• Kasvit ovat kehittyneet levistä ja näille molemmille ryhmille on yhteisiä piirteitä ovat:
  • Lehtivihreä (klorofylli) ja fotoautotrofisuus
  • Soluseinän koostuminen selluloosasta
  • Niiden soluissa on vakuoleja.
• Kasvit eroavat levistä:
  • Kasveilla on erilaistunut rakenne. Kasvin rakenneosat ovat:
    • Juuri kiinnittää kasvin maaperään ja ottaa vettä ja ravinteita.
    • Varsi nostaa lehdet kohti valoa ja varren johtosolukossa kuljetetaan yhteyttämistuotteita ja vettä. 
    • Lehtien yhteyttämissolukko tekee kasville sokerin ja lehtien alapinnalla ilmaraot huolehtivat kaasujen vaihdosta.
    • Kukinnon avulla siemenkasvit lisääntyvät suvullisesti. 

Kasvikunta luokitellaan kolmeen KAAREEN:
1. SAMMALET
2. SANIKKAISET
3. SIEMENKASVIT

1. Sammalet ovat vielä suureksi osaksi sekovartisia kasveja (etenkin maksasammalet), mutta kehittyneimmillä niistä on lehtimäisiä rakenteita (lehtisammalet) ja juurtumahapset (ei varsinaista juurta).

• Sammalet vaativat kosteaa kasvupaikkaa, sillä niiden siittiöiden pitää uida munasolujen luokse suvullisen lisääntymisen vaiheessa.
• Sammaleita sanotaan itiökasveiksi, koska niiden lisääntymisessä vuorottelevat itiövaihe ja suvullinen lisääntyminen. Tätä kutsutaan sukupolvenvuorotteluksi.
  • Esimerkkejä: maksasammaliin kuuluva keuhkosammal ja lehtisammaliin kuuluvat rahkasammal ja karhunsammal.

wikimedia commons / Karhunsammal kuuluu lehtisammaliin.

2. Sanikkaiset kuuluvat jo putkilokasveihin, eli niillä on varressaan johtosolukko, jossa vettä, ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljetetaan. Johtosolukko on mahdollistanut juuren, varren ja lehtien kehittymisen. Sanikkaisiin kuuluvat liekokasvit, kortteet ja saniaiset. 

• Sanikkaisilla on sukupolvenvuorottelu ja ne ovat itiökasveja.
• Sanikkaiset viihtyvät yleensä kosteassa kasvuympäristössä.
• Esimerkkejä: saniaiset: sananjalka ja kallioimarre; liekokasvit: riidenlieko; kortteet: metsäkorte

3. Siemenkasvit
Alakaari: paljassiemeniset 

• Havupuut ovat suurin palajasiemenisten ryhmä. Havupuiden kukinnot ovat yksineuvoisia eli hede- ja emikukinnot ovat erikseen. Siemenaiheet kehittyvät paljaaltaan emilehtien pinnalla ja emikukinnoista kypsyy käpy. Siitepöly löytää munasolun tuulen, veden tai eläinten siirtämänä. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu siis siementen avulla.
• Esimerkkejä: havupuut ja neidonhiuspuu.

wikimedia commons / Kataja (kuvassa), kuusi ja mänty
kuuluvat paljassiemenisiin.

Alakaari: koppisiemeniset

• Koppisiemenisille kehittyi lisääntymiseen kukka, jossa ovat useimmiten sekä heteet että emi samassa kukassa (kaksineuvoisuus). Koppisiemenisillä tapahtuu kaksoishedelmöitys ja kehittyy sekä siemenaihe että siemenen vararavinto. Siemenaiheet sijaitsevat sikiäimen sisällä kopissa, jolloin ympärille muodostuu hedelmä. Hedelmä suojaa siemenaihetta ja edesauttaa sen leviämistä.
• Esimerkkejä: Esimerkiksi heinät, tulppaanit ja kielo ovat yksisirkkaisia (luokka), mutta valtaosa koppisiemenisistä kasveista on kaksisirkkaisia (luokka).

wikimedia commons / Puolukka kuuluu koppisiemenisiin.

Kevät 2013 t.1 kasvien ja sienten vertailu
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k2013.pdf
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2013)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2013_K/2013_K_BI.pdf

Kevät 2017 t.1 kasviryhmien vertailu
https://drive.google.com/file/d/0Bw3oPkjh-TYLT0VnTFhlSVdWbk0/view
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2013)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2017_K/2017_k_bi.pdf