Solun rakenne, soluelimet ja niiden tehtävät
Solun rakenne, soluelimet ja niiden tehtävät
Video aitotumaisen ja esitumaisen solun rakenteesta
Video: Esitumaisen solun rakenne tarkasti
Video: Aitotumaisen solun rakenne tarkasti
Kuva sienisolun rakenteesta
/ Videot ovat ulkoisiin palveluihin ja niissä saattaa olla saavutettavuuden esteitä
Kaikki eliöt koostuvat yhdestä tai useammasta solusta eli solu on kaikkia eliöitä yhdistävä piirre. Eri eliökuntiin kuuluvilla eliöillä on kuitenkin erilainen solurakenne. Opetellessasi solun rakennetta keskity seuraaviin asioihin:
Mitä yhteisiä rakenneosia on kaikissa soluissa?
- Kaikkia soluja ympäröi kahdesta fosfolipidikerroksesta muodostuva solukalvo.
- Kaikissa soluissa solun sisällä on solulimaa.
- Kaikki solut valmistavat proteiineja ribosomeissa.
- Kaikissa soluissa on perimä eli ainakin yksi DNA:sta koostuva kromosomi.
- Esitumaiset solut ovat hyvin pieniä kooltaan ja niillä ei ole tumaa.
- Esitumallisiin eliöihin kuuluvat bakteerit ja arkeonit.
- Arkeoni- ja bakteerisolussa on seuraavat osat: yksi rengasmainen kromosomi, solulima, ribosomeja, solukalvo, soluseinä, kapseli ja voi olla tarttumakarvoja ja siima.
- Bakteereilla on rengasmaisen pääkromosomin lisäksi solussaan pieniä dna-renkaita: plasmideja. Aerobeilla bakteereilla on solukalvon yhteydessä soluhengityskalvostoa ja valon avulla yhteyttävillä bakteereilla yhteyttämiskalvostoa. Arkeonien energia-aineenvaihdunta on hyvin monimuotoista ja tapahtuu kalvoistoissa, mutta kalvostojen paikasta ei löytynyt varmaa tietoa.
wikimedia commons / bakteerin rakenne:
Pilus/ tarttumakarva, Flagellum/siima, Capsule/ kapseli, CellWALL/ soluseinä,
Plasma membrane/ solukalvo, cytoplasm/ solulima, ribosome/ ribosomi.
Aerobeilla bakteereilla on lisäksi solukalvon yhteydessä soluhengityskalvostoa
ja yhteyttävillä bakteereilla yhteyttämiskalvostoa.
- Aitotumaiset solut ovat kooltaan paljon suurempia kuin esitumallisten eliöiden solut. Niiden perintötekijät sijaitsevat tumakotelon sisällä tumassa ja lisäksi soluissa on paljon erilaisia kalvon ympäröimiä soluelimiä. Aitotumaisia soluja ovat kasvi-, eläin-, ja sienisolut sekä alkueliöiden kuntaan kuuluvien eliöiden solut. Aitotumallisissa soluissa on siis kaikille soluille yhteisten rakenneosien lisäksi seuraavat soluelimet:
- Tuma, jonka osia ovat tumakotelo, tumajyvänen ja tumahuokoset.
- Golgin laite
- Solulimakalvosto: Solulimakalvostoa kutsutaan myös endoplasmiseksi kalvostoksi. Siinä voidaan erottaa kaksi osaa: karkea solulimakalvosto (RER, rough endoplasmic reticulum) ja sileä solulimakalvosto (SER, smooth endoplasmic reticulum).
- Mitokondrioita (Poikkeuksiakin on esimerkiksi alkoholikäymiseen jalostetuissa hiivasoluissa ei ole mitokondrioita)
- Solun tukiranka: ohuemmat mikrofilamentit ja paksummat mikrotubulukset
- Peroksisomeja
- Kasvisoluille ominaisia soluelimiä ovat:
- selluloosasta koostuva soluseinä
- Viherhiukkaset, jotka sisältävät lehtivihreää eli klorofylliä, jonka avulla tapahtuu fotosynteesi. Viherlevien solut ovat hyvin samanlaisia kuin kasvisolut ja sisältävät viherhiukkasia.
- Solunesterakkula eli vakuoli on tyypillinen kasvisolujen rakenneosa, mutta niitä on myös sienisoluissa.
wikimedia common / Ville Koistinen / Kasvisolun rakenne
Mitä ominaispiirteitä on eläinsoluissa?
- Eläinsolut ovat ainoita soluja, joissa ei ole soluseinää. Eläinsoluista muodostuvat siis kaikki eläimet ja alkueläimet.
- Lysosomit ovat yleensä vain eläinsoluissa, mutta niitä voi olla myös sienisoluissa.
- Solunjakautumiseen liittyvät keskusjyväset (sentriolit) ovat eläin- ja sienisoluille tyypillisiä rakenteita.
Wikimedia commons / eläinsolun rakenne
Mitä ominaispiirteitä on sienisoluissa?
- Kitiinistä koostuva soluseinä.
- Sienisolussa voi olla useita tumia ja sienisolut muodostavat peräkkäisten solujen ketjua, jota kutsutaan sienirihmaksi eli hyyfiksi.
- Hiivasienillä on solussaan pieniä dna-renkaita eli plasmideja.
Lisätietoa: Mitkä soluelimet ovat kaksoiskalvollisia ja mitkä yksöiskalvollisia?
- Solukalvo, tumakotelo, mitokondrioiden, viherhiukkasten ja solulimakalvoston ulkokalvot ovat kaksoiskalvoja.
- Golgin laite, rakkulaliikentaan rakkulat (vesikkelit), lysosomit ja peroksisomit ovat yksöiskalvollisia.
syksy 2015 t.1 Eläinsolun rakenne
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_s15.pdf
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (syksy 2015)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2015_S/2015_S_BI.pdf
kevät 2007 t. 2 Kasvisolun rakenne
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_kevat_2007_1.pdf
Lysosomit ja peroksisomit ovat pieniä yksinkertaisen fosfolipidikalvon ympäröimiä rakkuloita
Tarkennus lysosomien ja peroksisomien rakenteesta ja tehtävistä:
LYSOSOMIT ovat pieniä yksinkertaisen kalvon muodostamia rakkuloita, joita löytyy eläin- ja sienisoluista. Lysosomit sisältävät erilaisia hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja pilkkovia entsyymejä. Ihmisessä lysosomeja on paljon etenkin valkosoluissa.Lysosomit tuhoavat samalla tavoin myös solun omia kuluneita ja vaurioituneita soluelimiä, jotka eivät enää toimi. Lysosomin entsyymit vaativat alhaisen pH:n, ja lysosomeiden sisältö onkin hapan, pH ~ 5.
PEROKSISOMIT ovat pieniä yksinkertaisen kalvon muodostamia rakkuloita, jotka sisältävät hapettavia entsyymejä. Peroksisomit hapettavat rasvahappoja (esim. virtsahappoa, joten ihmisellä on maksan soluissa runsaasti peroksisomeja) lopputuotteenaan elävälle solulle myrkyllistä vetyperoksidia. Peroksisomissa on kuitenkin katalaasientsyymiä, joka neutralisoi vetyperoksidin hajoittamalla sitä hapeksi ja vedeksi. Kuvissa peroksisomien sisällä on usein kidemuodostumia, mutta oikeasti peroksisomia ei voi erottaa lysosomista pelkän ulkonäön perusteella. Peroksisomeja on lähes kaikissa aitotumallisissa soluissa. Niiden pH on yleensä lähellä neutraalia (7).