Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (paikallisesti päätettäviä asioita)
Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan
- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
Kasvatuskeskusteluja käytetään ensisijaisesti erilaisissa rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa. Läsnä ao. opettaja, oppilas ja mahdollisesti tarvittaessa rehtori ja/tai huoltaja. Selkeissä lainmääräämissä tilanteissa käytetään jälki-istuntoa tai sakkoa (poliisi) tms. rangaistusta.
Kirjallista varoitusta ja erottamista käytetään hallintosäännön mukaisesti kun muut konstit eivät auta. Oikeusturvaperiaatetta noudatetaan (valitusosoitus).
- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
Henkilökunnan perehdyttäminen tehdään uuden henkilön tullessa työpaikkaan (perehdytyskansio). Henkilökuntakokouksissa ja vesoissa asiaa käydään säännöllisesti läpi.
- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.
Tilastoilla seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta.
Asioista tiedotetaan mm. wilmassa, PieKessä ja pedanetissä tarvittaessa
Keitele/NYK: Liitteenä viime lukuvuoden "osallistava" pohdinta KAKESTA=> Tästä nostetaa OPS iin ne mitä järjestäjän pitää määrittää.
- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
Kasvatuskeskusteluja käytetään ensisijaisesti erilaisissa rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa. Läsnä ao. opettaja, oppilas ja mahdollisesti tarvittaessa rehtori ja/tai huoltaja. Selkeissä lainmääräämissä tilanteissa käytetään jälki-istuntoa tai sakkoa (poliisi) tms. rangaistusta.
Kirjallista varoitusta ja erottamista käytetään hallintosäännön mukaisesti kun muut konstit eivät auta. Oikeusturvaperiaatetta noudatetaan (valitusosoitus).
- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
Henkilökunnan perehdyttäminen tehdään uuden henkilön tullessa työpaikkaan (perehdytyskansio). Henkilökuntakokouksissa ja vesoissa asiaa käydään säännöllisesti läpi.
- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.
Tilastoilla seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta.
Asioista tiedotetaan mm. wilmassa, PieKessä ja pedanetissä tarvittaessa
Keitele/NYK: Liitteenä viime lukuvuoden "osallistava" pohdinta KAKESTA=> Tästä nostetaa OPS iin ne mitä järjestäjän pitää määrittää.
Kommentit
Asioista tiedotetaan mm. wilmassa, PieKessä ja pedanetissä tarvittaessa.
Kirjallista varoitusta ja erottamista käytetään hallintosäännön mukaisesti kun muut konstit eivät auta. Oikeusturvaperiaatetta noudatetaan (valitusosoitus).
Tässä tapauksessa olisi mukava tietää, että minkälaisissa lain määräämissä tilanteissa annetaan jälki-istuntoa. Määrääkö rikoslaki jälki-istuntoa, onko perhe ja perintöoikeudessa näitä tilanteita, onko ympäristölainsäädännössä selkeitä jälki-istuntoa edelyytäviä tilanteita - perusopetuslain mukaan jälki-istuntoa voidaan antaa oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti.
Sakolla uhkailu ei kuulu koulun tehtäviin - koululla ei edes ole oikeutta antaa sakkorangaistuksia. Poliisi voi joissakin tapauksissa sakottaa, mutta siitä voi valittaa. Käsittääkseni tuomioistuin on se taho, joka sakkoja viime kädessä tässä maassa jakelee. Kun opetussuunnitelmissa aletaan puhumaan poliiseista ja sakoista, niin en voi tehdä muuta kuin ihmetellä ajattelemattomuudeen määrää Nilakan kunnissa.
Haluaisinkin tietää, missä tapauksissa esimerkiksi 3. luokkalaista sakotetaan? Entä missä tilanteessa 8. luokkalaista sakotetaan? Sakkoranhagaistuksia voidaan antaa esim, liikennerikkomuksista, mutta koululla ei ole sellaista viranomaistehtävää, joka antaa mandaatin liikennevalvontaan ja rangaistuksiin. Koulussa voidaan käyttää myös väkivaltaa. Asianomistajat tietysti voivat viedä asian poliisitutkintaan ja tutknnan tekijä päättää siteen joatkoyoimista; toisaalta koulu on yleinen paikka ja yleisellä paikalla tapuhtuneista väkivallanteoista poliisi voi tehdä asiasta tutkimusken ja päättää jatkotoimista. Kouluissa opilaat käyttävät toisinaan väkivaltaa ja para keino puuttua siihen on kasvatuskeskustelu.
On myös hyvä muistaa, että koulu käyttää ensisijaisesti kasvatuksellisia keinoja ja erilaiset rangaistukset ovat ns. viimeisiä keinoja.
Mieöstäni alussa siteeratut virkkeet on poistettava jo tässä vaiheessa.
KAKE on määritelty todella hyvin ihan normista, koulukohtaisesti vain sovitaan pienet tarkennukset ja suurin työ on saada oppilaat, henkilöstö ja huoltajat tietoiseksi sekä perehdytettyä
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin