Perinnöllisyyden idea: Eliöt saavat alkunsa saman lajin yksilöistä (tai yksilöstä) ja muistuttavat vanhempiaan enemmän kuin muita lajinsa edustajia. Tämä johtuu siitä, että yksilö perii vanhemmiltaan perintötekijänsä.

DNA (deoksiribonukleiinihappo) on solujen perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, deoksiriboosisokeri ja emäsosa (adeniini (A), sytosiini (C), guaniini (G) ja tymiini (T) ). DNA-molekyylissä on kaksi juostetta, jotka pariutuvat toistensa kanssa emäspariperiaatteen mukaisesti.

RNA on solujen perinnöllistä tietoa siirtävä molekyyli, joka rakentuu nukleotideista, joissa on riboosisokeri, fosfaattiosa ja emäsosa ( urasiili (U), adeniini (A) , guaniini (G) ja sytosiini (C)). RNA on yksijuosteinen molekyyli ja sitä on solussa kolmea eri tyyppiä.

KROMATIINI(RIHMA): Tumassa dna-molekyyli on yleensä kiertynyt histoniproteiinien ympärille kromatiiniksi kutsutuksi nauhaksi.

KROMOSOMI (jolla yleensä tarkoitetaan kaksoiskromosomia, jotka kiertyvät näkyviin ennen solunjakautumisia dna:n kahdennuttua): Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä ja muoto on lajityypillinen. Kromosomin osia ovat mm. telomeerit ja sentromeeri.

GEENI eli perintötekijä on dna-molekyylin jakso, joka sisältää ohjeen proteiinin tai RNA:n valmistamiseksi.

SISARKROMATIDI: Kaksoiskromosomin sentromeeristä toisiinsa liittyvät kromosomit, joissa on samat geenialleelit.

TYTÄRKROMOSOMI: Kun mitoosissa kaksoiskromosomi ”halkea” sentromeerin kohdalta niin toisistaan irronneita kromatideja voidaan kutsua tytärkromosomeiksi

HAPLOIDI: solu, jolla on yksinkertainen kromosomisto (n). Tumallisilla eliöillä näitä ovat meioosin tuloksena syntyneet sukusolut.

 MEIOOSI: Sukusolujen kantasolujen (ituradan solut) jakautumistapa, jossa kromosomiluku vähenee puoleen eli sukusolut ovat haploideja (n). 

GENEETTINEN REKOMBINAATIO: tarkoittaa sitä, että kahden eri yksilön geenialleelit sekoittuvat sukusoluissa ja niistä kehittyneissä jälkeläisessä uudella tavalla. Sitä aiheuttavat meioosin vähennysjaossa vastinkromosomien sattumanvarainen asettuminen jakotasolle (mendelistinen rekombinaatioa) ja tekijänvaihto. 

DIPLOIDI: solu, jonka tumassa on kutakin kromosomia 2 kappaletta (2n). Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä.

MITOOSI: Kaikkien muiden solujen paitsi sukusolujen kantasolujen jakautumistyyppi, jossa solun kromosomilukumäärä pysyy samana eli diploidina (2n).

VASTINKROMOSOMIPARI: eli homologiset kromosomit ovat molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat parin. Ihmisellä on 23 vatinkromosomiparia.

SUKUSOLU: eli gameetti. Sukusolut ovat syntyneet meioosijakautumisella ja niiden kromosomiluku on puolittunut (haploidi) eliön alkuperäisestä diploidista lukumäärästä. Sukusolujen on tarkoitus hedelmöittyä, jotta yksilönkehitys voi alkaa.

SUKUPUOLIKROMOSOMIT: Ihmisellä 23. kromosomit X ja Y, jotka määräävät mm. sukupuolen.

AUTOSOMI: Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi

LOKUS: (geenipaikka) Geenin tarkka paikka kromosomissa

ALLEELI: Geenin vaihtoehtoinen muoto: vastinkromosomien saman lokuksen geenit voivat olla erilaiset, jolloin yksilö on perinyt isältään erilaisen alleelin kuin äidiltään

DOMINOIVA ALLEELI: vallitseva alleeli, joka peittää toisen alleelin vaikutuksen ja aiheuttaa yksinkertaisenakin ominaisuuden ilmenemisen. Merkitään isolla kirjaimella.

RESESSIIVINEN ALLEELI: peittyvä alleeli, jonka ilmentämä ominaisuus tulee esille vain alleelin esiintyessä kahtena kappaleena. merkitään pienellä kirjaimella.

HOMOTSYGOOTTI: Yksilö, jolla on samanlaiset alleelit vastinkromosomiensa geenipaikoissa.

HETEROTSYGOOTTI: Yksilö, jolla on eri alleelit vastinkromosomiensa geenipaikoissad

GENOTYYPPI: eli perimä

• kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus
• yhden geenilokuksen alleeliyhdistelmä

FENOTYYPPI: eli ilmiasu

• perimän ja ympäristötekijöiden määräämä havaittavien ominaisuuksien kokonaisuus
• tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä

EPIGENEETTINEN PERIYTYMINEN: Geenien toiminnan säätely voi muuttua ympäristön vaikutuksesta ja nämä muutokset ovat perinnöllisiä, mutta eivät muuta DNA-sekvenssiä eivät siis ole mutaatioita.