POMM1002 - Johdatus monialaisiin opintoihin
Kurssin itsearvio
Hahmotan mielestäni kurssin jälkeen kiitettävästi monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja koen osaavani soveltaa oppimiani tietoja oppimisjakson oppimistehtävissä. Ymmärrän erilaisten oppimistapojen ja oppimisympäristöjen merkityksen oppimistilanteissa.
Osallistumiseni pienryhmätapaamisissa on ollut osallistuvaa ja toisia opiskelijoita kunnioittavaa. Olen valmistautunut pienryhmätapaamisiin tekemällä mahdolliset ennakkotehtävät ja käymällä luentodiat läpi. En kuitenkaan ehtinyt katsoa luentoja ennen pienryhmätapaamista, koska luentojen päällä oli toinen läsnäolovelvollinen kurssi.
Tulevaisuuden koulu
Katsoin videon “Koulurakennus inspiroi oppimaan” Ylen sivuilta. Videolla arkkitehti keskusteli Vaajakosken koulun vararehtorin Maritta Honkasen kanssa haastatteluista onnistuneista unelmien koulutiloista. Videolla on haastateltu esimerkiksi rehtoria ja oppilaita, jotka antoivat mielipiteitään toimivista ratkaisuista liittyen koulun sisustukseen. Videolla käy ilmi, että toimivan koulun edellytyksenä pidetään esimerkiksi avoimia ja valoisia tiloja.
Nykypäivänä tuntuu, että useissa kouluissa on homeongelmia ja kosteusvaurioita kuten videolla mainitulla Vaajakosken koululla. Tällaiset ongelmat jatkuvat varmasti myös tulevaisuudessa ja uusia kouluja suunnitellaan ja rakennetaan. Mielestäni on tärkeää, että opettajat ja oppilaat pääsevät osallistumaan koulurakennusten suunnittelemiseen. Uudet koulut toimivat parhaimmassa tapauksessa monia vuosikymmeniä, joten on tärkeää, että niistä saadaan sellaiset, joita opetus vaatii.
Katsoin myös videon “Koulun lähiympäristönsä hyödyntäjänä”. Videolla keskusteltiin koulua ympäröivien ympäristöjen hyödyntämistä opettamisessa. Projektissa opettajat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja kehittämässä ideoita ja tiloja. Toivon, että myös tulevaisuudessa opettajat pääsisivät vaikuttamaan opetustilojen ideointiin ja suunnittelemiseen.
Ympäristötietoinen koulu
Luin Open ilmasto-oppaan sivuilta artikkelin “Ilmastonmuutos alakoulun arjessa ja opetuksessa”. Artikkelissa mainittiin, että ilmastonmuutos on monitieteinen ongelma, joka sitoo poikkitieteellisesti eri tieteenaloja yhteen. Mielestäni luokanopettajan näkökulmasta tämä on tärkeä asia tiedostaa, koska ilmastonmuutoksen pystyy kytkemään moneen eri opetettavaan aineeseen alakoulussa. Mielestäni ilmastonmuutos on ollut jo pitkään erittäin ajankohtainen aihe, joten on tärkeää, että koulussakin ylläpidetään ilmastokasvatusta.
Ympäristötietoisuus on aiheena helposti kytkettävissä STEM-oppimiseen. STEM-oppimisella tarkoitetaan lähestymistapaa, joka yhdistää monia tieteenaloja: luonnontieteitä, teknologiaa, tekniikkaa ja matematiikkaa. STEM lyhenne tulee englannin kielen sanoista science, technology, engineering, mathematics2. STEM-oppimista voidaan hyödyntää jo nuorillakin oppilailla ja sen kautta ylläpitää oppilaiden ilmastokasvatusta ja ympäristöystävällisiä arvoja. Osallistuin viikon pituiselle intensiivikurssiin Prahassa, jossa käsiteltiin STEM-oppimista eri ikäisillä oppilailla. Pohdimme erilaisia aktiivisen oppimisen tapoja, jotka liittyisivät ympäristötietoisuuteen. Saimme rakennettua demon, joka kuvasti mielestäni hyvin muovien ja roskien reittiä merissä ja vesistöissä. Demossa suolaveteen liuotettiin erilaisia materiaaleja ja havainnoitiin, mitä materiaaleille tapahtuu vedessä. Materiaaleina käytettiin esimerkiksi muovin ja paperin palasia. Mielestäni demo on erittäin toimiva myös pienemmille oppilaille ja antaa ymmärrystä kierrättämisen tärkeydestä.
Kun puhutaan lasten ilmastokasvatuksesta, on tärkeää, että lapsia ei ahdisteta liian suurella määrällä tietoa. Open ilmasto-oppaan mukaan viestin kohdistaminen omalle kohderyhmälle on tärkeää1. Opettaja voi tuoda ilmastonmuutosta tunneilla esille oppilaita liikaa kuormittamatta. Tekstissä pohdittiin esimerkiksi leikkien toimivan hyvin erilaisten opetettavien asioiden välikätenä. Opettaja voi myös tutkia ja pohtia yhdessä oppilaiden kanssa niitä asioista, jotka oppilaita askarruttavat. Tällä tavalla voidaan myös korjata mahdollisia virhekäsityksiä, joita oppilailla saattaa olla. On hyvä myös pohtia asioita, joita tehdään jo ilmastonmuutoksen eteen, jotta negatiivisesta ilmiöstä voidaan nostaa myös positiivisia asioita esille.
1. Open ilmasto-opas, Alakoulu, Ilmastonmuutos alakoulun arjessa ja opetuksessa. (https://openilmasto-opas.fi/alakoulu/)
2. Goverment of Westen Australia, Department of Education, What is STEM? (https://www.education.wa.edu.au/what-is-stem)
Oppimista tukeva oppimisympäristö
En löytänyt tehtävään artikkelia Pedanetissä annetusta kirjallisuuslistasta, mutta halusin silti kirjoittaa oppimisympäristöistä, koska koin aiheen kiinnostavana. Käytin pohdinnan tukena artikkelia “Oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö” (Satu Aksovaara & Irmeli Maunonen-Eskelinen, 2013), jonka löysin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta.
Ennen artikkeliin tutustumista lähdin pohtimaan, mitä ajatuksia “Oppimista tukeva oppimisympäristö” tuo mieleeni. Mielestäni hyvässä oppimisympäristössä yhdistyvät monet eri tarpeet. Voi olla hankala luoda oppimisympäristöä, joka olisi kaikille täydellinen. Sen sijaan oppimisympäristöihin voidaan tuoda erilaisia elementtejä, jotta se olisi mahdollisimman ideaalinen jokaiselle.
Mitä oppimisympäristöllä tarkoitetaan? Aksovaara ja Maunonen-Eskelin kirjoittavat artikkelissaan, että oppimisympäristöllä tarkoitetaan kolmea eri tekijää: fyysistä ympäristöä, psyykkisiä tekijöitä ja sosiaalisia suhteita.
Fyysisellä ympäristöllä tarkoitetaan rakennuksia, joissa opiskellaan ja välineitä, joilla opiskellaan. Mielestäni hyvässä fyysisessä oppimisympäristössä on luotu tilat, jotka soveltuvat moneen, esimerkiksi ryhmätöihin ja yksin opiskelemiseen. Tilassa voi olla erilaisia helposti liikuteltavia elementtejä (esimerkiksi sermejä, pöytiä ja tuoleja), joiden avulla tilaa voidaan muokata tarpeiden mukaiseksi.
Psyykkisellä tekijöillä tarkoitetaan artikkelin mukaan emotionaalisia tekijöitä, joka käsittää myös tunteet ja motivaation. Sosiaalisen oppimisympäristön luovat ihmiset ja ihmisten välillä tapahtuva vuorovaikutus.
Nykyään digitalisaatio ja teknologian kehitys on vahvassa osassa opetuksessa. Myös digiaineistojen voidaan ajatella olevan oppimisympäristö. Digiaineistot herättävät erilaisia mielipiteitä ja niiden käyttämisestä löytyy hyviä ja huonoja puolia. Digiaineistojen suuri etu on se, että ne mahdollistavat monenlaiset oppimistavat. Oppimiseen voidaan käyttää erilaisia videoita, pelejä, kuvia jne. Oppijat voivat myös itse tuottaa monenlaista materiaalia oppimisen tueksi. Lisäksi kaikki materiaali on helposti saatavilla yhdellä laitteella.
Viime aikoina on kuitenkin ollut paljon keskustelua digitaalisten opetusvälineiden huonoista puolista. Luin Facebookista erään opettajan kirjoittaman kantaa ottavan tekstin opetushallituksen ehdotuksista liittyen digitalisaatioon. Hän mainitsi muun muassa, että opettajat ovat esittäneet huolensa puhelimien lisääntyneestä käytöstä. Opetushallitus kuitenkin ehdottaa puhelimien käytön lisäämistä opetukseen esimerkiksi tiedonhankintaan ja videoiden tekemiseen. Toinen asia, jonka kyseinen opettaja nosti esille, oli oppilaiden lisääntyneet keskittymisvaikeudet. Opettajien ehdotus tähän on tekstin mukaan se, että luodaan oppitunneille puitteet, jotka tukevat keskittymistä ja poistetaan häiriötekijät. Opetushallitus kuitenkin ehdottaa, että yhteen oppituntiin pitäisi sisällyttää paljon toiminnallisuutta ja selkeät luokkatilat pitäisi poistaa.
Tulevan opettajan näkökulmasta Opetushallituksen ehdotukset kuulostavat huolestuttavilta. Mielestäni olisi tärkeää, että opettajien huolia kuunneltaisiin oppimisympäristöjen kehittämisessä. Opettajat näkevät eri ympäristöjen toimivuuden ja toimimattomuuden päivittäin omassa työssään. Opetushallituksessa samanlaista kokemusta ei välttämättä ole.
1. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, S. Aksovaara, I. Maunonen-Eskelinen, Oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö, 2013.
Millaisia ristiriitaisia tilanteita opettaja voi kohdata? Miten niihin tulisi suhtautua?
Opettajan työssä tulee väistämättä vastaan ristiriitaisia tilanteita, joissa on tärkeää pohtia miten niihin pitää opettajana suhtauta. Tällaisiin tilanteisiin on tärkeää suhtautua opettajana, ei yksityiselämän henkilönä. Ristiriitaisia tilanteita voi aiheuttaa esimerkiksi eri uskonnot. Kristinusko näkyy vielä nykyään vahvasti perusopetuksessa päivittäin. Koululaitoksen vapaapäivät perustuu vahvasti kristinuskon juhlapyhiin. Lukuvuodessa on ainoastaan muutama vapaapäivää, jotka eivät liity kristinuskoon (vappu ja itsenäisyyspäivä).
Kristinusko näkyy monessa koulussa myös joulu- ja kevätjuhlissa. Kevätjuhlissa suosittu yhteislaulu Suvivirsi on vahvasti uskontoon pohjautuva. Joulu itsessään on kristinuskon yksi tärkeimmistä juhlista. Oman kokemukseni perusteella joissain kouluissa järjestetään yhä aamunavauksia, joita pitävät yleensä paikalliset seurakunnan työntekijät. Omana kouluaikanani aamunavauksissa saatettiin jopa lukea osioita raamatusta.
Tasa-arvo on tärkeä arvo koulumaailmassa niin opettajille, kuin oppijoille. Opettajan tehtävä on opettaa tasa-arvon merkitystä elämässä. Oppijat voivat tulla useista eri kansalaisuuksista, joissa arvostetaan eri uskontoja. Mielestäni tasa-arvon tärkeys on ristiriidassa sen kanssa, että kouluissa painotetaan ainoastaan yhtä uskontoa. Kristinusko ei kuitenkaan ole nyky-yhteiskunnassa kovin vahvassa suosiossa, ja se ei vaikuta jokaisen perheen arkeen. Mielestäni opettajan olisi tärkeää ymmärtää kristinuskon vaikutus koulumaailmassa ja pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi seurakunnan aamunavausten tilalle.
Kristinuskon lisäksi koronapandemia on nostanut esille ristiriitoja koululaitoksen ja perheiden välillä. Vanhempien ja perheiden näkemykset esimerkiksi koronarokotteista voivat erota vahvasti lainsäädännön (ja sitä kautta myös koululaitoksen) kannasta rokotteisiin. Kouluissa myös tarjottiin koronatestejä vietäväksi kotiin, ja toivottiin, että vanhemmat voisivat tehdä testejä lapsille säännöllisesti.
Lähteet:
Kuka ja millainen minä olen? Mitkä arvot ja periaatteet ovat minulle tärkeitä?
Minulle tärkeitä arvoja ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja tasa-arvo. Arvot näkyvät päivittäisessä vuorovaikuttamisessani, koska haluan kohdata kaikki ihmiset ennakkoluulottomasti ja samanarvoisina. Toivon, että tulevaisuudessa edellä mainitut näkyvät myös opettajan työssäni ja toiminnassani.
Joskus opettajan työssä voi tulla kuitenkin vastaan tilanteita, joissa en voi toimia omien eettisten periaatteiden ja arvojen mukaan. On hyvä muistaa, että jokaisella ihmisellä, kuten opettajallakin on oikeus omaan arvomaailmaan. OKL:n sivuilla lukee seuraavasti: “Opettajalla on vapaus omaan arvomaailmaansa, mutta opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa perustehtävään ja sen normistoon, kuten lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin.”
Opettajan pitää siis osata toimia ammattimaisesti ja pysyä opetussuunnitelman luomissa “raameissa”. Mielestäni omia arvoja voi tuoda omassa toiminnassaan esille, mutta joissain tilanteissa ne pitää osata jättää taka-alalle.
Jotkin yleisesti arvostetut periaatteet ja arvot pohjautuvat vahvasti yhteiskuntaan, jossa eletään. OAJ:n sivuilla lukee, että opetustyö on yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä 1. Mielestäni koulun ja opettajan tehtävä on opettaa oppilaille tiettyjä normeja ja sääntöjä, joita arvostetaan yhteiskunnassa. Tällaisia normeja ovat esimerkiksi
Lähteet: