Demokraattisiin toimintatapoihin kasvaminen ja niiden opettelu olisi tärkeää yhteiskunnan eheyden kannalta. Demokratian ymmärtäminen ja sen toimintatapojen sisäistäminen voisi kohentaa tulevaisuudessa myös musta-valkoista someraivoamista. Jos jo lapsina ja nuorina opitaan arvostamaan demokratiaa ja siihen liittyvää tasa-arvon kunnioittamista sekä toimimaan itse näiden periaatteiden mukaisesti, niin keskustelu voisi sujua asiapohjalta eriävistä näkemyksistä huolimatta.
Demokratian toimivuuden kannalta on myös iso uhka, jos yhä harvempi osallistuu edes äänestämällä yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Enemmistön välinpitämättömyys on iso uhka kansanvaltaisuudelle ja tasa-arvolle. Sivistys liittyy kokonaisuuteen siten, että tietämättömiä ihmisiä on helppo manipuloida ja saada heidät toimimaan lyhytnäköisesti omaakin etuaan vastaan.
Paljon hyviä arvoja on jo listalla. Ihmisyyteen, sivistykseen ja tasa-arvoon voisi sisällyttää myös turvallisuuden. Koulun tulee olla turvallinen paikka. Lapset on myös kasvatettava tiedostamaan, mitä turvallisuus, sekä fyysinen että psyykkinen, tarkoittaa kotona, koulussa ja yhteiskunnassa ylipäänsä.
Kuinka arvoperusta jalkautetaan käytäntöön ja käyttöön?
Oppilaskuntatoiminnassa on toki parantamisen varaa. Oppilaskunnan hallituksen tekemiä ehdotuksia ja aloitteita tulisi rohkeasti tuoda esim. opettajain kokouksiin. Puheenjohtaja ja sihteeri voisivat vierailla henkilökohtaisesti esim. kokouksen alussa. Tämä toisi arvostusta Oppilaskunnan hallituksen jäsenille ja tietysti koko koulun oppilaille. Se, että heidän ajamansa asia /asiat otetaan arvokkaasti vastaan ja ne huomioidaan koulun arjessa.
Mitä puolipakollisilla ohjelmilla tarkoitetaan? Oppilaskunnan järjestämät koulupäivää "keventävät" tapahtumat ovat mielestäni tärkeä tapa osoittaa oppilaille, että heidän suunnittelemansa koulupäiviin vaihtelua tuovaa toimintaansa arvostetaan. Tietysti niihin menee tärkeitä oppitunteja ja oppimistavoitteet jäävät saavuttamatta, vai jäävätkö????
Myös vaalityöhön, uuden hallituksen valinnan yhteydessä asian "rummutukseen" pitää panostaa. Miten hallitus valitaan? Kaikki hallitukseen haluavat voivat asettua ehdolle, mutta heidän pitäisi pystyä perustelemaan, miksi juuri minä olisin hyvä/ paras hoitamaan yhteisiä asioita. Luokissa on aiemmin myös äänestetty pilailumielessä tiettyä oppilasta, joka voi olla luokan äänekkäin/hiljaisin, mutta ei kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Ketään ei saa painostaa ehdokkaaksi. Miten hallitus toimii, jos sen jäsenet ovat haluttomia toimimaan yhdessä? Ohjaavien opettajien rooli korostuu, jos hallitus on passiivinen/ haluton yhteistoiminnallisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen.
OPS-bileet 23.10. Oppilaskunnan ohessa myös oppilaiden osallisuus luokan asioihin (kuten sisustukseen, työtavoista päättämiseen, yms. asioihin, joista he voivat päättää). Oppilaiden päättäessä ryhmän asioista ne eivät voi olla ristiriidassa koulun arvopohjan kanssa.
Opettajan vastuulla on saattaa oppilaat tietoisiksi koulun arvoista lapsentajuisesti. On tärkeää avata, mitä arvot tarkoittavat käytännössä (esim. toisen kunnioittaminen --> ei saa lyödä jne). Arvoja pitää myös kerrata tarpeen mukaan ja vuosittain.
Mielestäni myös ahkeruuden arvostaminen olisi tärkeätä. Ilman ahkeruutta on vaikea saada ainakaan opillista sivistystä. Jos ei ole hankkinut tietoa, ei tiedä, mikä olisi järkevää toimintaa. Tästähän Hanna kirjoittikin.
Tasa-arvo ja ihmisyys ohjenuorana korostuvat varmaan tulevina aikoina, kun Savoonkin tulee entistä enemmän maahanmuuttajia - ehkäpä meidänkin kouluihin.
Voisiko tästä kokonaisuudesta ajatella painotuksia eri vuosiluokille? Esimerkiksi tietyillä vuosiluokilla painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä ala- että yläluokilla. Tällöin asiat saataisiin jalkautettua käytäntöön ja käyttöön. Kaipaisin myös oppilaiden oman vastuun esille nostamista sekä hienotunteisen käytöksen - sydämen sivistyksen - huomioimista.
Kommentit
Demokratian toimivuuden kannalta on myös iso uhka, jos yhä harvempi osallistuu edes äänestämällä yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Enemmistön välinpitämättömyys on iso uhka kansanvaltaisuudelle ja tasa-arvolle. Sivistys liittyy kokonaisuuteen siten, että tietämättömiä ihmisiä on helppo manipuloida ja saada heidät toimimaan lyhytnäköisesti omaakin etuaan vastaan.
Kuinka arvoperusta jalkautetaan käytäntöön ja käyttöön?
Opettajan vastuulla on saattaa oppilaat tietoisiksi koulun arvoista lapsentajuisesti. On tärkeää avata, mitä arvot tarkoittavat käytännössä (esim. toisen kunnioittaminen --> ei saa lyödä jne). Arvoja pitää myös kerrata tarpeen mukaan ja vuosittain.
Tasa-arvo ja ihmisyys ohjenuorana korostuvat varmaan tulevina aikoina, kun Savoonkin tulee entistä enemmän maahanmuuttajia - ehkäpä meidänkin kouluihin.
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin