Oppimiskäsitys Nilakan kunnissa

e-perusteeseen:
Nilakan kuntien OPS 2016 prosessin yhdeksi suurimmaksi haasteeksi on nähty oppimiskäsityksen muutos. Muutoksen tavoitetta sumentaa tekniikan nopea (koulujen näkökulmasta jopa hallitsematon) kehitys.

Oppimiskäsitys on ollut prosessissa yhden veson ja noin puolen vuoden verkkotyöskentelyn aiheena. Edellä mainittujen opetussuunnitelmaan perustuvien pohdintojen tulisi tiivistyä teoiksi kunkin aineen ainekohtaisissa opetusuunnitelmissa ja jokaisen opettajan arkisissa pedagogisissa valinnoissa.

TAVOITE:
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa oppilaan, opettajan ja toisten oppilaiden kanssa. Opettajan tehtävänä on oppimisen halun sytyttäminen lähtökohtana oppilaiden erilaisuuden ymmärtäminen. Opettaja on enemmän asiantuntija ja ohjaaja kuin tiedon jakaja.


Liitteen esityksessä pyritään mallintamaan oppimiskäsityksen merkitystä oppimisessa.


Linkissä oppijakeskeisyyttä korkealla asteella:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/yllattava-tulos-tentit-vaikeampia-lapaisyprosentit-parempia/2114879

Liitteet:

Oppimiskäsityksen asemointia opetussuunnitelmassa
Oppimiskäsityksen muutos
Rehtorien näkemys oppimiskäsitykseen liittyvästä proplematiikasta

Kommentit

Oppimiskäsityksen kannalta on tärkeää miettiä sitä, miten oppilaan arviointi toteutetaan. Miten määritellään oppilaan arvosana jonkin tietyn aineen oppisisällöistä, joissa oppilas itse on asettanut tavoitteensa? Miten vaikkapa monialaisen oppimiskokonaisuuden suorittaminen tukee tiedollisten tavoitteiden saavuttamista oppiaineissa?
Tärkeimmäksi asiaksi tässä nousee siis se, miten arvioidaan. Perinteinen paperikoe ei tue sellaista oppimiskäsitystä, jossa ”oppilas on aktiivinen toimija”. Jos tavoitteena on oppia ryhmässä työskentelyä ja suurten kokonaisuuksien hallintaa, ei ole tarkoituksenmukaista arvioida oppilaan osaamista muistamista mittaavilla kokeilla.
Koulujen on siis tärkeää uudistaa myös arviointikäytänteitään oppimiskäsityksen mukaiseksi.
Monipuolinen näyttö ja luovuus. Pelkkä tuloksen oikeellisuus ei liene ratkaiseva.
Jatkuva arviointi lienee se kehitettävä avainasia. Hyvästä sujuvuudesta myönteistä palautetta , wilmaan siis lisää työkaluja. Toisaalta virheitä ei tule pelätä, nehän ovat jopa luovuuden edellytys. Eli yrittämisen ja erehtymisen kautta ponnistelua kannustaen. Joskus se onnistuu. Näyttö oppimisesta yksilöllisesti joko suuresti showna tai pienesti piirissä, tai jotakin siltä väliltä, molempi paras. Miten vain mukavammalta tuntuu ja itsetunto eikun kohoaa. Aikaa on vain järjestettävä jostain? Mistä? No siitä opettajan turhasta höpötyksestä?
"Opettajan turha höpötys", tuo kommentti oli asian ytimessä! Jos tavoitteena on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä sekä vuorovaikutus koko ryhmän välillä, on juuri tuota luoento-opetusta vähennettävä. Aktiivinen tekeminen ja oman työskentelyn reaaliaikainen arvinti antaa varmasti työkaluja ja aikaa myös opettajan antamalle palautteelle ja arvioinnille.

Sitä paitsi, eikö arviointia tulisikin suunnata enemmänkin palautteen antamiseen kuin arvosteluun?
Tiimikommentti/Tervo:
Pitäisi pyrkiä pois suorituskeskeisyydestä. Tällä hetkellä arviointi perustuu liikaa koenumeroihin ja useimmat oppilaatkin ajattelevat numeroa eivätkä sitä, ovatko oikeasti oppineet jotain. Opitaan vain koetta varten (edellisenä iltana), eikä niin että asioista syntyisi oikea ymmärrys. Tarvitaan paljon pitkäjänteistä alaluokilta alkavaa työtä tämän kulttuurin muutokseen. Suuri haaste siis siinä, miten oppilaista saadaan aktiivisia, vastuuta kantavia oppilaita.

Jos ja kun oppimista ja arviointia lähdetään viemään pois koekeskeisyydestä ja kohti muunlaista palautetta, ei pidä unohtaa koteja tässä muutoksessa. Miten vanhemmille tehdään oppilaan osaaminen ja arviointi näkyväksi, jos esim. Wilmassa ei totuttuun tapaan olekaan oppilaan koenumeroita ja jos oppilas itse yhä enemmän osallistuu osaamisensa arviointiin? Tai kun tällä hetkellä kirjaamme aika paljon läksyjä ylös Wilmaan (ja sitä myös vanhempien taholta pyydetään), miten käy kun oppilaan tuleekin asettaa omat tavoitteensa ja edetä omaa oppimispolkuaan pitkin. Silloin nykyinen kirjaamiskäytäntö ei enää toimi. Eli tässäkin asiassa muutos näkyy konkreettisesti myös koteihin päin.

Oppimisen ja oppimisen sisällön tulisi olla muutakin kuin ainesisältö. Esim. elämänhallinta, elämäntaidot, näissä tapahtuva kehitys ei oikeastaan näy missään. Jollekin oppilaalle lukuvuoden suurin kehitysaskel saattaa olla se, että hän osaa pakata oikeat välineet mukaan kouluun. Missä kohtaa tämä oppiminen otetaan huomioon ja miten sitä arvioidaan vai arvioidaanko?
(muokattu)
Oppimiskäityksessä ei ole mitään ihmellistä. Oppilas on nähty aktiivisena toimijana omassa oppimisessaan jo pitkään, myös aikaisempien opetussuunnitelminen perusteissa (vrt. kogn.-konstrukt. opp.käs.).

Opettajan kannalta tärkeintä on se, että hänen on luovuttava tiedon syöttämisestä oppilaan päähän - oppilaalle on annettava mahdollisuus pohtia, opetella ja etsiä tietoa ja eksyä toisinaan hallitusti ja opettaja ohjauksessa sopiville sivuraiteille. Oppilas ei ole ollut opettajien toimenpiteiden objekti aikaisemmissakaan OPS:ssa.

Toinen merkityksellinen seikka opettajan kannalta on on se, että oppilas tarvitsee opettajalta henkilökohtaista ohjausta, motivointia, ongelmakohtien avaamista ja myös perinteistä opettamista aikaisempaa enemmän eikä koko luokan luokan opettamistakaan pidä missään nimessä unohtaa. Tehokkain ja tuloksellisin tapa opettaa useinmiten on kohdistaa opetus koko luokalla.

Nykyaikaiset oppimiskäsitykset eivät tarkoita sitä, että oppilaat jätetään oman onnensa nojaan ja opetusta vaille. Näin kuitenkin valitettavan usein toimitaan. Opettajan on osattava toimia ennakoivasti ja käyttää omaa kokemustaan ja taitoaan vähintäänkin siihen, että opettaja opettaa selkeästi oppilaille hankalat asiat - on hyvä muistaa, että oppilaiden mielestä hyvä opettaja osaa opettaa eli avata vaikeat asiat ja tehdä ne ymmärrettäviksi ja pitää kuria luokassa, tämän olen kuullut oppilailta satoja kertoja. Säästökonstrtuktivismiin ei pidä sortua!

Uudet opimiskäsitykset edellyttävät väistämättä myös arvioinnin radikaalia uudistamista. Kokeet eivät voi olla enää keskiössä, on arvioita oppimsta - tosin tätäkin on edellytetty jo vanhemmissakin opetussuunnitemien perusteissa, mutta Suomessa näkyy olevan kuntia, jotka elävät täydellisessä umpiossa ja on kuntia, jotka ovat toimineet OPS:n perusteiden edellyttämällä tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että etteikö oppilaan pitäsi opetella asioita ulkoa - miten esim. kielioppisäännöt, käsitteet, matematiikan kaavat jne. voi muutoin oppia nopeasti ja tehokkaasti?

Oppimsikäsitys on jokaisen muutettava toimintamalliksi. Tämä ei tapahdu itsestään. Jos minulla olisi valta ja direktio-oikeus, niin velvoittaisin jokaisen opettajan kirjoittamaan suunnitelman siitä, miten hän aikoaa vastaisuudessa opettaa ja arvioida oppimista sekä reflektoimaan suunnitelmansa toteutumista kirjallisesti määräajoin.


OPS-bileet 23.10. Muistellen Vesoa Vesannolla: Prosessia arvioidaan. Annetaan tilaa oppilaan omalle luovuudelle ja ymmärtämistavalle, ei niin että prosessin on edettävä juuri opettajan ajattelemalla tavalla. Tavoitteena kuitenkin se, että tulos on oikein, ainakin pääsääntöisesti (2 + 2 on edelleen yhtä kuin 4). "Miten ajattelit tämän?" on tärkeä kysymys. Asioiden ymmärtäminen myös edelleen keskiössä. Joissakin aineissa, kuten kielissä, edelleen tärkeää myös ulkoa opettelu.

Opiskelun, oppimisen (esim. monilukutaidon ja laskemisen) strategioita opetettava myös.

Uusi oppimiskäsitys vaatinee oppilailtakin ajattelun muutosta, etteivät he enää odotakaan sitä, että matikan tunnilla kaadetaan vain pelkkää matikkaa niskaan ja että aineita ei sotketa keskenään.
OPS bileet 23.10. Vilkasta keskustelua aiheesta, joten kirjaaminen jäi!
Mitäs sitten, jos oppimiskäsitys onkin väärässä? Ehkäpä joku oppilas ei olekaan aktiivinen oppija, ei ainakaan ole innokas oppimaan niitä tietoja ja taitoja, joita koulu haluaisi hänen oppivan. Ehkäpä hän on introvertti, jolle ryhmässä toimiminen on tuskaa.
"Oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään." OPS 2016. Oppiminen on myös ihmisenä kasvamista. Kaiken toiminnallisuuden, moni- ja laaja-alaisuuden keskellä on hyvä välillä muistaa ihan vaan olla ja ihmetellä. Hyvä, että toit Tarja esille myös tämän puolen oppimisesta. Välittävän koulun toimintakulttuuri tunnistaa myös introvertit oppijat - auttaa ja kannustaa heitä osallistumaan mutta antaa tilaa myös omalle olemiselle ja hiljaiselle pohtimiselle. Joskus parhaimmat oivallukset ja huikeaa sisäistä osaamista löytyy juuri introverttien oppijoiden kirjoitelmista ja tai taideteoksista. Toivottavasti tulevaisuuden koulu ei ole pelkästään ekstroverteille suunnattu ja suunniteltu. Antamalla tilaa toisille mahtuu itsekin paremmin mukaan - introvertit, "semivertit", ekstrovertit ja edellisten yhdistelmät.
Keskeistä aktiivisuus, tekeminen, toiminen ja yhteistyö.
Nykyisin on mahdollista hyödyntää tekniikkaa oppimisessa. On tarjolla esimerkiksi videoita tai vaikkapa oman opettajan tekemiä selityksiä laskuihin, simulaatioita jne. Näiden avulla oppilas voi kerrata asiaa kaikessa rauhassa ja kelata vaikeaa kohtaa useamminkin. Oppilaille olisi hyvä tuoda esille omassa aineessa erinäisiä tapoja oppia, joista jokainen toivon mukaan löytäisi itselleen sopivimman.

Arviointi tulee olemaan varmaankin yksi haastavimmista kokonaisuuksista. Arvioinnin tulee perustua asetettuihin tavoitteisiin ja arviointiperusteet on oltava tiedossa myös oppilailla. Pitkälti koemenestykseen perustuva arviointi on ollut vallalla niin kauan, että uusien arviointikohteiden ja -tapojen sisäistäminen vaatii paljon työstämistä.
Tarjalle ja Anna-Maijalle: luovan työn huiput taitavat järjestään olla yksinäistä tuottamista, mutta pohjaa antavat sosiaaliset virikkeet. Kaipaan edelleen JYY:n kirjaston kahvion ja tupakkahuoneen keskusteluja!

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä