Hi3v

Perehtyminen valitsemasi valtion päätapahtumiin

Perehdy aluksi oppikirjaan:
  • s. 16 (Wienin kongressi)
  • s. 24 - 31 (Imperialismi)
  • s. 32 - 34 (Nationalismi)


Valitse yksi Euroopan maa, josta olet erityisen kiinnostunut:

  1. Saksa (Preussi aluksi, 1800-luvun lopulta Saksa)
  2. Venäjä (Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Venäjä)
  3. Ranska
  4. Iso-Britannia



Laadi itsellesi muistiinpanot (käsitekartat, aikajanat yms.) oman maasi päätapahtumista 1800-luvulta toisen maailmansodan päättymiseen. Selvitä vähintään itsellesi:

1. Tilanne 1800-luvun alkupuolella, Napoleonin sotien jälkeen. (Wienin kongressi - Voittaja? Häviäjä?)
2. Mitä nationalismilla tarkoitettiin? Vaikuttiko nationalismi jotenkin valitsemaasi valtioon?
3. Oliko valtiosi suurvalta 1800-luvulla? Mitkä olivat tunnusmerkit?
4. Mitä tarkoitetaan imperialismilla?
5. Valtasiko valitsemasi valtio alueita omien rajojensa ulkopuolelta 1800-luvun lopulla? Mitä alueita? Minkälaisia hankaluuksia valtiollasi oli Euroopan ulkopuolella? (s. 27 ja s. 46 kartat)
6. Miksi Euroopan maat valtasivat alueita Euroopan ulkopuolelta?

Näissä apuna oppikirja sivulta 35 lähtien.

7. Osallistuiko valtiosi ensimmäiseen maailmansotaan? Kenen kanssa teki yhteistyötä?
8. Millainen oli tilanne valtiossasi ensimmäisen maailmansodan jälkeen? (voittaja/häviäjä) (seuraukset)
9. Minkälainen oli valtiosi tilanne maailmansotien välillä? (demokratia - dikatatuuri)
10. Osallistuiko valtiosi toiseen maailmansotaan? Tekikö yhteistyötä muiden valtioiden kanssa?
11. Milllainen oli tilanne valtiossasi toisen maailmansodan jälkeen? (voittaja/häviäjä) (seuraukset)

Laadi itsellesi muistiinpanoja, esimerkiksi käsitekartoilla tai aikajanoilla. Käytä apuna kirjaa ja Internettiä

Kirjan sivut 14 - 87

Sisältö

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

  • Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset 1800-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan
  • Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
  • Kylmä sota
  • Uusi epävarmuuden aika

Ohjeet historian ja yhteiskuntaopin kurssien suorittamiseksi

  • Opiskelijat ottavat itse vastuun omasta oppimisestaan.
  • Tukea oppimiseen saat muilta opiskelijoilta sekä opettajalta.
  • Opiskelija ymmärtää, että opiskelemme asioita, emme kirjan sivuja.
  • Opiskelija ymmärtää, että opiskeltavasta asiasta löytyy tieto myös muualta kuin oppikirjasta.

  • Opiskelija osaa suhtautua kriittisesti ja vertailevasti eri lähteistä saamiin tietoihin.
  • Opetusalustana toimii Pedanet, josta löytyy aikataulu, tehtävät, tärkeitä materiaaleja ja linkkejä kurssiin liittyen.
  • Pedanet on käytettävissä kaikilla päätelaitteilla (älypuhelin, tabletti, läppäri, pöytäkone jne.)

  • Kurssilla edetään opettajan antamissa puitteissa, mutta varsin itsenäisesti. Missään vaiheessa ei tulisi olla ns. tyhjäkäyntiä.
  • Pedanetistä löytyy erilaisia kursseihin liittyviä pelejä, joita voi pelata aina jos muuten ei ole mitään tekemistä
  • Voit auttaa kaveria hankalissa asioissa ja oppia samalla itse lisää
  • Asioita voi opiskella myös etukäteen
  • Samassa tilanteessa olevien kavereiden kanssa voi keskustella aiheeseen liittyvistä asioista
  • Haasta opettajaa!

  • Viikon tavoitteet löytyy kurssin etusivulta Pedanetistä.
  • Kurssilla ei tehdä perinteisiä muistiinpanoja. Valmiita dioja löytyy suoraan Pedanetistä.

Uuden asian oppiminen

Uuden asian opettelu ja oppiminen tapahtuu erilaisilla menetelmillä, riippuen opiskeltavasta asiasta. Menetelmiä ovat:

  1. Itsenäinen perehtyminen opeteltavaan asiaan kirjan tai Internetin avulla
  2. Pienryhmätyöskentely
  3. Opettajan antama opetus yksittäiselle oppilaalle, pienryhmälle tai koko ryhmälle