JÄÄTIKÖT OVAT EROOSIOVOIMISTA VOIMAKKAIMPIA

Maapallon geologinen historia voidaan jakaa karkeasti ottaen 

• kokonaan jäättömiin vaiheisiin, jolloin maapallolla ei ole jäätiköitä
• jääkausijaksoihin, jotka taas jaetaan
  • 1) jäätiköitymisiin (yleiskielessä jääkausi), jolloin jäätiköt kasvavat tai niitä on laajalla alueella.
  • 2) lämpökausiin (interglasiaalit), jolloin jäätiköitä on vain vähän.
• Nykyinen jääkausijakso alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten, ja sen aikana on ollut useita jäätiköitymisiä ja lauhoja välikausia (interglasiaaleja). Viimeisin jäätiköityminen alkoi noin 115 000 vuotta sitten tämän kauden ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten ja nyt elämme pitkän jääkausijakson lämpökautta.
• Suomessa on paljon jäätiköitymisten aiheuttamia pinnanmuotoja.

Kuva: jäättömät vaiheet ja vaaleansiniset jääkausivaiheet

• Jäätikkö on ylivuotista kovettunutta lunta eli, jos lumet eivät ehdi sulaa kesällä esim. vuoren rinteellä olevaan kuoppaan voi kertyä sulamatonta lunta, joista alkaa kertyä jäätikkö. Kun jäätä kertyy tarpeeksi paksulti, sen alaosa vettyy paineessa ja jäätikkö voi alkaa virrata laaksojäätikkönä. Erilliset laaksojäätiköt yhdistyvät tuhansien vuosien kuluessa mannerjäätiköksi. 

A) JÄÄTIKÖIDEN ETENEMISEN AIHEUTTAMIA MUODOSTELMIA 

• (kulutusmuodostumat) kuluttaa u- laaksoja, riippuvia laaksoja, onsiloja, silokallioita, kouruja ja uurteita.kuljettaa siirtolohkareita ja moreenia
• (kasausmuodostumat) kasaa reunamoreeneja ja drumliineja

B) JÄÄTIKÖIDEN SULAMISESTA AIHEUTTAMIA KULUTUSMUODOSTELMIA  Näitä syntyy koko ajan, koska jäätiköt aina hieman sulavat kesäisin, mutta etenkin sulavesi kuluttaa jäätiköitymiskauden lopulla): 

• kuluttivat hiidenkirnuja, suppia ja pyöristivät kiviainesta 

C) JÄÄTIKÖIDEN SULAMISVESIVIRTOJEN AIHEUTTAMIA KASAUSMUODOSTELMIA (Näitä syntyy aina, koska jäätiköt aina hieman sulavat kesäisin, mutta etenkin jäätiköitymiskauden lopulla): 

• kasasivat harjuja, sandureita (kuivalle maalle syntynyt delta), deltoja eli suistoja ja lustosavikoita
  •  Delta eli jäätikköjokisuisto muodostui jäätikköjoen päättyessä mereen, sandur silloin kun jäätikköjoki päättyi kuivalle maalle. 
• Jos jäätikön reuna pysähtyy vuosisadoiksi samaan paikkaan, ehtii reunamoreenin päälle kerrostua sulamisvesivirtojen kasaamaa lajittunutta ainesta. Näitä suuria vallimaisia jäätikön reunan suuntaisia mäkiä kutsutaan reunamuodostumiksi (esim. Salpausselät 1 2 ja 3) 

MAANKOHOAMINEN

• Viimeisimmän jäätiköitymisen (Veiksel) paksu jäämassa painoa litosfäärilaattaa lommolle. Jään sulettua laatta alkaa kohota alkuperäiseen asentoon, mitä kutsutaan maankohoamiseksi.
  • Rannikoilla tämä siirtää rantaviivaa kauemmas merelle ja veden alta voi paljastuu matalaa maankohoamisrantaa, silokallioita (luotoja) ja yhdensuuntaisia reunamoreenivalleja: De Geer-moreenit. -> Porissa Makholmassa

 

USEIN TOISTUVA TEHTÄVÄTYYPPI EKSOGEENISISTÄ ILMIÖISTÄ ON KUVA- JA KARTTATULKINTA. SILLOIN PITÄÄ OSATA SELITTÄÄ MUODOSTUMAN SYNTY SEKÄ TUNNISTAA JA NIMETÄ SE KUVASTA. OPPIKIRJAN KUVAT KANNATTAA KATSOA TARKKAAN! MYÖSKIN KARTALTA ON HYVÄ HARJOITELLA TUNNISTAMAAN ESIMERKIKSI HARJU, REUNAMOREENI, SUISTO.