6.7 Paikallisesti päätettävät asiat Vesanto
E-Perusteisiin:
Nilakan kunnissa pidetään erityisen tärkeänä, että arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään, miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja että opiskeluilmapiiri on rohkaiseva ja yrittämään kannustava.
Väliarviointi annetaan vähintään syyslukukauden päättyessä. Myös jaksotodistusta voidaan käyttää.
Arvioinnin kriteerit esitetään oppilaille aina opetuskokonaisuuden alussa. Erityisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden osalta on tärkeää esittää arviointikriteerit ennakkoon.
Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan usein eri tavoin ja hänelle annetaan monipuolista palautetta riittävän usein. Opettaja merkitsee arviointinsa erilaisista oppilaan osaamisen näytöistä sähköiseen järjestelmään, jolloin oppilas ja huoltaja voivat aktiivisesti seurata oppilaan edistymistä ja tukea oppilaan oppimista ja työskentelyä.
Itsearviointia ja vertaisarviointia toteutetaan eri tavoin jatkuvasti. Molempia arvioinnin muotoja käytetään sekä erilaisten opintokokonaisuuksien että lukukauden arvioinnissa.
Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheessa pidetään oppilaan itsearviointiin pohjautuva huoltajan, oppilaan ja opettajan/opettajien yhteinen arviointikeskustelu. Nivelvaiheen arviointi on ennenkaikkea kannustavaa ja oppilaan oppimista edistävää. Samassa yhteydessä tehdään tarvitaessa tuen vaiheen tarkastus.
Valinnaisaineiden arviointi määritellään valinnaisaineiden esittelyssä.
Käyttäytymisen arvioinnin keskeiset arviointiperusteet ovat
* toisten huomioonottaminen
* hyvien tapojen noudattaminen
* työrauhan antaminen
Käyttäytymistä arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja oppilaan itsearviointi otetaan siinä huomioon.
Käyttäytymisen arvioinnin asteikkona käytetään kolmiportaista asteikkoa. Tämän lisäksi annetaan tarvittaessa sanallista ohjaavaa palautetta. Käyttäytymisen arviointi huomioidaan tarvittaessa hopissa tai hojksissa.
Lukuaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1-4 ja numeroarviointi vuosiluokilla 5-9. Taito- ja taideaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1-6, numeroarviointi vuosiluokilla 7-9. Sanallisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää oppilaan itsearviointia.
Huoltajat saavat tietoa arvioinnista todistusten lisäksi arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tapaamisissa, tiedotteissa ja viesteissä.
Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein.
Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa:
- mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
Nilakan kunnissa pidetään erityisen tärkeänä, että arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään, miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja että opiskeluilmapiiri on rohkaiseva ja yrittämään kannustava.
- miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan
Väliarviointi annetaan joulutodistuksen muodossa lukuunottamatta Vesannon yhtenäiskoulun 7-9 luokkia, joilla on käytössä välitodistuksena annettava jaksotodistus kunkin jakson jälkeen.
o opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä
Arvioinnin kriteerit esitetään oppilaille aina opetuskokonaisuuden alussa, erityisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden osalta on tärkeää esittää arviointikriteerit ennakkoon.
Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan usein eri tavoin ja hänelle annetaan monipuolista palautetta riittävän usein. Opettajia kannustetaan merkitsemään arviointinsa erilaisista oppilaan osaamisen näytöistä wilmaan, jolloin huoltaja voi aktiivisesti seurata oman lapsensa menestymistä ja tukea lapsensa oppimista.
Opintojen aikaisen arvioinnin pedagoginen tehtävä on tukea:
* oppilaan persoonallisuuden kehittymistä
* oppilaan sosiaalistumista ja ryhmässä toimimista
* oppilaan opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä
* oppilaan tiedollista ja taidollista kehittymistä
* oppilaan itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittymistä
o lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi
o itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet
Itsearviointia ja vertaisarviointia toteutetaan eri tavoin jatkuvasti. Molempia arvioinnin muotoja käytetään sekä yksittäisten kurssien tai opintokokonaisuuksien arvioinnissa että lukukauden arvioinnissa.
o opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
o toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt
Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheessa pidetään oppilaan itsearviointiin pohjautuva huoltajan, oppilaan ja opettajan yhteinen arviointikeskustelu. Nivelvaiheen arviointi on ennenkaikkea kannustavaa ja oppilaan oppimista edistävää. Samassa yhteydessä tehdään tarvitaessa tuen vaiheen tarkastus.
o valinnaisten aineiden arviointi
Määritellään valinnaisaineiden esittelyssä, pääosin suoritusmerkintä. Kahden vuosiviikkotunnin valinnaiset aineet arvioidaan kuitenkin numerolla.
o käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet
Käyttäytymisen arvioinnin keskeiset arviointiperusteet ovat
* toisten huomioonottaminen
* hyvien tapojen noudattaminen
* työrauhan antaminen
Käyttäytymistä arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja arviointi perustuu oppilaan itsearviointiin.
Käyttäytymisen arvioinnin asteikkona käytetään kolmiportaista asteikkoa. Tämän lisäksi annetaan tarvittaessa sanallista ohjaavaa palautetta. Käyttäytymisen arviointi huomioidaan tarvittaessa hopissa tai hojksissa.
o todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa
Lukuaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1-4 ja numeroarviointi vuosiluokilla 5-9. Taito- ja taideaineissa sanallinen arviointi annetaan vuosiluokilla 1-6, numeroarviointi vuosiluokilla 7-9. Sanallisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää oppilaan itsearviointia.
o muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa
- miten päättöarviointi toteutetaan
Huoltajat saavat tietoa arvioinnista todistusten lisäksi arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tapaamisissa, tiedotteissa ja viesteissä.
o päättöarvioinnin kokonaisuus
o valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
o päättötodistukset.
Kommentit
Pitäisikö nostaa arvioinnin osalta esille teemat, jotka keskusteltaisiin kussakin koulussa ennen vesoa?
Lomakkeista: joitain yhteisiä lomakkeita voisi ollakin, mutta ei liikaa, jotta ei mene rastiruutuun-arvioinniksi. Esimerkiksi käyttäytymisessä voisi varmaan olla yhteisesti sovitut kriteerit, mutta sitten esimerkiksi itsearvioinnin toteutustapa riippuu varmasti paljon oppiaineesta.
Kannatamme numeroarviointia seiskalla (aiemminkin?), koska joissain aineissa se joudutaan päättöarvioinnin vuoksi joka tapauksessa silloin antamaan. Myös monelle vanhemmalle numeroarviointi on selkeämpi kuin sanallinen arviointi. Hyvänä pidämme sitä, että numeroarviointia täydennettäisiin sanallisella arvioinnilla, jolloin voisi tuoda esiin oppilaan vahvuuksia ja kehityskohteita (sanallisessa muistettava ottaa huomioon oppilaan ikäkausi). Arviointikeskusteluja, joissa myös huoltaja mukana, kannatamme ainakin alaluokille, ne ilmeisesti toimineet hyvin Vesannolla? Myös kuudennen luokan päätteeksi voisi olla arviointikeskustelu, jossa käytäisiin läpi esim. oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä (tämän arviointihan on valtakunnalliseen kirjattu). Vai olisiko kuudennen luokan muu palaute todistuksen liitteenä?
Jos arviointikeskusteluja liittyen esim. laaja-alaisiin käydään yläluokilla, kuka näitä keskusteluja pitää? Oppilasta opettaa monta aineenopettajaa... Yhtenä ehdotuksena tuli laaja-alaisen osaamisen arviointikeskustelut osana opinto-ohjausta. Ja millä ajalla arviointikeskustelut toteutetaan? Täytyy ottaa huomioon työaikasuunnittelussa.
Arvioinnin jatkuvuus ja huoltajan pitäminen ajan tasalla on myös iso asia. Millä tavoin tiedotamme huoltajia (ja oppilaita) oppilaan suorituksista (ja tavoitteista!)? Entä jos huoltaja ei halua osallistua arviointikeskusteluun? Huoltajien tiedottaminen myös yhteishuoltajuustapauksissa muistettava, jotta tieto menisi molemmille vanhemmille.
Meillä tällä hetkellä kirjataan koetulokset wilmaan, mutta pitäisi olla yhtenäinen linja myös muiden tehtävien kirjaamisesta. Pystyisikö esim. wilmaa kehittämään niin, että sinne voisi merkata arviointeja ilman, että tarvitsee merkata koetta? Tai olisiko jokin sähköinen alusta, jonne oppilas keräisi suorituksia eskarista ysiin (omaa salkkua), jonne arviointeja voisi myös linkittää. Tällöin oppilaan kehitys koko peruskoulun aikana tulisi dokumentoitua ja toiminnassa olisi jatkumoa.
Ysiluokan päättöarvioinnista sanotaan valtakunnallisessa, että ei perustu suoraan kurssien keskiarvoon, vaan että katsotaan osaamista nimenomaan päättövaiheessa. Eli juuri mitä Armi K. on aiemmin kommentoinut. Nyt tuo punaisella oleva teksti korostaa ehkä liikaa (?) kurssien keskiarvoa ja ei siis ole linjassa valtakunnallisen opsin kanssa.
Numeroarvioinnin mielestäni saisi aloittaa jo hyvissä ajoin alakoulussa, ettei numeroiden mukanaan tuoma yllätys tule liian myöhään tilanteen korjaamisen suhteen. Käytöksen arviointiin kaipaisin yhtenäisiä kriteerejä, samoin luokalle jääntiin. Nykyisin olevat arvosanan 5 kriteerit ovat olleet apuna monissa tilanteissa. Salliiko uusi OPS vielä tällaiset?
Olin jokin aika sitten koulutuksessa, jossa pohdiskeltiin ja kyseenalaistettiin Wilman kautta tulevaa viestiä vanhemmille, jos sinne merkitään pelkät koenumerot. Varsinkin nyt, kun arviointia pitää monipuolistaa, pelkät koenumerot eivät anna totuuden mukaista kuvaa arvioinnista. Miten Wilman kautta osoitetaan tuntiaktiivisuus, laboratoriotyöskentely tai työskentelytaidot, itsearviointi, vertaisarviointi, erinäiset tuntikuulustelut tai muut vastaavat? Jo aiemmissa kommenteissani taisin sivuta sitä, että mielestäni kokeen näyttäminen huoltajille ja siihen allekirjoituksen ottaminen ja ajallaan palauttaminen kasvattaa myös oppilaiden omien asioiden hoitamisen kykyä.
Ei koenumeroiden merkitseminen Wilmaan vie pohjaa monipuoliselta arvioinnilta. Sen sijaan numerot antavat vanhemmille viitettä, missä suunnassa ollaan menossa. Olen merkinnyt Wilmaan myös oppilaiden vertaisarviointia ja ryhmätyöarviointeja - numeeriset arvosanat olen antanut niistäkin, vaikka ne eivät perinteisiä kokeita olekaan.
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin