Luku 6A: ope
Tiivistelmä luku 6A
Aitotumallisissa soluissa perimä on tuman sisällä pitkinä dna-molekyyleinä, jotka ovat voimakkaasti kiertyneenä histoniproteiinien ympärille. Solun jakautumisen aikana dna pakataan erittäin tiivisti kromosomeiksi kutsutuiksi rakenteiksi.
NUKLEIINIHAPOT: DNA ja RNA säilyttävät ja siirtävät perinnöllistä tietoa.
DNA:n rakenne
1)DNA (deoksiribonukleiinihappo) on solujen perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, deoksiriboosisokeri ja emäsosa ( adeniini (A), sytosiini (C), guaniini (G) ja tymiini (T) ).
2)Dna-molekyylissä on kaksi juostetta, jotka pariutuvat toistensa kanssa emäspariperiaatteen mukaisesti.
3) Tumassa dna-molekyyli on yleensä kiertynyt histoniproteiinien ympärille kromatiiniksi kutsutuksi nauhaksi. Kromosomit ovat näkyvissä vain solun jakautumisien aikana.
RNA:n rakenne ja tehtävät
1)RNA-molekyylien (ribonukleiinihappo) tehtävä on välittää tumassa olevien geenien viestiä eteenpäin. RNA valmistetaan tumassa esim. ribosomaalinen RNA tumajyväsessä, mutta se voi poistua tumasta muualle soluun tumahuokosesta. RNA:ta löytyy solusta tumasta, varsinkin tumajyväsestä, solulimakalvostolta ja solulimasta.
2) RNA muistuttaa rakenteeltaan DNA- molekyyliä, mutta
- Se on yksijuosteinen
- sokeriosa on riboosi
- tymiini- emäksen tilalla on urasiili
- lähetti-RNA (messenger- RNA= m-RNA) vie ohjeen tumasta ribosomeille.
- siirtäjä-RNA (transfer-RNA= t-RNA) on kuljettaa aminohappoja.
- ribosomaalinen RNA katalysoi aminohappoketjujen syntyä.
Geenit eli perintötekijät
Geeni = Tietty DNA-jakso, joka sisältää ohjeet proteiinin tai RNA:n valmistukseen.
Geenin osat:
1. Koodaava alue sisältää
- eksonit eli varsinaiset koodaavat alueet
- intronit eli ei-koodaavat alueet
2. Säätelyalue (koodaavan alueen edessä)
- promoottori eli RNA-polymeraasin sitoutumiskohta
- tehostajajaksot eli säätelyproteiinien sitoutumiskohtia