Itselleni vahvoja toimintaa ohjaavia kasvatusteoreettisia valintoja ovat ihmiskäsitykseni (psykofyysissosiaalishenkinen kokonaisuus, ihmisarvon kunnioitus sekä inhimillisyys) ja oppimiskäsitys (sosio-konstruktivistinen, oppiminen mahdollistuu perustarpeiden ollessa kohdattuna ja motivaation osalta itsemääräämisteoria on oleellinen osa oppimisen tukemista). Yhdistän näitä käytäntöön kohtaamalla oppijoita 1. yksilöinä, joiden toimintaa ohjaavat monet eri syyt 2. yksilöinä, joita kunnioitan ja arvostan 3. yksilöinä, joilla on erilaiset taustat ja intressit 4. yksilöinä, jotka tarvitsevat turvallisen ympäristön, jossa toimia myös yhdessä muiden kanssa kasvaen ja kehittyen. Omalla läsnäolollani, kiinnostuksellani oppijoita kohtaan sekä tutustumalla heihin ja tukemalla heidän omaa osallisuuttaan, pätevyyden kokemuksiaan ja yhteisöllisyyttä toteutan näitä aiemmin mainittuja teorioita käytännössä. Oppimisen kannalta on oleellista, että tiedän, minkälaista tietoa ja taitoa oppijoilla on, jotta kykenen asettamaan oppimistilanteeseen sellaisia tavoitteita, jotka heidän on mahdollista saavuttaa ja että haastetta on kuitenkin tarpeeksi. Kuljetan esimerkiksi pidemmän ajan kasvatuksellisia tavoitteita konkreettisesti osana oppituntien toimintaa rakentaen punaista lankaa oppimisen etenemiselle. Lisäksi erilaisten harjoitteiden mukana kuljettaen eri sisällöissä tai oppimisympäristöissä hieman soveltaen tarjoaa oppijoille tuttua pintaa, johon rakentaa myös uutta.

Koen olevani vahvimmillani liikunnan opetuksessa, sillä siitä minulla on eniten kokemusta. Olen lukion jälkeen opiskellut kaksi vuotta urheiluopistossa ja tuonakin aikana työskentelin erilaisissa liikunnanohjaustehtävissä, mikä on tukenut täällä Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikan opiskelua sekä kuluneen 4 vuoden aikana erilaisissa ryhmissä ja koululuokilla opettamista. Liikunnan opetuksessa koen luontaiseksi tavoitteiden asettamisen, sisällön opettamisen ja oppijoiden huomioimisen sekä kasvatusroolin. Uskon auktoriteettini liikunnan opetuksessa tulevan kiinnostuksen osoittamisesta ja oppijoiden kohtaamisesta. Asiantuntijuus kyseisessä oppiaineessa vaikuttaa tähän varmasti myös. Pidän myös erilaisten harjoitteiden innovoimisesta pyrkien tarkoituksenmukaiseen oppimiseen, vahvuuksien hyödyntämiseen sekä heikkouksien vahvistamiseen esimerkiksi tarjoamalla erilaisia rooleja oppimistilanteessa ja yhdistelemällä vanhaa ja tuttua johonkin uuteen tai erityisesti oppijoita koskevaan. Tutkiva ote näkyy valinnoissani siis siinä, kuinka suunnittelen ja toteutan opetusta erilaisten ryhmien kanssa erilaisissa ympäristöissä. Toiminnassani tutkiva ote näkyy muun muassa innostuksena tutkia ja kehittää itseäni, valmiutena kokeilla uutta sekä soveltaa opetusta.

Tieteellinen osaamiseni kohdistuu siihen, kuinka tarkastelen kasvatus- ja koulutusjärjestelmiä sillä tiedolla ja ymmärryksellä, mikä itselläni on tieteellisen tiedon luonteesta, nyky-yhteiskunnasta sekä tiedon kehittymisestä. Koen, että itselleni on luontaista kriittinen tarkastelu niihin käytänteisiin ja normeihin, joita koulussa vallitsee sekä oman toiminnan lähtökohtana oikeudenmukaisen opetuksen sekä kasvatuksen toteuttaminen. Koulu on yhteiskunnallinen instituutio, jota vahvasti ohjaavat valtio- sekä kuntatason toiminta, lait ja asetukset sekä yhteiskunnallisella tasolla vallalla oleva tieteellinen käsitys.


Lähde tieteellisen osaamiseni tarkastelun tukena:

• Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (toim.) 2005. Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, 309-334. https://www.academia.edu/1604818/Kenen_kasvatus