2.3 Oppimiskäsitys

Oppimiskäsitys Nilakan kunnissa

e-perusteeseen:
Nilakan kuntien OPS 2016 prosessin yhdeksi suurimmaksi haasteeksi on nähty oppimiskäsityksen muutos. Muutoksen tavoitetta sumentaa tekniikan nopea (koulujen näkökulmasta jopa hallitsematon) kehitys.
Oppimiskäsitys on ollut prosessissa yhden veson ja noin puolen vuoden verkkotyöskentelyn aiheena. Edellä mainittujen opetussuunnitelmaan perustuvien pohdintojen tulisi tiivistyä teoiksi kunkin aineen ainekohtaisissa opetusuunnitelmissa ja jokaisen opettajan arkisissa pedagogisissa valinnoissa.

TAVOITE:
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa oppilaan, opettajan ja toisten oppilaiden kanssa. Opettajan tehtävänä on oppimisen halun sytyttäminen lähtökohtana oppilaiden erilaisuuden ymmärtäminen. Opettaja on enemmän asiantuntija ja ohjaaja kuin tiedon jakaja.

Liitteen esityksessä pyritään mallintamaan oppimiskäsityksen merkitystä oppimisessa.

Linkissä oppijakeskeisyyttä korkealla asteella:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/yllattava-tulos-tentit-vaikeampia-lapaisyprosentit-parempia/2114879

Liitteet:

Oppimiskäsityksen asemointia opetussuunnitelmassa
Oppimiskäsityksen muutos
Rehtorien näkemys oppimiskäsitykseen liittyvästä proplematiikasta

14 kommenttia

Perustana oleva oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Yhdessä oppiminen

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Tavoitteellinen ja elinikäinen oppiminen

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Minäkuva ja itsetunto

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.