1) MAAPERÄ JA MAANNOKSET 

• Maapallolla ilmastoalueet, kasvillisuusalueet ja maannosalueet ovat yhteydessä toisiinsa.
• Ilmastoalueilla on omat maannoksensa, jonka kehittymiseen vaikuttavat  ilmaston lisäksi kasvillisuus ja sekä maa- ja kallioperä.

• MAANKAMARA = MAAPERÄ + KALLIOPERÄ:
• Maaperällä tarkoitetaan kallioperän päällä olevaa rapautunutta, irtainta ainesta. Siinä olevia irtaimia maa-aineita kutsutaan maalajeiksi.
• Maalajit luokitellaan: 
  • 1) kivennäismaalajeihin
    • lajittumattomissa maalajeissa on raekoot sekaisin, esim. moreeni
    • lajittuneissa maalajeissa on tietty raekoko, esim. sora, hiekka, savi
  • 2) eloperäisiin maalajeihin, joissa on mukuna eloperäistä ainesta, humusta
    • esim. turve, multa, lieju

• Maannos on maaperän osa eli sen pintaan kehittynyt kerroksellinen rakenne. Se on kehittynyt ajan kuluessa ilmaston, kasvillisuuden, eläinten ja muiden maaperässä olevien hajottajien yhteisvaikutuksesta.
• Maannoksen kerrokset syntyvät, kun maaperässä ylös- tai alaspäin kulkeva vesi liuottaa maaperästä suoloja (joista monet ovat kasvien ravinteita) ja kuljettaa niitä mukanaan toiseen kerrokseen.
• Suoloja poistuu huuhtoutumiskerroksesta ja kertyy rikastumiskerrokseen. 

• Tärkeimmät maannostyypit:
  • podsoli – havumetsä
  • mustamulta- lauhkean ilmaston arot
  • latosoli – trooppisen ilmaston kasvillisuusvyöhykkeet eli sademetsät ja savannit

2) KASVILLISUUSALUEET

• Alueen kasvillisuuteen vaikuttavat ilmasto ja maaperä. 

• Biomilla tarkoitetaan suurekosysteemiä, joka käsittää laajan alueen ilmaston, maaperän, kasvillisuuden ja muun eliöstön muodostaman kokonaisuuden.
  • Koska kasvillisuus on biomien näkyvin osa, puhutaan yleensä kasvillisuusalueista, jolla siis tarkoitetaan vain alueella olevia kasveja.. 

• Trooppisilla alueilla sademäärät pienenevät päiväntasaajalta poispäin mentäessä. Sademetsistä siirrytään savannien kautta lähes kasvittomille aavikoille. Monsuunialueilla on savannien tilalla usein monsuunimetsää, koska ilmasto on kosteampi.

• Subtrooppisten alueiden länsirannikoilla on kuiviin kesiin sopeutunutta nahkealehtistä kasvillisuutta, itärannikolla ikivihreitä lehtimetsiä. 

• Lauhkean vyöhykkeen sateisimmilla alueilla on lehtimetsiä ja havumetsiä on mantereiden kuivissa sisäosissa.

• Kylmällä vyöhykkeellä ja korkealla vuoristossa on puutonta tundrakasvillisuutta ja tietenkin kasvittomia jäätiköitä.

Rain Forests

https://www.youtube.com/watch?v=3vijLre760w&t=22s