Video aitotumaisen ja esitumaisen solun rakenteesta
Video: Esitumaisen solun rakenne tarkasti
Video: Aitotumaisen solun rakenne tarkasti
Kuva sienisolun rakenteesta
/ Videot ovat ulkoisiin palveluihin ja niissä saattaa olla saavutettavuuden esteitä

Kaikki eliöt koostuvat yhdestä tai useammasta solusta eli solu on kaikkia eliöitä yhdistävä piirre. Eri eliökuntiin kuuluvilla eliöillä on kuitenkin erilainen solurakenne. Opetellessasi solun rakennetta keskity seuraaviin asioihin:

Mitä yhteisiä rakenneosia on kaikissa soluissa?

• Kaikkia soluja ympäröi kahdesta fosfolipidikerroksesta muodostuva solukalvo.
• Kaikissa soluissa solun sisällä on solulimaa.
• Kaikki solut valmistavat proteiineja ribosomeissa.
• Kaikissa soluissa on perimä eli ainakin yksi DNA:sta koostuva kromosomi.

Miten esitumaiset (prokaryootit) ja aitotumaiset (eukaryootit) solut eroavat toisistaan?

• Esitumaiset solut ovat hyvin pieniä kooltaan ja niillä ei ole tumaa.
• Esitumallisiin eliöihin kuuluvat bakteerit ja arkeonit.
• Arkeoni- ja bakteerisolussa on seuraavat osat: yksi rengasmainen kromosomi, solulima, ribosomeja, solukalvo, soluseinä, kapseli ja voi olla tarttumakarvoja ja siima.
• Bakteereilla on rengasmaisen pääkromosomin lisäksi solussaan pieniä dna-renkaita: plasmideja. Aerobeilla bakteereilla on solukalvon yhteydessä soluhengityskalvostoa ja valon avulla yhteyttävillä bakteereilla yhteyttämiskalvostoa. Arkeonien energia-aineenvaihdunta on hyvin monimuotoista ja tapahtuu kalvoistoissa, mutta kalvostojen paikasta ei löytynyt varmaa tietoa.

 
wikimedia commons / bakteerin rakenne:
Pilus/ tarttumakarva, Flagellum/siima, Capsule/ kapseli, CellWALL/ soluseinä,
Plasma membrane/ solukalvo, cytoplasm/ solulima, ribosome/ ribosomi. 
Aerobeilla bakteereilla on lisäksi solukalvon yhteydessä soluhengityskalvostoa
ja yhteyttävillä bakteereilla yhteyttämiskalvostoa.

• Aitotumaiset solut ovat kooltaan paljon suurempia kuin esitumallisten eliöiden solut. Niiden perintötekijät sijaitsevat tumakotelon sisällä tumassa ja lisäksi soluissa on paljon erilaisia kalvon ympäröimiä soluelimiä. Aitotumaisia soluja ovat kasvi-, eläin-, ja sienisolut sekä alkueliöiden kuntaan kuuluvien eliöiden solut.  Aitotumallisissa soluissa on siis kaikille soluille yhteisten rakenneosien lisäksi seuraavat soluelimet:
  • Tuma, jonka osia ovat tumakotelo, tumajyvänen ja tumahuokoset.
  • Golgin laite
  • Solulimakalvosto: Solulimakalvostoa kutsutaan myös endoplasmiseksi kalvostoksi. Siinä voidaan erottaa kaksi osaa: karkea solulimakalvosto (RER, rough endoplasmic reticulum) ja sileä solulimakalvosto (SER, smooth endoplasmic reticulum).
  • Mitokondrioita (Poikkeuksiakin on esimerkiksi alkoholikäymiseen jalostetuissa hiivasoluissa ei ole mitokondrioita)
  • Solun tukiranka: ohuemmat mikrofilamentit ja paksummat mikrotubulukset
  • Peroksisomeja

Mitä ominaispiirteitä on kasvisoluissa?

• Kasvisoluille ominaisia soluelimiä ovat:
  • selluloosasta koostuva soluseinä
  • Viherhiukkaset, jotka sisältävät lehtivihreää eli klorofylliä, jonka avulla tapahtuu fotosynteesi. Viherlevien solut ovat hyvin samanlaisia kuin kasvisolut ja sisältävät viherhiukkasia.
  • Solunesterakkula eli vakuoli on tyypillinen kasvisolujen rakenneosa, mutta niitä on myös sienisoluissa.

wikimedia common / Ville Koistinen / Kasvisolun rakenne

Mitä ominaispiirteitä on eläinsoluissa?

• Eläinsolut ovat ainoita soluja, joissa ei ole soluseinää. Eläinsoluista muodostuvat siis kaikki eläimet ja alkueläimet.
• Lysosomit ovat yleensä vain eläinsoluissa, mutta niitä voi olla myös sienisoluissa.
• Solunjakautumiseen liittyvät keskusjyväset (sentriolit) ovat eläin- ja sienisoluille tyypillisiä rakenteita.

Wikimedia commons / eläinsolun rakenne


Mitä ominaispiirteitä on sienisoluissa?

• Kitiinistä koostuva soluseinä.
• Sienisolussa voi olla useita tumia ja sienisolut muodostavat peräkkäisten solujen ketjua, jota kutsutaan sienirihmaksi eli hyyfiksi. 
• Hiivasienillä on solussaan pieniä dna-renkaita eli plasmideja.

Valmistaudu vertailemaan eri kuntien solurakenteita keskenään. Muista tällöin kertoa erojen lisäksi, mitä samaa näissä soluissa on. Solujen rakennetta opiskellessa kannattaa katsoa omassa lukiossa käytetyn oppikirjan lisäksi muistakin lähteistä solujen kuvia, sillä soluelimet eivät ole aina tietyn värisiä tai muotoisia. Lisäksi jokaisen soluelimen tehtävä täytyy osata selittää. 

Lisätietoa: Mitkä soluelimet ovat kaksoiskalvollisia ja mitkä yksöiskalvollisia?

• Solukalvo, tumakotelo, mitokondrioiden, viherhiukkasten ja solulimakalvoston ulkokalvot ovat kaksoiskalvoja.
• Golgin laite, rakkulaliikentaan rakkulat (vesikkelit), lysosomit ja peroksisomit ovat yksöiskalvollisia.

syksy 2015 t.1 Eläinsolun rakenne
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_s15.pdf
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (syksy 2015)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2015_S/2015_S_BI.pdf

kevät 2007 t. 2 Kasvisolun rakenne
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_kevat_2007_1.pdf