Luku 4: Veden kiertokulku, sateet ja meret

Tiivistelmä lukuun 4: Vesikehä

VESIKEHÄ (hydrosfääri)

  • Mikä mahtaa olla maapallon sateisin paikka ja miksi?
  • Entä kuivin ja miksi? 
https://www.youtube.com/watch?v=RjsThobgq7Q
  • Maapallon vesivarastojen määrä on lähes vakio, mutta vesivarastojen osuuksissa voi ajan mittaan tapahtua suhteellisia muutoksia
    • suolainen vesi noin 97%
    • makea vesi noin 3%
      • jäätiköt ja pysyvä lumi
      • pohjavesi
      • järvet ja joet
      • ilmakehän vesi 
Veden (hydrologinen) kierto (kuva s.35)
  • Auringon lämpöenergian ja Maan painovoiman ylläpitämää veden kiertoa ilmakehässä, maaperässä ja vesistöissä
  • Lämpö haihduttaa vettä vesihöyryksi
  • Veden olomuodon muutokset vapauttavat (piilevä lämpö) ja sitovat lämpöenergiaa, millä on suuri merkitys maapallon lämpöoloihin. (kuva s.35 )
  • makea vesi on ihmiskunnan elinehto ja etenkin pohjaveden synty on turvattava. 


MANNERTEN VEDET

  • pohjavedet 
  1. Kuinka pohjavesi syntyy?
  2. Mitä etua pohjavedessä on verrattuna muihin makean veden lähteisiin
  3. Mikä on Suomen pohjavesitilanne?
  4. Miksi pohjaveden puhtaudesta ollaan erityisen huolissaan?
  5. vajovesi, salpavesi, orsivesi

  • pintavedet (järvet ja joet) 
    • makean veden varastoista muista myös: jäätiköt 
Sade syntyy, kun suhteellinen ilmankosteus on 100% (vrt. absoluuttinen ilmankosteus) ja on tarpeeksi tiivistymisytimiä
  • ilman täytyy jäähtyä, jotta kastepiste saavutetaan.
  • Ilma jäähtyy yleensä ilmamassojen kohotessa (noin 1 Celsiusastetta/ 100m) , mikä voi tapahtua kolmesta syystä: 
    • ilmamassa kohoaa lämmettyään …….konvektiosateet
    • ilmamassa kohoaa kohdatessaan rannikon tai vuoriston…….orografiset sateet
    • ilmamassa kohoaa eri lämpöisten ilmarintamien kohdatessa…..rintamasateet liikkuvat matalapaineet

 Maapallon sateiset ja kuivat alueet

  • Sateisia alueita ovat zeniittisateiden alueet päiväntasaajan lähellä ja useat monsuuni-ilmaston alueet ja lämpimien merivirtojen läheisyydessä olevat rannikot.
    • Kun vuotuinen sademäärä ylittää 2500 mm/ a, kyse on sateisesta alueesta esimerkiksi Llro Kolumbian sademäärä 13 300 mm/ vuodessa.
  • Kuivat eli aridit alueet ovat napa-alueiden ja hepoasteiden pysyvillä korkeapainealueilla, sekä vuoristojen takana ja mantereiden keskiosissa ja kylmien merivirtojen läheisyydessä olevilla rannikoilla. Kun vuotuinen sademäärä jää alle 250 mm/vuosi kyse on kuivasta ilmastosta esimerkiksi Chilen Arica on maailman kuivin asutuut paikka ja sen vuotuinen sademäärä on vain 0,8 mm /vuodessa.
  • Suomi: Suomen ilmasto on sen verran viileää, että haihdunta on meillä pienempää kuin sadanta, joten vaikka meillä sataa vain 500-600 mm /vuodessa, vedestä ei juuri ole pulaa.

MERET 

  • valtameret: Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri Pohjoinen jäämeri
  • sivumeret:
    1. välimeret: esim. Välmeri
    2. reunameret: esim. Pohjanmeri
    3. sisämeret: esim. Itämeri

 

 MERIVIRRAT

  • pintaveden virtauksia, joiden syvyys on yleensä noin 100m ja leveys voi olla satoja kilometrejä.
  • Syynä planetaariset tuulet, Coriolisilmiö, veden tiheyserot (lämpötila ja suolaisuus)
  • luokitellaan lämpimiin ja kylmiin
    • lämpimät merivirrat, esim.
      • lämmittävät rannikkoa varsinkin talvella ja lisäävät sateita.
    • kylmät merivirrat, esim.
      • viilentävät rannikkoa kesällä
      • aiheuttavat kuivuutta rannikolla, esim. Perunvirta
      • kummuttaa ravinteita pohjasta merten ravintoketjulle ja näin ollen kylmien merivirtoja mannerrinteet ovat yleensä hyviä kalastusalueita.

 MERIVEDEN PYSTYVIRTAUKSET

  • merivesi liikkuu pystysuoraan joko alas pohjaa kohti tai ylös pintaa kohti
    • Pintaveden tiheyden kasvaessa se alkaa painua alas
      • Golfvirran pumppu sijaitsee Grönlannin itäpuolella, jossa vettä vajoaa pohjaa kohti, on veden jäätymisestä johtuvaa (veden suolapitoisuus nousee pintaosissa, kun vain liotin jäätyy).
    • jos tuuli puhaltaa pintavettä pois rannikolta, tilalle kumpuaa vettä ylöspäin syvemmältä: kumpuaminen.
https://yle.fi/a/74-20062791

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä