Viikko 4

Pohdintaa oppimaan oppimisen käsitteestä

Oppimaan oppimisen käsiteestä on keskusteltu paljon opintojen aikana, mutta sen teoriatausta on jäänyt kokonaan hämärän peittoon. Mitä enemmän kursseja on tullut käytyä, sitä enemmän olen ymmärtänyt teoria- ja tutkimuskirjallisuuden merkityksen tulevan opettajan työn kannalta. Jos opettajana kokee jonkin asian tärkeäksi opettajuudessaan, on se tärkeää pystyä myös perustelemaan niin vanhemmille kuin oppilailleenkin. Vaikka tälläkin luennolla tuli paljon asiaa lyhyessä ajassa, oli tärkeimpänä asiana huomattavissa nimenomaan oppimaan oppimisen käsite. Tärkeimpänä nostona haluan sisällyttää oppimispäiväkirjaani lainaukset opetussuunnitelmasta ja sen määrittelemästä oppimaan oppimisesta:

"Oppimaan oppiminen opetussuunnitelman perusteissa:
  • Oman oppimisprosessin ymmärtämistä
  • Tutkivaa oppimista ja luovia työskentelytapoja
  • Kriittistä ajattelua
  • Ristiriitaisen tiedon ymmärtämistä, tiedonhankintastrategioita
  • Ongelmanratkaisua ja tieteellistä päättelyä
  • Yhteistoiminnallista oppimista, näkökulman vaihtamista, argumentointia
  • Ikätasoisten menetelmien käyttöä: leikin, kokeilujen ja käsillä tekemisen kautta oppimista"

Oppimaan oppimisen suomalainen viitekehys

Alkuperäinen oppimaan oppimisen määritelmä

  • Suomalaisen oppimaan oppimisen määritelmän mukaan oppimaan oppiminen on taitoa ja halua sopeutua uudenlaisiin oppimistilanteisiin
--> Laajassa merkityksessään suomalainen oppimisen käsite kattaa hyvin suuren osan kansainvälisissä malleissa eritellyista taidoista, kun taas kansainvälisessä kirjallisuudessa termillä tarkoitetaan lähinnä metakognitiota.

  • Arviointimalli kattaa yleiset oppimis-, ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot sekä affektiivisia tekijöitä, jotka vaikuttavat:
--> koulumenestykseen
--> valmiuteen elinikäiseen oppimiseen

Arvioinnin kohteet
  • Kognitiiviset taidot eli osaaminen
--> Luetun ymmärtäminen (keskeisen sisällön hahmottaminen, kriittinen lukutaito)
--> Ajattelu ja päättely eri sisältöalueilla (vrt. Demetrioun erikoistuneet alajärjestelmät)
--> Ongelmanratkaisu eri konteksteissa

  • Oppimiseen liittyvät asenteet, motivationaaliset uskomukset ja käsitykset itsestä oppijana
--> Tavoiteorientaatiot
--> Toiminnan kontrolliteoriaan perustuvat uskomukset
--> Akateemiset minäkäsitykset ja itsearviointi
--> Oma ja muiden suhtautuminen koulunkäyntiin

  • Viime aikoina arvioinnissa on hyödynnetty myös oppimisanalyyttista näkökulmaa tehtävänaikaiseen toimintaan

Hautamäki, J., Arinen, P., Eronen, S., Hautamäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B., Niemivirta, M., Pakaslahti, L., Rantanen, P., Scheinin, P. (2002).
Assessing Learning-to-learn: A Framework. Helsinki: National Board of Education, Evaluation 4/2002.