehtävä 1

Mitä opettajan tulisi tietää oppilaidensa kielitaidosta?

Opettajien tulisi olla tietoisia oppilaidensa kielitaidosta, koska se vaikuttaa suuresti oppimiseen ja kommunikaatiotaitoihin. Opettajien tulisi myös tunnistaa oppilaiden erilaiset kommunikaatiotavat. Jotkut oppilaat saattavat olla ujoja tai epäröiviä kielen käytön suhteen, jolloin he tarvitsevat enemmän kannustusta uuden oppimiseen. 

Miten opettaja voisi ohjata oppilaiden kielitaidon kehittymistä?

Opettajien tulisi tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella kielenkäyttöään. Kieltä voi harjoitella luokassa esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Ryhmätyöskentelytehtävissä voi tapahtua myös vertaisoppimista, jolloin oppilaat opettavat keskenään toisille kielenkäytöstä.

Opettaja voi tarjota harjoittelumahdollisuuksia myös mallintamalla kielenkäyttöä. Olin opetusvierailulla luokassa, jossa oli 2-4. luokkalaisia maahanmuuttajanuoria. Luokan opettajalla oli tapana kysellä tunnin aluksi oppilailta erilaisia kysymyksiä, joihin jokaisella oli tilaisuus vastata. Keskustelu tapahtui esimerkiksi näin:

Opettaja: Minun nimeni on …… Mikä sinun nimesi on?

Oppilas 1: Minun nimeni on…. Mikä sinun nimesi on? (Kysyy seuraavalta oppilaalta). 

Oppilas 2: Minun nimeni on… Mikä sinun nimesi on? (kysyy seuraavalta oppilaalta)

Keskustelu jatkui eneteenpäin, kunnes jokainen oppilas oli saanut kertoa vastauksensa. Vastaavasti opettaja saattoi kertoa, mitä teki viikonloppuna ja keskustelu jatkui samalla tavalla kuin yllä. Oppilaat harjoittelivat kielen lausumista ja saivat tukea vertaisiltaan.


Mikä on minulle uutta kielitaidon ohjaamisessa ja opettamisessa?

Minulle hahmottui vasta tämän kurssin ja opetusharjoittelun aikana se, kuinka moni oppilas tarvitsee tukea kielitaidon kehittymisessä. Kouluissa on paljon maahanmuuttajalapsia, joille suomi ei ole äidinkieli. Tällöin on erittäin tärkeää tukea ja kannustaa oppilaita käyttämään suomea. On tärkeää löytää jokaiselle oppilaalle sopivia tehtäviä, jotka eivät ole liian haastavia eivätkä liian helppoja, jolloin motivaatio kielen opiskeluun säilyy.

Moduuli 4, tehtävät 1 ja 2

Tehtävä 1: Kirjoitusprosessin ohjaaminen

Luokka-aste: 3. luokka

Tavoitteet:

  • Kehittää oppilaan kielitietoisuutta toiminnallisuuden avulla.
  • Kehittää oppilaan kykyä hahmottaa lauseita ja virkkeitä.
  • Harjoitella oikeinkirjoitusta.
  • Harjoitella kuvailevaa tekstiä.


Toiminta:

Opettaja valmistelee kirjoitusharjoitusta varten kaksi eri laatikkoa. Toisessa laatikossa on pötkövirkkeitä ja toisessa erilaisia luokassa tai käytävässä suoritettavia liikuntasuorituksia. Oppilaat tarvitsevat oman vihkon ja kynän.

Harjoituksessa oppilaat käyvät ensin laatikolla, joka sisältää pötkövirkkeitä ja nostavat laatikosta sattumanvaraisesti jonkin virkkeen. Tämän jälkeen oppilas siirtyy laatikolle, jossa on liikuntasuorituksia. Oppilas nostaa laatikosta sattumanvaraisesti lapun, jossa lukee jokin liikuntasuoritus. Oppilas suorittaa liikuntatehtävän, jonka jälkeen palauttaa liikuntasuorituslapun laatikkoon. Oppilas palaa omalle paikalleen, jossa hän kirjoittaa pötkövirkkeen omaan vihkoonsa oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen. Oppilas tarkistuttaa virkkeen opettajalla. Jos virke on kirjoitettu oikein, oppilas saa pisteen/tarran tms. Jos lausetta pitää vielä korjata, oppilas palaa paikalleen ja yrittää kirjoittaa lauseen uudestaan. Kun virke on kirjoitettu oikein, oppilas palauttaa vanhan virkelapun laatikkoon ja nostaa samalla uuden. Harjoitus jatkuu samalla tavalla halutun ajan. 

Seuraavalla tunnilla oppilaat kirjoittavat muutamasta haluamastaan lauseesta pikatarinat. Oppilas valitsee virkkeen, johon haluaa jatkaa tarinaa muutamalla virkkeellä. Virkkeiden kirjoittamiseen annetaan aikaa noin 5 minuuttia/per. lause. Lauseet voidaan jakaa pienissä ryhmissä toisille oppilaille. Oppilaat voivat esimerkiksi valita jokaisesta ryhmästä parhaan tarinan, jonka jakavat koko luokalle. Pienryhmissä oppilaat antavat toistensa tarinoista vertaispalautetta, mikä on tärkeää nuorille oppilaille1. 


Eriyttäminen:

  • Eri väriset laput
    • Joistain muodostuu tarina, joka pitää osata rakentaa (heikoimmat oppilaat)
    • Toiset on tarinan aloituksia, joista kirjoittaa pieni tarina tai muuttaa lause kuvailevammaksi (eriyttäminen ylöspäin)


Arviointi:

Harjoituksessa opettaja arvioi oppilaan oikeinkirjoitusta. Opettaja voi esimerkiksi antaa pisteen/tarran/hymynaaman tms. oikein kirjoitetusta lauseesta. Opettaja voi havainnoida myös oppilaan kykyä hahmottaa virkerakenteita. Opettaja voi myös arvioida oppilaan kykyä muodostaa virkkeistä tarinoita (tekstin hahmottaminen). Lisäksi voidaan arvioida oppilaan kykyä luoda johdonmukaista tekstiä.

Harjoituksen toteuttaminen vaatii oppilaalta itsenäistä työskentelyä. Opettaja voi havainnoida, miten oppilas kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Opettaja voi arvioida esimerkiksi, kuinka hyvin oppilas kykenee noudattamaan annettuja ohjeita. Lisäksi opettaja voi arvioida oppilaan aktiivista osallistumista. 

Kirjallisuus:

  1. Tainio, L., Ahlholm, M., Grünthal, S., Happonen, S., Juvonen, R., Karvonen, U., Routarinne, S. (toim.) 2020. Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa. Luku 5 Kirjoittaminen (Juvonen & Routarinne).





Tehtävä 2: Kirjoittaminen

Kirjoittamisen näyte 1:

  • Kirjoittaminen on sujuvaa ja teksti on sisällöltään rikasta ja helposti ymmärrettävää. Lauserakenteet ovat selkeitä. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. 
  • Kirjoittaja on ymmärtänyt tehtävänannon ja kirjoitus vastaa tehtävänantoa.
  • Kirjoittajan tekstissä näkyy puhekielen merkitys. 
  • Kirjoittajan muut taidot ovat niin kehittyneitä, että lähtisin harjoittelemaan sanojen oikeinkirjoitusta. Kirjoittajalla toistuu samat oikeinkirjoitusvirheet.
  • Hyvä sanavarasto
  • Kirjoittaja osaa kirjoittaa kuvaillen pelottavan tarinan, tunnelma välittyy lukijalle.


Kirjoittamisen näyte 2:

  • Isot alkukirjaimet, pisteet ja osa pilkuista ovat oikein.
  • Oppilas tarvitsee harjoitusta virkkeen sanajärjestyksen kanssa.
  • Teksti vastaa tehtävänantoa. Saatiin oma mielipide kerrottua ja perusteltu. Alku hyvä, loppu ehkä vähän kesken. 
  • Virkerakenne ja sivulauseet, esim. vika rivi.
  • Ensin virkerakenne, sitten sanataso


Kirjoittamisen näyte 3:

  • Teksti vastaa sisällöltään tehtävänantoa, viestin rakenne esillä.
  • Kirjoitettu teksti on ymmärrettävää, mutta oikeinkirjoituksessa ja sujuvassa tekstin tuottamisessa on vielä harjoiteltavaa.
  • Lauserakenteet ovat selkeitä.
  • Lähtisin harjoittelemaan oppilaan kanssa sanojen taivutusta ja verbien aikamuotoja.
  • Antaisin oppilaalle helppolukuista kirjallisuutta luettavaksi.

Moduuli 2, tehtävä 2

1.
Kuvion mukaan lukeminen on tärkeää alakoululaisten mielestä siksi, että se kehittää lukutaitoa. Lisäksi moni (23%) oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää myös tiedon saamisen ja oppimisen takia. 11% kyselyyn vastanneista alakoululaisista oli kuitenkin sitä mieltä, että lukemisesta ei ole mitään hyötyä. Sama prosenttiosuus oli sitä mieltä, että lukeminen on hyväksi aivoille. 

Yläkoululaisista jopa 14% oli sitä mieltä, että lukemisesta ei ole mitään hyötyä. Suurin osa (28%) oli kuitenkin sitä mieltä, että lukeminen on hyödyllistä, koska sanavarasto kasvaa. 14% äänesti myös, että lukeminen on tärkeää tiedon saamisen ja oppimisen takia sekä siksi, että oppii lisää suomen kieltä.


2.
Neljäsluokkalaista suurin osa (34%) oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää, koska se kehittää lukutaitoa. Yläasteella ainoastaan 10% oli tätä mieltä. Yläkoululaisista enemmistö (28%) äänesti sanavaraston kasvun puolesta. Alakoululaisten piirakkakuviosta voi tulkita, että 0% oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää sanavaraston kasvun takia. 


3.
Alakoululaisten kohdalla opettajan ääni kuuluu varmasti osittain vastausten taustalla. Jos opettajalla on myönteinen suhtautuminen lukemista kohtaan, se varmasti näkyy myös oppilaiden mielipiteissä. Toisaalta myös vanhemmilta ja kotoa tulleet mielipiteet vaikuttavat myös oppilaan omaan mielipiteeseen. Jos kotona lukemista pidetään esimerkiksi turhana tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi, se voi näkyä myös oppilaan tavassa suhtautua lukemiseen. 

Yläkoululaisten mielipiteissä näkyy varmasti omat kokemukset lukemisesta. Aineenopettajaksi opiskelevana ymmärrän sen, miksi suurin osa oppilaista on vastannut sanavaraston kasvun lukemisen tärkeimpänä hyötynä. Esimerkiksi luonnontieteissä uusia käsitteitä tulee jatkuvasti. Käsitteet esitellään kirjojen kappaleissa, jolloin lukeminen on välttämättömyys käsitteiden oppimiselle.



4.
Voin opettajana kannustaa oppilaita lukemaan tarjoamalla monenlaisia kirjavinkkejä eri genreistä ja eri tasoisista kirjoista. Mielestäni on tärkeää kannustaa oppilaita valitsemaan kirjoja, jotka kiinnostavat heitä itseään. Opettajana minun tulee huolehtia siitä, että jokainen oppilas saa omalle tasolleen sopivan kirjan. Liian vaikea- tai helppolukuinen kirja voi saada oppilaan helposti turhautumaan lukemiseen. 

Yhdessä lukeminen voi lisätä mielenkiintoa lukemista kohtaan. Myös kirjan kuunteleminen on osa lukukokemusta. Opettaja voi lukea kirjaa oppilailleen, jolloin myös heikoimmat lukijat pääsevät helpommin eri tarinoiden mukaan. Tarinan kuunteleminen harjoittaa myös oppilaiden keskittymistä, jota itsenäinenkin lukeminen vaatii. 

Lukemiseen voi innostaa myös lukukokemusten jakaminen toisille oppilaille. Luokassa voidaan järjestää lukupiirejä, joissa oppilaat pääsevät jakamaan mielipiteitään lukemistaan kirjoista. Oppilaat voivat myös lukea samaa kirjaa pienissä ryhmissä, jolloin oppilaat voivat keskustella samasta kirjasta. Kokemuksia voidaan vaihtaa myös draaman keinojen kautta. Oppilaat voivat tulkita kirjojen teemoja esimerkiksi kuvien, musiikin tai näyttelemisen kautta.

Joidenkin oppilaiden lukuinnostusta voi lisätä myös esimerkiksi lukudiplomin suorittaminen. Diplomia suorittaessa lukemisella on selkeä päämäärä, jota oppilas tavoittelee. Olen itse suorittanut lukudiplomeja alakoulussa ja sain niistä motivaatiota omaan lukemiseen. Toisaalta muistan, kuinka osa oppilaista yritti huijata opettajaa, jotta saisi suoritettua parhaan mahdollisen diplomin.