Lohimaa 11.4.
Ryhmätyöskentely
Yleinen keskustelu yhteisistä perusteista, työskentely+tavoitteiden saavuttaminen)
*****
Arvioinnin muodot ( Anski, Kaisu, Maria, Markku)
Jos oikeasti halutaan, että arvioinnista on hyötyä oppilaille, tarvitaan arviointikeskusteluja. (T. Kaisu)
Arviointia suoritetaan yhdessä. Arviointi on yhdessä tehtävää työtä.
Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, onko numeroarviointi sitä?
Arviointikeskustelut käyttöön sekä jouluna että keväällä? Keväällä arviointikeskustelujen lisäksi todistus?
Arviointikeskustelut vievät aikaa, mutta ihan samalla tavalla ne lauseiden kirjaamiset vievät aikaa.
Jos arviointikeskustelu on syksyllä, eli marras-tammikuu, tarvitaanko keskustelua myös keväälle?
Resurssointi kohdilleen, eli miten esimerkiksi arviointikeskustelut korvataan tai kuinka paljon niitä lasketaan kuuluvaksi osaksi työaikaa? Voidaanko katsoa osaksi vanhempainvartteja?
Lausepankit ovat kankeita, lauseiden pitäisi olla aitoja ja kuvaavia. Jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt tarvitaan, täysin vapaita käsiä ei voi antaa opettajille.
Joku tolkku pitää olla, ei kukaan jaksa kirjoittaa 20 lausetta jokaiselle oppilaalle. T. Anski
Lausepankit täytyy siis olla, vaikka ne eivät olekaan aivan aitoa sanallista arviointia.
Jonkun pitää kirjoittaa sekä lomakkeet että lausepankit 1-4 luokille, uuden opsin tavoitteiden mukaan.
Kuka kirjoittaa? Kirjoittajalla pitää olla opsin tuntemus, kuka on asiantuntija?
Opettajat pitää velvoittaa perehtymään opsiin kunnolla ja miettimään mitkä olisivat lauseita lausepankkiin! Nilakan alueelle yhteiset lauseet ja yhteiset lomakkeet.
Tervon lausepankkimalli näytti idealtaan toimivalta, vastaavanlainen voisi olla kaikille. Mietittävä onko erinomainen-hyvä jne luokittelu hyvä, esim alkuopetukseen lukemiseen mieluummin adjektiiveja kuvaamaan millaista lukeminen on.
Mitkä lauseet toimisivat useammassa oppiaineissa? Esim sosiaalinen vuorovaikutus toistuu useassa aineessa, voisiko ne saada yhtenäisiksi lauseiksi, ettei tehdä turhaa työtä?
Riippuen siitä, milloin arviointi pitää olla (eli onko keskustelut syksyllä vai pitääkö jo jouluna olla lauseet!) käytössä, pitää lauseet saada valmiiksi joko suunnilleen elokuussa tai aikaa on enemmän.
Mutta pitää päättää kuka tekee, onko tarvetta kommentointikierrokselle? Vesopäivää ei ainakaan kannata käyttää lauseiden hiomiseen! Riviopettajien valjastaminen tähän?
Myös yläkoulussa arviointikeskustelut aineenopettajan kanssa?
Kärsiikö inflaation, jos oppilaalla on todella monta arviointikeskustelua lyhyen ajan sisällä? (Yläkoululaisilla oppilailla). Jos aineenopettajat käyvät arviointikeskustelut teemoittain oppilaan kanssa pitkin lukuvuotta, voisi luokanvalvoja vetää homman yhteen lukuvuoden päätteeksi?
Opinto-ohjaajien rooli osana arviointikeskustelua? 6-7 lk nivelvaiheen arviointi
Jatkuvaa näyttöä ja arviointia, joka jää talteen pitkin matkaa. Dokumentointia on lisättävä.
Monipuolinen tarkastelu, eli kerätään ja huomioidaan oppilaiden tekemä ja keräämä materiaali.
Itse- ja vertaisarviointi on otettava osaksi kaikkea arviointia.
******
Arviointikeskustelu (Elina, HAnna, Mikko, Juha)
suhde todistukseen, annetaanko molemmat?
Pienemmillä keskustelu voisi riittää väliarviointina (keväällä ilmeisesti pakko antaa todistus?)
Isoimmilla tämä ei korvaisi todistusta, mutta keskustelu aineenope/ oppilas on hyödyllistä toteuttaa → mutta huoltaja ei ole tässä mukana (siis aineenopettajan omassa arviointikeskustelussa). Tosin luokanvalvoja voi pitää vanhempainvartin, jossa käydä yleisimpiä asioitamme, sekä ongelmakohtia
Erityistapauksissa luokanvalvoja, erkka, opo voivat pitää vartin tai yksilöllisen oppilashuoltoryhmän
aika, nivelkohdat vai kaikki luokat
Voisi toimia sinne asti, kun annetaan sanallinen arviointi (joulutodistuksen korvaavana)
Alkavassa aineessa, esim. enkku 3lk:llä, on latistavaa antaa huono/ heikko numero joulutokariin → keskustelu olisi hyödyllisempi
lomakkeet, mitä tarvitaan lomakkeeseen?
Kenelle lomake suunnataan: oppilaalle, opettajalle vai huoltajalle,vaiko kaikille?
Jos huoltaja ja lapsi tekisivät sen yhdessä voisi se sitouttaa koteja?
Jos korvaa todistuksen, olisi lomake pitkä → jaksaako vastata useamman sivun?
Onko vaara, että tehdään sanallinen arviointi, josta keskustellaan (lomakkeen tulisi toimia keskustelun pohjana)
Ei aine-/ tavoitepohjainen (koska tulisi pitkä), ei rastiruuutuun
Voisi olla yleisempiluonteinen, esim. Vahvuuksia ja heikkouksia, joka toimisi keskustelun pohjana
Muuta:
Tärkeää huomioida myös työn määrä, ettei väsytetä opettajia
Kun lisätään uusia tehtäviä, niin mistä vuorostaan luovutaan? Koska loputtomasti ei voida lisätä uusia juttuja, vaikka ne olisivat hyviäkin
Helmi: tilanteesta tulisi saada motivoiva, kannustava ja sellainen johon olisi mukava helppo tulla.
Salkkuarviointi/ oppilaan itsearviointi ( Jouko,Riitta, Juha K. Armi)
1.arvioinnin toteuttaminen, fyysinen kansio vai sähköinen versio
2. nivelvaiheen arviointikeskustelun toimintamalli/ lomakepohja
3.käyttäytyminen, kolmiportainen arvio vai muu?
4.arviointiperusteet
5.käytänteet
6.itsearvioinnin merkitys, suhde opettajan arviointiin?
1. Numerot ovat julkisia, sanallinen ei. Kenellä oikeus nähdä? Tietosuoja.
2. Lomakemalli, jonka eri osapuolet täyttävät etukäteen ( oppilas, huoltaja, opettaja). Voivatko huoltajat arvioida yhteismitallisesti?
3. Onko numeroarviointi vielä mahdollista? Miten luokanvalvoja tekee yhteenvedon?
4.
5. Oppilaat voisivat asettaa itse arviointikriteerit tavoitteiden pohjalta opettajan avustuksella.
6. Oppilaat osaisivat annettujen tavoitteiden perusteella arvioida toimintaansa realistisesti.
Pohdintaa vielä kolmiportaisesta käytöksen arvioinnista:
- Onko kolmiportainen asteikko riittävä? Hyppäys B:n ja C:n välillä tuntuu aika jyrkältä (millä saa B:n eli hyvän ja mikä on sitten ohjaavan palautteen arvoista käytöstä? Nykyinen 7??)
- Missä vaiheessa opettaja suorittaa käytöksen arviointia? Lukukauden lopussa vai pitkin matkaa? Koska jos vasta lukukauden lopussa, tuleeko silloin sellainen tilanne, että kun oppilas saa todistuksen kouraan ja siellä on käytöksestä C:ta, oppilas ikään kuin joutuu todistuksen perusteella kasvatuskeskusteluun (jos ohjaava palaute on kasvatuskeskustelun kaltainen tilanne)
- Entä jos oppilas on esimerkiksi työrauhan vuoksi ollut lukukauden aikana jo kasvatuskeskustelussa ja sitten vielä jälki-istunnossa ja käytös ei ole parantunut, seuraako C:stä edelleen ohjaavaa palautetta? Tuntuu hieman päällekkäiseltä järjestelmältä.
- Ja miten oppilaan itsearviointi vaikuttaa? Jos oppilas arvioi itsensä vaikka B:llä ja opettaja C:llä, kumpiko painaa enemmän?
- MUTTA: ohjaava palaute ideana ehdottomasti erittäin hyvä, täytyy vaan miettiä tuleeko siitä kurinpitomenetelmien kanssa päällekkäisyyttä. Ja meillä (Tervossa) huoltajat osallistuvat kasvatuskeskusteluihin aika vähän, keinoja huoltajien osallistamiseen ehkä mietittävä, jos heitä toivotaan näihin palautekeskusteluihin mukaan.
*****
Arvioinnin muodot ( Anski, Kaisu, Maria, Markku)
- Arviointikulttuuri
- sanallinen 1-4.lk,
- mitä on sanallinen arviointi
- toimintamalli, lausepankki vai omat lauseet, lomakkeen muoto
- työaikav
- numeroarviointi 5-9.lk
Jos oikeasti halutaan, että arvioinnista on hyötyä oppilaille, tarvitaan arviointikeskusteluja. (T. Kaisu)
Arviointia suoritetaan yhdessä. Arviointi on yhdessä tehtävää työtä.
Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, onko numeroarviointi sitä?
Arviointikeskustelut käyttöön sekä jouluna että keväällä? Keväällä arviointikeskustelujen lisäksi todistus?
Arviointikeskustelut vievät aikaa, mutta ihan samalla tavalla ne lauseiden kirjaamiset vievät aikaa.
Jos arviointikeskustelu on syksyllä, eli marras-tammikuu, tarvitaanko keskustelua myös keväälle?
Resurssointi kohdilleen, eli miten esimerkiksi arviointikeskustelut korvataan tai kuinka paljon niitä lasketaan kuuluvaksi osaksi työaikaa? Voidaanko katsoa osaksi vanhempainvartteja?
Lausepankit ovat kankeita, lauseiden pitäisi olla aitoja ja kuvaavia. Jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt tarvitaan, täysin vapaita käsiä ei voi antaa opettajille.
Joku tolkku pitää olla, ei kukaan jaksa kirjoittaa 20 lausetta jokaiselle oppilaalle. T. Anski
Lausepankit täytyy siis olla, vaikka ne eivät olekaan aivan aitoa sanallista arviointia.
Jonkun pitää kirjoittaa sekä lomakkeet että lausepankit 1-4 luokille, uuden opsin tavoitteiden mukaan.
Kuka kirjoittaa? Kirjoittajalla pitää olla opsin tuntemus, kuka on asiantuntija?
Opettajat pitää velvoittaa perehtymään opsiin kunnolla ja miettimään mitkä olisivat lauseita lausepankkiin! Nilakan alueelle yhteiset lauseet ja yhteiset lomakkeet.
Tervon lausepankkimalli näytti idealtaan toimivalta, vastaavanlainen voisi olla kaikille. Mietittävä onko erinomainen-hyvä jne luokittelu hyvä, esim alkuopetukseen lukemiseen mieluummin adjektiiveja kuvaamaan millaista lukeminen on.
Mitkä lauseet toimisivat useammassa oppiaineissa? Esim sosiaalinen vuorovaikutus toistuu useassa aineessa, voisiko ne saada yhtenäisiksi lauseiksi, ettei tehdä turhaa työtä?
Riippuen siitä, milloin arviointi pitää olla (eli onko keskustelut syksyllä vai pitääkö jo jouluna olla lauseet!) käytössä, pitää lauseet saada valmiiksi joko suunnilleen elokuussa tai aikaa on enemmän.
Mutta pitää päättää kuka tekee, onko tarvetta kommentointikierrokselle? Vesopäivää ei ainakaan kannata käyttää lauseiden hiomiseen! Riviopettajien valjastaminen tähän?
Myös yläkoulussa arviointikeskustelut aineenopettajan kanssa?
Kärsiikö inflaation, jos oppilaalla on todella monta arviointikeskustelua lyhyen ajan sisällä? (Yläkoululaisilla oppilailla). Jos aineenopettajat käyvät arviointikeskustelut teemoittain oppilaan kanssa pitkin lukuvuotta, voisi luokanvalvoja vetää homman yhteen lukuvuoden päätteeksi?
Opinto-ohjaajien rooli osana arviointikeskustelua? 6-7 lk nivelvaiheen arviointi
Jatkuvaa näyttöä ja arviointia, joka jää talteen pitkin matkaa. Dokumentointia on lisättävä.
Monipuolinen tarkastelu, eli kerätään ja huomioidaan oppilaiden tekemä ja keräämä materiaali.
Itse- ja vertaisarviointi on otettava osaksi kaikkea arviointia.
******
Arviointikeskustelu (Elina, HAnna, Mikko, Juha)
suhde todistukseen, annetaanko molemmat?
Pienemmillä keskustelu voisi riittää väliarviointina (keväällä ilmeisesti pakko antaa todistus?)
Isoimmilla tämä ei korvaisi todistusta, mutta keskustelu aineenope/ oppilas on hyödyllistä toteuttaa → mutta huoltaja ei ole tässä mukana (siis aineenopettajan omassa arviointikeskustelussa). Tosin luokanvalvoja voi pitää vanhempainvartin, jossa käydä yleisimpiä asioitamme, sekä ongelmakohtia
Erityistapauksissa luokanvalvoja, erkka, opo voivat pitää vartin tai yksilöllisen oppilashuoltoryhmän
aika, nivelkohdat vai kaikki luokat
Voisi toimia sinne asti, kun annetaan sanallinen arviointi (joulutodistuksen korvaavana)
Alkavassa aineessa, esim. enkku 3lk:llä, on latistavaa antaa huono/ heikko numero joulutokariin → keskustelu olisi hyödyllisempi
lomakkeet, mitä tarvitaan lomakkeeseen?
Kenelle lomake suunnataan: oppilaalle, opettajalle vai huoltajalle,vaiko kaikille?
Jos huoltaja ja lapsi tekisivät sen yhdessä voisi se sitouttaa koteja?
Jos korvaa todistuksen, olisi lomake pitkä → jaksaako vastata useamman sivun?
Onko vaara, että tehdään sanallinen arviointi, josta keskustellaan (lomakkeen tulisi toimia keskustelun pohjana)
Ei aine-/ tavoitepohjainen (koska tulisi pitkä), ei rastiruuutuun
Voisi olla yleisempiluonteinen, esim. Vahvuuksia ja heikkouksia, joka toimisi keskustelun pohjana
Muuta:
Tärkeää huomioida myös työn määrä, ettei väsytetä opettajia
Kun lisätään uusia tehtäviä, niin mistä vuorostaan luovutaan? Koska loputtomasti ei voida lisätä uusia juttuja, vaikka ne olisivat hyviäkin
Helmi: tilanteesta tulisi saada motivoiva, kannustava ja sellainen johon olisi mukava helppo tulla.
Salkkuarviointi/ oppilaan itsearviointi ( Jouko,Riitta, Juha K. Armi)
1.arvioinnin toteuttaminen, fyysinen kansio vai sähköinen versio
2. nivelvaiheen arviointikeskustelun toimintamalli/ lomakepohja
3.käyttäytyminen, kolmiportainen arvio vai muu?
4.arviointiperusteet
5.käytänteet
6.itsearvioinnin merkitys, suhde opettajan arviointiin?
1. Numerot ovat julkisia, sanallinen ei. Kenellä oikeus nähdä? Tietosuoja.
2. Lomakemalli, jonka eri osapuolet täyttävät etukäteen ( oppilas, huoltaja, opettaja). Voivatko huoltajat arvioida yhteismitallisesti?
3. Onko numeroarviointi vielä mahdollista? Miten luokanvalvoja tekee yhteenvedon?
4.
5. Oppilaat voisivat asettaa itse arviointikriteerit tavoitteiden pohjalta opettajan avustuksella.
6. Oppilaat osaisivat annettujen tavoitteiden perusteella arvioida toimintaansa realistisesti.
Pohdintaa vielä kolmiportaisesta käytöksen arvioinnista:
- Onko kolmiportainen asteikko riittävä? Hyppäys B:n ja C:n välillä tuntuu aika jyrkältä (millä saa B:n eli hyvän ja mikä on sitten ohjaavan palautteen arvoista käytöstä? Nykyinen 7??)
- Missä vaiheessa opettaja suorittaa käytöksen arviointia? Lukukauden lopussa vai pitkin matkaa? Koska jos vasta lukukauden lopussa, tuleeko silloin sellainen tilanne, että kun oppilas saa todistuksen kouraan ja siellä on käytöksestä C:ta, oppilas ikään kuin joutuu todistuksen perusteella kasvatuskeskusteluun (jos ohjaava palaute on kasvatuskeskustelun kaltainen tilanne)
- Entä jos oppilas on esimerkiksi työrauhan vuoksi ollut lukukauden aikana jo kasvatuskeskustelussa ja sitten vielä jälki-istunnossa ja käytös ei ole parantunut, seuraako C:stä edelleen ohjaavaa palautetta? Tuntuu hieman päällekkäiseltä järjestelmältä.
- Ja miten oppilaan itsearviointi vaikuttaa? Jos oppilas arvioi itsensä vaikka B:llä ja opettaja C:llä, kumpiko painaa enemmän?
- MUTTA: ohjaava palaute ideana ehdottomasti erittäin hyvä, täytyy vaan miettiä tuleeko siitä kurinpitomenetelmien kanssa päällekkäisyyttä. Ja meillä (Tervossa) huoltajat osallistuvat kasvatuskeskusteluihin aika vähän, keinoja huoltajien osallistamiseen ehkä mietittävä, jos heitä toivotaan näihin palautekeskusteluihin mukaan.
AVIn arviointikoulutuksessa muiden kuntien ops-työskentelystä kuultua
Maria oli Mikkelissä arviointikoulutuksen viimeisessä päivässä 15.4. ja kirjasi ylös seuraavia mietintöjä muiden lähialueen ops-työskentelystä erityisesti arvioinnin osalta. Löytyykö käyttökelpoisia ajatuksia, herääkö mietteitä tai keskustelua?
Ops-ryhmien purkukeskustelu:
Varkaus yms viisi kuntaa, yksi yhteinen ops.
Kentän mielipide arvioinnista hajoaa eniten, teit niin tai näin niin aina joku on tyytymätön.
Kommentointi ja kritiikki tapahtuu vasta sitten, kun asioista on jo päätetty, silloin kun kommentteja pyydetään, ollaan liian kiireisiä tai ei kiinnostuta.
Arviointi on painopistealueena ja siihen kohdennetaan koulutusta. Muuten “tehdään kuten aina ennenkin on tehty” eikä muutos tapahdu todella.
1-4 joulutodistus korvataan arviointikeskustelulla
5lk eteenpäin numeroarviointi
Pohjarunko arviointikeskustelulle on tehty, yhteinen käytössä kaikissa kunnissa.
Luokanopettaja käy arviointikeskustelut, konsultoi ennen sitä esimerkiksi erityisopettajaa.
Muut kuin lukkaritodistukset (2 ja 6lk) keskustelu lapsen kanssa esim koulupäivän sisällä ja tieto siitä huoltajille.
Lokakuun lopusta tammikuun loppuun aikaa käydä arviointikeskustelut.
Kuopiossa kaikilla arviointikeskustelut 1-9 luokilla joulutodistuksen tilalla!
Vitoselle asti sanallinen, 5-7 sanallinen ja tarvittaessa numero, 8-9 vain puhtaasti numero.
Marras-tammikuu on arviointikeskustelut.
Luokanvalvoja kerää tiedon muista oppiaineista. Oppiaineista tulee jatkuvaa palautetta pitkin syksyä, eli painopiste arviointikeskustelut on oppilaan toiminnassa koulussa, ei niinkään oppiaineissa pärjäämisestä, ellei ole jotain erityistä tarvetta.
2-6 lk todistuksen liitteenä kotiin menevä kuvaus. Nivelvaiheen arviointi sanallinen, todistus numerolla.
Lausepankkeja on ollut aikaisemmin käytössä, jatkossa aito sanallinen arviointi. Opettajilla on vapaat kädet miten sanallinen arviointi tehdään, persoonakohtainen miten opettaja sen haluaa toteuttaa. Kuvaa oppilaan oppimista ja ohjaa oppimista.
Tarvitseeko sanallisen palautteen olla vertailukelpoista? Sen pääpaino on siinä, että se on kuvaavaa ja ohjaavaa!
Lapsille numerot jyrää aina sanallisen palautteen.
Haasteena saada opettajat oikeasti lukemaan ja oivaltamaan tavoitteet, ettei arvioida aina vaan samaa mitä ennenkin.
Joensuussa syksyllä alkaa arviointikoulutukset opettajille. Vähän nurinkurista, että koulutukset tulevat vasta kun ops olisi jo pitänyt polkaista käyntiin.
Joensuun normaalikoulu:
Lausepankit ovat vain piilonumeroita!
Opettajien oikeusturva, myös sanalliset arvioinnit virkamiespäätöksiä
1-7lk kerran lukuvuodessa todistus, jossa opetuksen tavoitteet kuvataan vain hyväksytty/hylätty-arvioinnilla.
Vertais- ja itsearviointiin panostaminen.
Arvioinnin pitää olla järkevää, jos oppilas on keskiössä, pitää myös arvioinnissa keskiössä olla oppilas ja oppilasryhmä. Opettaja näkee vain palasia oppimisesta, usein käytöksen perusteella.
Varkaus saanut kommentin, että hyväksytty ja hylätty arviointi ei ole opsin hengen mukainen, kuitenkin ihan laillinen.
Joensuu: huoltajaa otetaan nykyistä enemmän mukaan oppilaan arviointiin, jolloin tieto oppimisesta tulee pitkin vuotta.
Arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan prosessia tukevaa. Ei mikään tuomio vuoden lopussa, vaan ohjaava palaute lukuvuoden aikana!
Arviointikeskusteluja ei ole joka vuosi, ohjaavaa palautetta annetaan tarveharkintaisesti. Pakolliset tietysti. Ei-pakolliset: oppilas, ope tai huoltaja voi pyytää keskustelun, ei järjestetä automaattisesti kaikille vuosille.
Useampi opettaja osallistuu oppilaan opettamiseen, myös ohjaavaan palautekeskusteluun tulee mukaan tiimi oppilasta opettavista opettajista.
Käytännön välineet ovat vielä kokeilussa, että miten tieto todella tavoittas huoltajan. Itslearning, oppimispäiväkirja. Edistyminen näkyy.
Mahdollistetaan huoltajia seuraamaan oppimista, ei voida pakottaa. Sähköisen materiaalin kautta tietysti mahdollista tarkastella kuka materiaalia tarkastelee.
Vanhemmat koulutetaan systeemin käyttöön heti ensimmäisen luokan ensimäisestä vanhempainillasta alkaen.
Positiiviset palautteet huoltajilta, ihanaa kun numerot eivät leimaa oppilaita.
Miten sähköisen palautteen varaan voidaan rakentaa systeemi, jos ei ole koneita, nettejä, varaa ostaa konetta?
Oppilaan oppimisväline mahdollistaa, että myös huoltaja voi sen avulla tarkastella töitä.
Palautekeskustelu suuntautuu enemmän tulevaan, ei niinkään vain menneiden toimien kuvaamiseen.
Arviointikeskustelujen varaaminen sähköisesti! Kun kerran kampaamoajatkin voi varata netistä, miksei keskusteluaikojakin!
Kuopio: helppo tehdä yhteistyötä kun on tavattu, jälkiyhteydenotto myös helpompaa.
Kuopio: kaikki tulee arviointikeskusteluihin.
Joensuu: mitä kaikkea pitää jatkossa dokumentoida? Riittääkö pelkkä lukuvuositodistus? Miten tieto opettajalta toiselle siirtyy? Mitä laitetaan säilöön, mitkä asiat kulkevat oppilaan mukana? Voisiko esim arviointikeskustelut videoida ja arkistoida?
Sähköisen materiaalin arkistoiminen? Sähköistä arkistoa ei ole käytössä missään, kaikesta pitää aina olla paperiversiot holvissa.
Muuttavat lapset ja erilaiset arvioinnit. Valmiita kaavakkeita ei ole, opetushallitus pesee kätensä ja koulujen pitää tehdä omansa.
E-perusteista huonoja kokemuksia kaikilla, kaikki käyttävät rinnakkain peda.netin kanssa tai pelkästään peda.nettiä.