Sivustotehtävät

Ajatuksia tekstien tulkitsemisen pedagogiikasta

Tunnen kehittyneeni tekstien tulkistemisen pedagogiikassa erityisesti asenteen tasolla. Omalla koulupolullani tekstien tulkitseminen ei kuulunut vahvuuksiini, joten en kokenut sitä mielekkääksi. Kurssin aikana olen ymmärtänyt, että sekä tekstejä että tulkintoja voi olla monenlaisia.

Olen myös kehittynyt oppilaiden ohjaamisessa tekstien tulkinnassa. Esimerkiksi apukysymykset ovat tärkeitä, jotta oppilaan on helppo päästä tehtävässä alkuun. Tekstejä voi myös tulkita erilaisissa ryhmissä, jolloin oppilaat saavat vertaisiltaan tukea ja ideoita tulkintaan liittyen. 

Kuten muissakin osa-alueissa, koen arvioinnin myös tekstien tulkinnassa haasteellisena. Kaipaan lisää kokemusta arvioinnista käytännössä, mutta uskon saavani sitä työelämästä. Kaipaan vielä harjoittelua myös erilaisten tekstilajien tunnistamisesta. 

Haluan opetuksessani tarjota oppilaille monipuolisia tekstejä ja mahdollisuuksia harjoitella niiden tulkitsemista. Haluan myös antaa oppilaille mahdollisuuksia harjoitella omien tulkintojensa perustelemista.

Oma osaaminen ja sen kehittäminen

Olen mielestäni kehittynyt monipuolisen opetuksen suunnittelussa. Osaan rikastuttaa opetustani oppikirjojen ulkopuolelle ja hyödyntää opetussuunnitelman tarjoamia vapauksia. Ennen kurssin alkua opetussuunnitelma tuntui jopa liiankin avoimelta, mutta nyt osaan nähdä sen mahdollisuutena. Ymmärrän myös arviointityökalun käsitteitä paremmin, kuin kurssin alussa. 

Asenteeni suomen kieleen ja kirjallisuuteen oppiaineena on muuttunut. Alkukartoituksessani kerroin, kuinka "äidinkieli" ei ole koskaan kuulunut lempiaineisiini. Kurssin aikana olen ymmärtänyt, että oppiaine ulottuu moniin eri osa-alueisiin ja tuo mukanaan paljon erilaisia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. 

Joistain asiosta kaipaan kuitenkin vielä lisää selvyyttä ja soveltamista käytäntöön. Esimerkiksi arviointi on vielä haasteellinen osa-alue, jonka tekeminen varmasti selkeytyy käytännön työtä tehdessä. Lisäksi jotkin käsitteet tuntuvat vielä hieman vierailta.

Tärkein pedagoginen periaatteeni on jatkuva kehittyminen. Tiedostan, etten osaa vielä kaikkea, enkä myöskään vaadi sitä itseltäni. Haluan luoda jatkuvan oppimisen ilmapiirin myös tulevaisuuden luokkaympäristööni.

Valitsin tenttitehtäviksi moduulista 1 tehtävän 1, koska oppilaan kielitietoisuus on aihe, joka minua kiinnostaa ja johon haluaisin syventyä vielä lisää. Moduulista 2 valitsin tehtävän 1, koska koen tarvitsevani lisää tietoa taidelähtöisistä menetelmistä. Moduulista 3 & 4 valitsin tehtävän 2, koska koen kirjoittamisen ja lukemisen taidon opettamisen sekä erittäin tärkeäksi että haasteeliseksi.

Kielitiedon ja kielitietoisen pedagogiikan koonti

Olen huomannut kehitystä omassa osaamisessani kielitiedon ja kielitietoisen pedagogiikan osalta. Olen mielestäni syventänyt ymmärrystäni kielestä ja sen merkityksestä oppimisessa ja opettamisessa. Olen oppinut tunnistamaan erilaisia kielen ilmiöitä, joista tärkein on mielestäni ollut äidinkielen merkitys oppiaineena. Monissa kouluissa puhutaan äidinkielen sijaan suomen kielestä ja kirjallisuudesta, joka kuvastaa mielestäni kyseistä oppiainetta paremmin. Jokaisella oppilaalla on oma äidinkieli, joka opitaan jo nuorena. Suomen kouluissa opetettava oppiaine ei kuitenkaan ole jokaisen oppilaan äidinkieli vaan oppiaineessa opetellaan suomen kieltä, kielen piirteitä ja kirjallisuutta. Ymmärrän kielen merkityksen yli oppiainerajojen. Kieltä ja kielitietoisuutta ei opiskella ainoastaan äidinkielen tunneilla, vaan sen merkitys ulottuu yli oppiainerajojen. 

Kurssin jälkeen kykenen mielestäni suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta, joka tukee oppilaiden kielellisiä tarpeita ja kielellistä moninaisuutta. Tulevaisuudessa haluan painottaa opetuksessani kielen moninaisuutta. Haluaisin oppia hyödyntämään oppilaiden mahdollisia erilaisia kieli- ja kulttuuritaustoja. Haluaisin myös oppia luomaan jokaiselle oppilaalle kielitaitoa tukevan oppimisympäristön ja rohkaista oppilaita kehittämään kielellistä identiteettiään. 

Asia, jonka koen haastavaksi on arviointi. Kurssin aikana olen ymmärtänyt, että erityisesti äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvilla oppilailla voi olla haasteita suomen kielen sanaston ja taivutuksen ymmärtämisessä. Koen haasteelliseksi kaikkien oppilaiden kannalta tasapuolisen arvioinnin antamisen.

Tekstien tuottamisen pedagogiikan koonti


Olen oppinut uusia käsitteitä sekä menetelmiä liittyen erilaisten tekstien tuottamiseen. Olen mielestäni saanut keinoja antaa rakentavaa palautetta oppilaille sekä taitoja suunnitella ja hyödyntää erilaisia kirjoitustehtäviä. 

Myös asenteeni tekstien tuottamiseen on kehittynyt. En ole itse tykännyt peruskouluaikanani tuottaa tekstejä, koska olen kokenut, ettei mielikuvitukseni riitä esimerkiksi tarinoiden keksimiseen. Opintojakson aikana olenoppiniy erilaisia keinoja, miten oppilaiden tekstien tuottamista voi ohjata. Avuksi voi antaa erilaisia apukysymyksiä tai tekstien tuottamista voi harjoitella vaiheittain. 

Oman osaamisen alkureflektio

Mielestäni yksi vahvuuksistani äidinkielessä on lukutaito. Lukeminen on aina ollut minulle suhteellisen helppoa. Olen myös nauttinut erilaisten kirjojen lukemisesta jo pienestä asti. Nykyään lukemiselle on kuitenkin hankala löytää aikaa kaiken muun keskeltä.

Toinen vahvuuksistani lukutaidon ohella on kirjoitustaito. Oikeinkirjoitussäännöt ovat minulle tuttuja ja pyrin hyödyntämään niitä johdonmukaisesti teksteissäni. Kiinnitän erityistä huomiota, välimerkkeihin, sanojen oikeaan kirjoitusasuun ja lauseiden rakenteeseen. Vahva pohja kieliopissa ja oikeinkirjoituksessa ovat keskeinen osa kirjoitustaitoani ja auttaa minua kirjoittamaan selkeitä tekstejä eri tarkoituksiin. Pyrin ylläpitämään ja kehittämään kirjoitustaitoa edelleen. 

Minulla on kehitettävää vielä motivaatiossa ja kiinnostuksessa äidinkielen opiskelua ja opettamista kohtaan. Äidinkieli ei omalla opiskelu-urallani kuulunut koskaan lempiaineisiini. Menetin helposti mielenkiintoni, jos aiheet ja tekstit eivät olleet minulle kiinnostavia tai relevantteja. Ymmärrän kuitenkin oppiaineen tärkeyden, joten uskon, että äidinkielen opetukseen motivaatiota löytyy. 

Toinen kehittämisen kohde on luova kirjoittaminen. Itseni ilmaisu kirjoittaen tuntuu hankalalta ja olen aina kokenut, ettei mielikuvitukseni riitä esimerkiksi tarinoiden kirjoittamiseen. Luova kirjoittaminen ei ole ollut minulle oikea keino ilmaista itseäni.