Luku 8: Maapallon rakenne ja endogeeniset tapahtumat
Maapallon rakenne ja endogeeniset tapahtumat
MAAPALLON SISÄRAKENNE
- Kuinka maapallon sisärakenne on saatu selville, kun syvinkin porausreikä yltää vain noin 12 km: n syvyyteen?
Maan sisärakenteen tutkimismenetelmät
- porausreiät
- kivilajien tutkiminen (esim. tulivuorenpurkauksen yhteydessä)
- meteoriitit
- maapallon painovoimalaskelmat
- maan järistys- ja ääniaaltojen etenemisen mittauksin.
Maan sisärakenne
kemiallinen jako: kuori, vaippa ja ydin
fysikaalinen jako: litosfääri, astenosfääri
- kuori (mantereinen ja mereinen)
- vaippa (fysikaalisesti erotettavissa kolme kerrosta: vaipan uloin osa, astenosfääri ja mesosfääri)
- ydin (ulkoydin ja sisäydin)
kuori, vaippa ja ydin: https://www.youtube.com/watch?v=YxGgkF582rI
litosfääri ja astenosfääri:lhttps://www.youtube.com/watch?v=9bm1qTDfLo0&t=4s
Tärkeitä kivikehän käsitteitä:
- maankamara = 1) maaperä (jonka kerroksia kutsutaan sedimenteiksi ja ylintä osaa maannokseksi) ja 2) kallioperä
- litosfääri = kuori + aivan vaipan uloin jäykkä osa
- astenosfääri = vaipan joustava osa litosfäärin alapuolella (kuuluu ylävaippaan)
ENDOGEENISET TAPAHTUMAT
- määritelmä: Maapallon sisäisen lämmön (radioaktiiviset aineet hajoavat -> syntyy lämpöä) aiheuttamat tapahtumat, esim. litosfäärilaattojen liikkeet ja niistä johtuvat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset.
- Maapallon litosfääri koostuu seitsemästä isosta ja ainakin kuudesta pienemmästä litosfäärilaatasta
- Litosfäärilaatat kelluvat astenosfäärin päällä ja liikkuvat sen lämpötilaerojen aiheuttamien kiviainevirtausten (konvektiovirtausten) johdosta.
- Kivet koostuvat mineraaleista, esim. Suomen yleisin kivilaji on graniitti, jonka mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja erilaiset kiilteet.
https://www.youtube.com/watch?v=_5q8hzF9VVE
Erilaiset litosfäärilaattojen saumakohdat
1)Erkanemisvyöhykkeet
- Kaksi laattaa loittonevat toisistaan:
- tapahtumia: aktiivista vulkaanista toimintaa ja uutta meren pohjaa syntyy ja pieniä maanjäristyksiä
- muodostumia:kahden mantereisen laatan erkanemiskohtaan syntyy hautavajoama ja kahden mereisen laatan erkanemiskohtaan syntyy keskiselänne
- A) mantereisten laattojen törmäys
- tapahtumia: vuorten poimutus ja maanjäristykset
- muodostumia: poimuvuoristot
- B) Alityöntövyöhyke
- mantereinen ja mereinen laatta törmäävät toisiinsa
- tapahtumia: maanjäristyksiä, vulkanismia ja vuorten poimutus
- muodostumia: syvänmeren haudat, kerrostulivuoret ja niiden purkaukset, poimuvuoristot
- alityöntövyöhyke syntyy myös silloin, kun kaksi mereistä laattaa törmää toisiinsa, jolloin muodostuu syvänmerenhautoja, saarikaaria, tulivuoria
3) Sivuamiskohdat
- Kaksi laattaa sivuaa toisiaan (suunta ei ole suoraan törmäävä tai loittoneva)
- tapahtumia: maanjäristyksiä,
- muodostumia: siirroksia (siirroksia tosin syntyy kaikissa laattojen rajakohdissa).
KIVILAJIEN SYNTY JA KIVIAINEKSEN (geologinen) KIERTOKULKU
- Kivet koostuvat mineraaleista, esim. Suomen yleisin kivilaji on graniitti, jonka mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja erilaiset kiilteet.
- Kivilajit ryhmitellään syntytavan mukaan
Muuntuneita kivilajeja: graniitti muuntuu gneissiksi, hiekkakivi kvartsiitiksi ja pintakivi vulkaniitti voi muuntua amfiboliitiksi.