Eläinkunta
Eläinkunta
Eläinkunta luokitellaan yli 30 eri pääjaksoon. Ylioppilaskirjoituksissa on yleensä riittänyt, kun osaa eläinkunnasta alla olevat kahdeksan pääjaksoa ja niiden rakennepiirteitä. Jokaisesta pääjaksosta pitää osata antaa esimerkkejä ja tunnistaa mahdollisesta kuva- tai videoaineistosta, mihin pääjaksoon aineistossa esiintyvät lajit kuuluvat. Selkäjänteisten pääjakson alajaksosta selkärankaiset pitää osata lisäksi ryhmät: ympyräsuiset, rustokalat, luukalat ja luokat: sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät.
1. sienieläimet
2. polttiaiseläimet
3. laakamadot
4. nilviäiset
5. nivelmadot
6. niveljalkaiset
7. piikkinahkaiset
8. selkäjänteiset
wikimedia commons / sienieläin
wikimedia commons / Itämeressäkin esiintyvä korvameduusa
kuuluu polttiaiseläimiin.
wikimedia commons / Leveäheisimato on ihmisenkin suolistoloinen
ja kuuluu laakamatoihin
Wikimedia commons / Teemu Mäki / Ukkoetana kuuluu
nilviäisiin.
wikimedia commons / Michael Linnenbach /
Kasteliero on nivelmato
wikimedia commons/ M. Betley / Kekomuurahainen kuuluu
niveljalkaisiin ja on hyönteinen.
Wikimedia commons / Raphaël Rigo / Merisiilit
kuuluvat piikkinahkaisiin.
http://yle.fi/plus/abitreenit/2018/kevat/BI-fi/BI-fi/index.html#q11
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2018)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2018_K/2018_k_bi.pdf
Syksy 2014 t.1 pääryhmä, kunta ja pääjakso
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_2.pdf
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (syksy 2014)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2014_S/2014_S_BI.pdf
1. sienieläimet
2. polttiaiseläimet
3. laakamadot
4. nilviäiset
5. nivelmadot
6. niveljalkaiset
7. piikkinahkaiset
8. selkäjänteiset
- Sienieläimet ovat yksinkertaisia eläimiä, joilla ei ole erilaistuneita kudoksia, mutta ne koostuvat kahdesta eri solukerroksesta. Niillä ei ole hermostoa, verenkiertoelimistöä eikä kehittyneitä aisteja. Niiden tyvi on yleensä kiinni kasvualustassa. Keskelle jäävän onteloon siiivilöidään ravintohiukkasia. Esimerkkejä: järvisieni, joita on myös Suomessa ja pesusieni.
wikimedia commons / sienieläin
- Polttiaiseläimiin kuuluvat meduusat, korallieläimet ja polyypit. Ne lisääntyvät vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti silmikoimalla. Niiden ruumiinmuoto on säteittäissymmetrinen. Esimerkiksi Itämeressäkin esiintyvä korvameduusa kuuluu polttiaiseläimiin.
wikimedia commons / Itämeressäkin esiintyvä korvameduusa
kuuluu polttiaiseläimiin.
- Laakamadot ovat litteitä eläimiä, joilla on alkeellinen hermosto, kyky lisääntyä suvuttomasti jakautumalla. Niillä ei ole hengitys- ja verenkiertojärjestelmää. Esimerkiksi ihmisenkin suolistossa loisiva leveä heisimato nk. lapamato kuuluu laakamatoihin.
wikimedia commons / Leveäheisimato on ihmisenkin suolistoloinen
ja kuuluu laakamatoihin
- Nilviäisiin kuuluvat simpukat, kotilot ja pääjalkaiset (mm. mustekalat). Nilviäisillä on avoin verenkierto (paitsi mustekaloilla). Vedessä elävät nilviäiset hengittävät kiduksilla ja maalla elävät nilviäiset keuhkoilla.Esimerkkejä: sinisimpukka, ukkoetana (kotilo) ja kalmari (pääjalkainen).
Wikimedia commons / Teemu Mäki / Ukkoetana kuuluu
nilviäisiin.
- Nivelmadoilla on suljettu verenkierto (veri ei poistu suonistosta) ja tikapuuhermosto, jonka jokaisessa jaokkeessa on aistireseptoreja. Esimerkiksi kastemato /kasteliero on nivelmato.
wikimedia commons / Michael Linnenbach /
Kasteliero on nivelmato
- Suurin osa tunnetuista eläinlajeista kuuluu niveljalkaisten pääjaksoon. Niveljalkaisilla on ulkoinen tukiranka ja jaokkeinen ruumis. Maalla elävillä on hengityselimistönä ilmaputkisto. Hyönteisten elämänkaaressa on täydellinen muodonvaihdos: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Niveljalkaisryhmiä ovat hämähäkkieläimet, äyriäiset, tuhatjalkaiset ja hyönteiset.
wikimedia commons/ M. Betley / Kekomuurahainen kuuluu
niveljalkaisiin ja on hyönteinen.
- Piikkinahkaisilla on ihon pinnalla piikkejä. Ne ovat melko kehittynyt pääjakso, koska mm. niiden ruumiinontelon rakenne on selkäjänteisten kaltainen, mutta niillä ei ole verenkiertojärjestelmää. Niiden ruumiin muoto on säteittäissymmetrinen. Piikkinahkaisia esiintyy vain suolaisessa vedessä ja ne eivät kuulu Suomen lajistoon. Esimerkiksi meritähdet ja merisiilit ovat piikkinahkaisia.
Wikimedia commons / Raphaël Rigo / Merisiilit
kuuluvat piikkinahkaisiin.
- Selkäjänteisillä on sisäinen tukiranka ja suljettu verenkierto. Selkäjänteisten pääjaksoon kuuluvat kaikki selkärankaiset (alajakso), jonka ryhmiä ovat ympyräsuiset (nahkiainen), rustokalat (hait), luukalat (valtaosa kaloista vaikkapa särkikalat) ja luokkia: sammakkoeläimet (rupikonna), matelijat (kyy), linnut (talitiainen) ja nisäkkäät (siili).
- Nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä eli niillä on suljettu ja kaksinkertainen verenkiertoelimistö. Nisäkkäät ruokkivat poikaisiaan maitorauhasista erittyvällä maidolla ja ne jaetaan kahteen ryhmään: varsinaisiin nisäkkäisiin ja nokkaeläimiin. Varsinaisiin nisäkkäisiin kuuluvat sekä pussieläimet että istukalliset nisäkkäät.
http://yle.fi/plus/abitreenit/2018/kevat/BI-fi/BI-fi/index.html#q11
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2018)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2018_K/2018_k_bi.pdf
Syksy 2014 t.1 pääryhmä, kunta ja pääjakso
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_2.pdf
YTL:n hyvän vastauksen piirteet (syksy 2014)
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2014_S/2014_S_BI.pdf