HI03 - Itsenäisen Suomen historia
Käsitekartta/aikajana HI03-opintojakson YO-kysymyksistä ja aiheista
Käsitekartta HI03:n YO-kysymyksistä ja aiheista
Pienryhmissä:Tutustukaa aikaisempien YO-kokeiden HI03-opintojakson kysymyksiin (K2018 - S2023).
Tehkää aikajana (1800-2000) tai käsitekartta, johon jäsentelette vuosien 2018-2023 kysymykset samojen kategorioiden/aihepiirien alle:
Niitä ovat:
- 1800-luku
- Suomen autonomia
- Suomalaisuus
- 1900-luku
- Sortokaudet
- Suomen itsenäistyminen
- Sisällissota
- Ääriliikkeet 1920-1930-luvuilla
- Suomi IIMS:ssa
- Suomi kylmän sodan aikana
- Moderni Suomi (kylmän sodan jälkeen)
- Muut (jos ei sovi oikein mihinkään edellisistä)
Merkitkää aikajanaan/käsitekarttaan sekä tehtävän otsikko että ajankohta, esim. 2023S/3: Arjen historiaa 1800-luvun Suomessa 20 p.
HI03-opintojakson kysymykset ovat usein numerot 3. ja 9. (mutta tehtävän otsikko kertoo varmasti).
Jos sinulla on jokin erityinen aihe/asia/yo-tehtävä, jonka haluat kerrattavan, kirjoita se alla olevaan palautuslaatikkoon.
Aihe tai YO-kysymys, jota haluaisit käsiteltävän
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
HI03 kertaus, yleistä
Opintojakson kertaus
Kansainvälisen politiikan vaikutus Suomeen, vastauksia
Videot, Suomi 1900-luvun alussa
S2022/9: Suomen eduskuntauudistus 1906
Suomen eduskuntauudistus 1906
9.1 Miten vuoden 1906 eduskuntauudistus muutti kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon? 12 p.
9.2 Analysoi eri puolueiden tavoitteita aineistojen 9.A, 9.B ja 9.C pohjalta ja arvioi, millaisen kuvan ne antavat aikansa suomalaisesta yhteiskunnasta. 18 p.
9.A Vaalimainos: Suomalainen puolue 1907

”Suomen mies! Suomen nainen! Viisi päivää enää vain, ja Sinulla on vihdoinkin tilaisuus määrätä maasi ja kansasi kohtaloista. Kenelle annat silloin äänesi? Yksi vain on tässä maassa puolue ja aatesuunta, joka voi toiveesi toteuttaa, tarpeesi tyydyttää, se on Suomalainen puolue. Se on liha sinun lihastasi, veri sinun verestäsi. Se on Suomen vanha kansallinen puolue. Se seisoo kristinuskon vankalla pohjalla. Se on se puolue, joka täällä puolen vuosisataa on väsymättä, herkeämättä tehnyt työtä ja taistellut suomalaisen kansan puolesta. Jos siis tahdot, että toiveesi toteutetaan, että tarpeesi tyydytetään, anna silloin äänesi tälle puolueelle, äänestä Suomalaisen puolueen ehdokkaita! Ainoastaan Suomalainen puolue voi luoda sen uuden kansallisen, kansanvaltaisen Suomen, josta Sinä olet unelmoinut, jota Sinä olet tulevaksi toivonut ja jota Sinä nyt niin kiihkeästi halajat.”
Lähde: Suomalaisen puolueen vaalimainos. Uusi Suometar. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/799659/articles/607755. Julkaistu: 10.3.1907. Viitattu: 11.10.2021.
9.B Vaalimainos: Nuorsuomalainen puolue 1907

”Naiset ja miehet! Jokainen teistä on edesvastuunalainen siitä, mille tolalle asiat Suomessa nyt kääntyvät. Ajatelkaa siis tyystin ja ajatelkaa itsenäisesti ennen kuin päätätte, millä listalla äänestätte.
Muistakaa, että Nuorsuomalainen eli perustuslaillis-suomenmielinen puolue on ainoa, joka nykyoloissa kykenee maamme kohtaloita ohjaamaan.
Ruotsalainen puolue ei siihen kykene, sillä se ei ymmärrä meidän kansallisia harrastuksiamme. Suomettarelaiset eivät siihen kelpaa niin kauan kuin heidän kantansa laillisuuskysymyksessä on samea ja epäselvä. Sosialidemokraatit taas ovat käytännössä osoittaneet siksi vähän välittävänsä yleisestä järjestyksestä ja laillisuudesta, että heidän hoitoonsa ei tätä nykyä voi maan asioita jättää ilman vaaraa koko yhteiskunnalle.
Nuorsuomalainen, perustuslaillinen puolue on ainoa nykyisistä puolueistamme, jonka entinen toiminta sekä nykyinen kanta antavat takeita siitä, että se tahtoo ja kykenee kehittämään olojamme.”
Lähde: Nuorsuomalaisen puolueen vaalijuliste. Museovirasto. https://finna.fi/Record/museovirasto.ACF57296914917297D0C964F1F34F202?imgid=1. Julkaistu: 1907. Viitattu: 11.10.2021.
9.C Vaalimainos: Sosialidemokraattinen puolue 1907

”Äänestätkö kansan pettureja! Jos äänestät porvaria, niin muista silloin, että äänesi menee Laukon torpparihäätäjille! 10,000,000 markalla vallanostajille! Lahtarikaartilaisille! Ylioppilaslakkopetturien pitäjille! Murhapolttajille (Kuopiossa, Loviisassa ja Porvoossa)! Piiskanvinguttajille! ja Kemin tukkipoikain kurittajille! Bobrikoffin matelijoille, jotka punaista paitaa sinulle tyrkyttivät! Kavahda raittiustohtoria, sillä äänesi menee heitä äänestäessä hukkaan. Mutta jos äänestät sosialidemokraatteja, niin silloin tiedät, että kaikki valta tulee kansalle!
Teksti omenapuun ylä- ja alapuolella: Työmies joka äänestää porvaria tekee kuin tämä.”
Lähde: Sosialidemokraattisen puolueen vaalimainos. Historian kuvakokoelma / Museovirasto CC BY-NC-SA 2.0. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/vaalimainoskokoelma/Sivut/vaalimainonnan-historiaa-suomessa.aspx. Viitattu: 11.10.2021.
S2022t9 Eduskuntauudistus
S2018/9: Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen
Tekstikatkelmissa (aineistot 9.A ja 9.B) esitetään kannanottoja, jotka liittyvät Suomen itsenäistymisen vaiheisiin.
Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: V. I. Leninin puhe
”Me – käytän sopimatonta sanaa – ”valloitamme” nyt Suomea, mutta emme niin kuin maailman kapitalistirosvot sen tekevät. Me valloitamme siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa, ja samalla takaamme, että annamme kaikkien kansallisuuksien työtätekeville täydellisen tukemme porvaristoa vastaan kaikissa maissa.”
Lähde: Venäjän bolshevistihallituksen johtaja V. I. Lenin sotalaivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajainkokouksessa 5.12.1917. Käännös: YTL.
9.B Tekstikatkelma: Paul von Hindenburgin puhe
”Suomi ja Ukraina ovat Saksan luonnollisia liittolaisia Venäjää vastaan, eivät vain sodan ajan, vaan myös rauhan aikana. Luja liitto näiden valtioiden kanssa varmistaa meille selustan ententeä [Ranskaa ja Iso-Britanniaa] vastaan. Mutta pelkäämme, että hyvät suhteemme Suomeen katkeavat alusta pitäen, jos osoitamme horjumista politiikassamme ja sodankäynnissämme. Olemme luvanneet Suomelle sotilaallista apua. Suomi on ilmaissut meille tarvitsevansa tätä apua myös Saksan ja Venäjän välisen rauhan allekirjoit-tamisen jälkeen.”
Lähde: Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918. Käänon Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918. Käännös: YTL.nös: YTL.
9.1 Hyödynnä tekstikatkelmia (aineistot 9.A ja 9.B) ja pohdi, mitä pyrkimyksiä Venäjällä ja Saksalla oli Suomen suhteen loppuvuodesta 1917 ja alkuvuonna 1918. (10 p.)
9.2 Miten Venäjä ja Saksa vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa, ja mitä seurauksia sillä oli? (10 p.)
9.3 Miten Suomen ja Venäjän välit kehittyivät Suomen itsenäistymisestä vuoteen 1920? (10 p.)
Vastaa 9.1 aineistojen perusteella
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Suomen itsenäistyminen
VUODEN 1918 SOTA, kertaus
Videot, Suomi 1900-luvun alussa
K2020/3: Suomen henkinen ilmapiiri maailmansotien välisenä aikana. 20 p
Suomen henkinen ilmapiiri maailmansotien välisenä aikana.
Tekstikatkelmat 3. A, 3. B ja 3. C koskevat Suomen suhdetta kansainvälisyyteen 1920- ja 1930-luvuilla.
Erittele, millä tavoin tekstikatkelmat 3. A, 3. B ja 3. C ilmentävät 1920- ja 1930-lukujen henkistä ilmapiiriä Suomessa. Pohdi myös, miten eri yhteiskuntaryhmissä ajateltiin kansainvälisyydestä.
3. A Tekstikatkelma: Olavi Paavolainen, Nykyaikaa etsimässä
Ja niin sain lähteä matkalle etsimään nykyaikaa. Etsimään uutta maailmaa ja uutta ihmistä. Pakenin “tuhatjärviä” ja raikkaita havumetsiä ja aaltoilevia päivänkakkaraniittyjä löytääkseni bensiinisäiliöitä, nostoraana- ja savupiippuaarnioita ja asfalttimaanteitä. Pakenin lannan ja vastakynnetyn mullan tuoksua löytääkseni savun ja kivihiilenmurskan lemun. – – Mutta minä löysin nykyajan unelman. Kaikkialla tuli se vastaani, reklaameissa ja taidejulkaisuissa, – – baleteissa ja näyttämöillä. – – kun korkeimman kulmarakennuksen katolla välähtää kiertämään “valosanomalehden” säteilevä nauha hulmutellen näkyviin uutisia kurssivaihteluista, maanjäristyksestä Azoreilla, sotatapahtumista Kiinassa, tennisottelun tuloksista Cannes´issa, myrskyisestä valtiopäiväistunnosta Berlinissä ja Walesin prinssin saapumisesta Deauville’iin, tuntuu kuin seisoisi vastapäätä nykyajan sykkivää sydäntä.
Lähde:Kirjailija Olavi Paavolainen , Nykyaikaa etsimässä . Esseitä ja pakinoita (1929).
3. B Tekstikatkelma: IKL:n (Isänmaallisen Kansanliikkeen) puolueohjelma 1932
– – Me vaadimme, että kotoisen kansamme kaikkia jäseniä tehokkain keinoin suojellaan vierasmaalaisten rotujen turmiollista vaikutusta ja kotimaisiakin ala-arvoisia ja vahingollisia vaikutteita vastaan. – – Kulttuurimme on rakennettava kansalliselle pohjalle. – –
Lähde: Isänmaallisen Kansanliikkeen yleiset ohjelmaperusteet. Tietoarkisto Pohtiva Poliittisten ohjelmien tietovara nto.
https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/IKL/291. Viitattu 10.2.2019.
3. C Tekstikatkelma: Kai Ekholm, Rajoitetun sananvapauden aika
– – Savupirttimieliala ilmeni myös käännöskirjallisuudessa. Kirjailijaliiton puheenjohtaja Eino Railo, joka 16.2.1935 torjui anglosaksisen kirjallisuuden: "Pois ulkomainen kirjallinen rihkama Suomen julkisesta elämästä – kansallinen omavaraisuus kunniaan." Kirjailijaliitto hyväksyi yksimielisesti ponnet ja velvoitti johtokunnan painostamaan kustantajia. Elettiin Kalevalan riemuvuotta. – –
Lähde: Professori Kai Ekholm, Rajoitetun sananvapauden aika. Tiellä sananvapauteen . Tiellä sananvapauteen --verkkosivusto. https://sananvapauteen.fi/artikkeli/1850. Julkaistu 2017. Viitattu 6.2.20192017.
Analysoi lyhyesti jokaisen tekstin sanoma (suhteessa kansainvälisyyteen ja muutenkin + lähdekritiikki)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2020/3: Suomen henkinen ilmapiiri maailmansotien välisenä aikana. 20 p
S2022/3: Suomalainen yhteiskunta vuoden 1918 jälkeen 20 p.
Suomalainen yhteiskunta vuoden 1918 jälkeen
Analysoi, mitkä tekijät uhkasivat suomalaisen yhteiskunnan vakautta kahtena vuosikymmenenä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ja mitkä seikat puolestaan edistivät olojen rauhanomaista kehitystä.
S2022t3 Suomalainen yhteiskunta v. 1918 jälkeen
Demokratian kriisi, kertaus
K2021/9: Suomen ja läntisten suurvaltojen suhteet toisen maailmansodan aikana
Suomen ja läntisten suurvaltojen suhteet toisen maailmansodan aikana
9.1 Tulkitse, millainen kuva Suomesta toisen maailmansodan alkuvuosina välittyy pilapiirroksien 9.A ja 9.B sekä tekstikatkelmien 9.C ja 9.D perusteella. 14 p.
9.2 Erittele läntisten suurvaltojen suhteita Suomeen toisen maailmansodan aikana sodan alkuvaiheista 1939 sodan loppuun 1945. 16 p.
9.A Kuva: Yhdysvaltalainen pilapiirros New York Times -sanomalehdessä

”Senkin konna! Yritätkö hyökätä kimppuuni?” Yhdysvaltalaisessa New York Times -sanomalehdessä joulukuussa 1939 julkaistu Herbert L. Blockin piirros. Finland = Suomi Russia = Venäjä
Lähde: Library of Congress. https://www.loc.gov/pictures/collection/hlb/item/00652182/ 00652182/. Viitattu: 7.2.2020. Käännös: YTL.
9.B Kuva: Yhdysvaltalainen pilapiirros Chicago Daily Tribune -sanomalehdessä

“Jos tuollainen pikkumies kykenee heittelemään häntä noin, pitäisi sinun kyetä menemään mukaan ja hoitamaan homma loppuun.” Finland = Suomi Terrible Joe vs fighting Finn = Hurja-Josif vastaan taisteleva suomalainen. Piirros on julkaistu yhdysvaltalaisessa Chicago Daily Tribune -sanomalehdessä 11.1.1940.
Lähde:Quora. https://www.quora.com/What role did Finland play in WWII . Viitattu: 7.2.2020. Kää nnös: YTL.
9.C Tekstikatkelma: Meriministeri Churchillin puhe 20.1.1940
”Vain Suomi – mahtava, ei, vaan loistava, vaaran hampaissa – vain Suomi osoittaa, mihin vapaat kansat kykenevät. Suomen ihmiskunnalle tekemä palvelus on ihmeellinen. He ovat paljastaneet koko maailmalle puna-armeijan ja punaisten ilmavoimien sotilaallisen kyvyttömyyden. – – Me emme vielä tiedä, mikä Suomen kohtalo on oleva, mutta mitään surullisempaa näkyä ei voi kuvitella kuin se, joka sivistyneen maailman rippeille jäisi, jos tämä erinomainen pohjoinen kansa lopulta nääntyisi ja alistettaisiin kuolemaakin pahempaan orjuuteen – –.”
Lähde:Markku Ruotsila. Churchill ja Suomi Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta 1900 1955 . 2002. Muokkaus: YTL.
9.D Tekstikatkelma: Pääministeri Churchillin kirje marsalkka Mannerheimille 29.11.1941
”Olen syvästi pahoillani siitä, minkä näen tulevan, nimittäin että lojaalisuudesta liittolaistamme Venäjää kohtaan olemme pakotettuja jo muutaman päivän kuluttua julistamaan sodan Suomelle. Jos tämän teemme, käymme sotaa tilanteen vaatimalla tavalla. Joukkonne ovat aivan varmasti edenneet niin pitkälle, että turvallisuutenne sodan aikana on taattu, ja joukot voisivat nyt pysähtyä ja lopettaa etenemisen. Ei ole tarpeen antaa mitään julistusta vaan yksinkertaisesti riittää, että lakkaatte taistelemasta ja viipymättä keskeytätte sotilaalliset operaatiot, mille ankara talvikin on täysin riittävä perustelu, ja siten te de facto luovutte sodasta.
Toivoisin voivani saada Teidän Ylhäisyytenne vakuuttumaan siitä, että me voitamme natsit. Olen nyt paljon luottavaisempi kuin 1917 tai 1918. Teidän maanne monille englantilaisille ystäville olisi hyvin kiusallista, jos Suomi joutuisi syytettyjen penkille yhdessä syyllisten ja voitettujen natsien kanssa. Muistaen mieluisat keskustelumme ja viime sotaa koskevan kirjeenvaihtomme tunnen tarvetta lähettää Teille tämän puhtaasti henkilökohtaisen ja yksityisen viestin harkittavaksi, ennen kuin on liian myöhäistä.”
Lähde: Axis History Forum. Axis History Forum. https://forum.axishistory.com/viewtopic.php? f=59&t=184451#p1655648https://forum.axishistory.com/viewtopic.php? f=59&t=184451#p1655648. Julkaistu: 15.12.2011. . Julkaistu: 15.12.2011. Viitattu: 7.2.2020. Käännös: YTL. Viitattu: 7.2.2020. Käännös: YTL.
9.1. Tulkitse aineistot 9A, 9B, 9C ja 9D
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2021/9 Suomen ja läntisten suurvaltojen suhteet toisen maailmansodan aikana
S2021/3: Suomettuminen 20 p.
Suomettuminen
Tekstikatkelmassa 3.A toimittaja, entinen SDP:n kansanedustaja Lasse Lehtinen ottaa kantaa termiin Paasikiven–Kekkosen linja.
Arvioi Lehtisen näkemyksen osuvuutta. Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?
Aineisto 3.A. Tekstikatkelma: Lasse Lehtinen, Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?
Neuvostoliitossa kehitettiin 1950-luvulla termi ”Paasikiven-Kekkosen linja”, joka vakiintui käyttöön etenkin maiden välisessä kommunikeakielessä. Kyseessä on kuitenkin taitava silmänkääntötemppu. Käytännössä Paasikiven linja oli ollut oleellisesti erilainen kuin Kekkosen linja. – – Paasikiven perusteesi oli, että Neuvostoliitolla oli Suomen suunnalla vain sotilaallisia intressejä. Päiväkirjalleen hän kauhisteli, kun naapuri halusi puuttua myös sisäpolitiikkaan. ”Tämä on hirmuista! Meillä on käynnissä henkien taistelu Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton tarkoituksena on nähtävästi saada asiat menemään täällä samalla tavalla kuin Tšekkoslovakiassa ym. itädemokratioissa.” – –
Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Karhun kainalossa, että Paasikivi kyllä toteutti tinkimättä välirauhan sopimuksen vaatimukset. ”Mutta kun välirauhansopimus oli täytetty, Paasikivi torjui kaikki sen määräykset ylittäneet Neuvostoliiton ehdotukset. Paasikiven linja ei siis ollut se, että Neuvostoliitto on aina oikeassa.” – – Tärkein Paasikiven teesi korosti suomalaisen sisäpolitiikan koskemattomuutta: ”Ennen kaikkea meidän tulee pitää kiinni siitä, että – – eduskunta ja presidentti, mutta ei Moskova, määrää, kutka henkilöt tulevat hallituksen jäseniksi.” – –
Suomen täytyi myös kaupankäynnissä varoa valumasta naapurin vaikutuspiiriin. ”Voimme kehittää kauppaamme Neuvostoliiton kanssa, mutta emme saa tulla taloudellisesti riippuvaisiksi Neuvostoliitosta.”
– – Jos Urho Kekkonen olisi toiminut Paasikiven tapaan, suomettuminen ei olisi koskaan turmellut kansakunnan valioita.
Lähde: Lasse Lehtinen. Lasse Lehtinen. Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa?Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa? Iltasanomien teemalehti YYAIltasanomien teemalehti YYA--Suomi. Julkaistu: 10.12.2019. Viitattu: Suomi. Julkaistu: 10.12.2019. Viitattu: 14.10.2020. Muokkaus: YTL. 14.10.2020. Muokkaus: YTL.
S2021t3 Suomettuminen 20 p.
K2019/9: Suomalaisten ja venäläisten suhteet (30 p.)
Suomalaisten ja venäläisten suhteet
Tekstikatkelmat (aineistot 9.A–9.E) käsittelevät Suomen ja Venäjän tai Neuvostoliiton suhteita.
9.A Tekstikatkelma: Zacharias Topelius, Maamme kirja
”Entisinä sota-aikoina ei tässä maassa hyvillä mielin katseltu venäläisiä, sillä he tulivat silloin vihollisina; mutta nyt he tulevat ystävinä, naapureina ja liittolaisina. Ja vaikka he monessa suhteessa ovat toisenlaisia kuin tämän maan kansa ja puhuvat keskenään omaa venäläistä kieltään, jota ei ole helppo oppia, tulevat he hyvin toimeen maan asukkaiden kanssa. Sillä venäläiset ovat ahkeria, ilomielisiä, hyväsopuisia ja lapsia rakastavia; heillä on virkeämpi luonne kuin suomalaisilla, he rakastavat soittoa ja laulavat mielellään. Heidän joukossaan on monia, jotka säästäväisyydellään ovat tulleet rikkaiksi, ja monta, jotka ovat tehneet hyvää köyhille. Joskus näet venäläisen sotamiehen jakavan ison leipäkakkunsa köyhille, pitävän talonpojan lapsia polvillaan ja laulavan heille vieraskielisiä laulujaan. ”
Lähde: Zacharias Topelius, Maamme kirja, 1985 (alkuteos vuodelta 1875).
9.B Tekstikatkelma: Yrjö Mäkelinin puhe
”Katkeramielisyys Venäjän hallitusta ja vallanpitäjiä kohtaan, paisukoonpa se miten suureksi tahansa, ei saa meitä koskaan unohtamaan sitä tosiasiaa, että Venäjän kansa, huolimatta hirveän raskaista taakoistaan, on jo antanut ihmiskunnalle sivistysarvoja, niin suuria, että ne tulevat aina mainittaviksi silloin, kun mainitaan inhimillisen kulttuurin suurimmat ennätykset. – – Tuossa laajassa valtakunnassa asuu vapaudenhaluinen kansa, joka kahleistaan huolimatta on tuon tuostakin kantanut suuria uhreja vapauden jumalattaren alttarille. Me emme tule suinkaan koskaan unohtamaan, että tämä sama kansa on jopa suorastaan verensä hinnalla ostanut meille suomalaisille joitakin levähdyshetkiä ja pakottanut Venäjän hallituksen jolloinkin myöntämään meille joitakin oikeuksia. – – Me tiedämme ja olemme elävästi vakuutettuja siitä, että tämä sama kansa, jolla ei ole mitään osaa Venäjän hallituksen rosvoussuunni-telmissa, tulee kerran, kunhan se itse vapautuu sortajistaan, antamaan meille takaisin kaiken sen, minkä Venäjän hallitus nyt meiltä mahdollisesti vie.”
Lähde: Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajan Yrjö Mäkelinin puhe eduskunnassa 5.4.1910.
9.C Tekstikatkelma: Väinö Voionmaa, Suomen uusi asema. Maantieteellisiä ja historiallisia peruspiirteitä
”Suomen ja Venäjän suhde on ensi sijassa ollut epäsuhde, pienen ja suuren, köyhän ja rikkaan, vähäväkisen ja mahtavan epätasainen suhde. – – Toisena pääpiirteenä Suomen ja Venäjän suhteissa on ollut vihollisuus, maantieteellinen ja historiallinen vastakkaisuus, maitten, rotujen, uskontojen, sivistyksen, tapain, valtiolai-tosten – kaiken yleinen ja jyrkkä erilaisuus. Koko Euroopasta, koko maailmasta, tuskin voidaan löytää kah-den naapurin välillä syvempään kaivettua juopaa kuin se, joka erottaa Suomen Venäjästä. Jos missään voi puhua perivihollisuudesta, voi siitä puhua täällä.”
Lähde: Kansanedustaja ja professori Väinö Voionmaa, Suomen uusi asema. Maantieteellisiä ja historiallisia peruspiirteitä, 1919.
9.D Tekstikatkelma: Reino Vähäkallio, Ryssästä saa puhua vain hammasta purren
”Jo pelkästään Venäjän kansan olemassaolo on sulkuna ihmiskunnan kehitykselle. Suunnattoman lukumää-ränsä ja sikiäväisyytensä takia on se arvaamattomana uhkana länsimaiselle sivistykselle. Noin 300 vuoden kuluttua se on lukumäärältään suurempi kuin kaikki Euroopan kansat yhteensä. Liejuvirtana se tulvii ympä-rilleen, uhaten haudata kansan toisensa jälkeen allensa, kuten se on historian alusta tehnyt monelle Suo-men heimolle ja oli jo vähällä tehdä Suomellekin. Miksi on Venäjän kansa sitten niin ala-arvoista ja vihat-tavaa? Missä on perussyy kaikkeen tähän? Syy on kansan luonteessa. Venäläisiltä puuttuu sivistyskansan perusominaisuus – edesvastuuntunne. Ilman sitä ihminen ei ole ihminen, vaan eläin. Siksi ei ryssä ole kos-kaan kyennytkään valtiota rakentamaan eikä inhimillistä kulttuuria eteenpäin viemään.”
Lähde: Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) perustajiin kuuluva Reino Vähäkallio kokoomateoksessa Ryssästä saa puhua vain hammasta purren, 1922.
9.E Tekstikatkelma: Juho Kusti Paasikiven puhe
”Tarvitaan suhteidemme parantamista ja koko asenteemme muuttumista Neuvostoliittoon. Olemme saa-vuttaneet vapauden ja itsenäisyyden suuren naapurimme suostumuksella, ja meidän on niin toimittava, että ystävälliset ja luottamukselliset suhteet vapaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä vahvistumistaan vah-vistuvat. Meidän ulkopolitiikkamme ei saa koskaan tulevaisuudessa mennä Neuvostoliittoa vastaan, ja tästä lujasta kannastamme meidän täytyy saada itäinen naapurimme vakuutetuksi. Sana ”perivihollinen” on kerta kaikkiaan unohdettava. Tästä kaikesta alkaakin Suomen kansa luullakseni nyttemmin olemaan yksi-mielinen. – – Meidän täytyykin saada suuri itäinen naapurimme vakuutetuksi koko Suomen kansan vilpit-tömästä pyrkimyksestä pysyväisiin ystävällisiin suhteisiin sekä luottamukselliseen ja rauhalliseen yhteis-työhön maittemme välillä. ”
Lähde: Pääministeri Juho Kusti Paasikiven radiopuhe 15.3.1945. Eero Saarenheimo (toim.), Suomen presidentit puhuvat, 1967.
9.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 9.A–9.E) näkemyksiä suomalaisten ja venäläisten suhteista. (14 p.)
9.2 Pohdi, miten kulloinenkin ajankohta on vaikuttanut tekstikatkelmissa (aineistot 9.A–9.E) esitettyihin näkemyksiin. (16 p.)
Vastaa lyhyesti jokaisen tekstikatkelman (A-E) kohdalta sekä 9.1 ja 9.2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2019/9 Suomalaisten ja venäläisten suhteet
K2024/9: Urho Kekkosen & Stalinin historiallinen merkitys 30 p.
Urho Kekkonen ja Stalinin historiallinen merkitys
9.1 Analysoi, minkälainen kuva Stalinin suhtautumisesta Suomeen välittyy Urho Kekkosen puheesta (aineisto 9.A). Pohdi, miten osuva Kekkosen näkemys oli. 12 p.
9.2 Pohdi, mikä selittää Kekkosen puheessaan (aineisto 9.A) antamaa kuvaa Stalinista vuonna 1953 ja miksi hän halusi julkaista puheen vuonna 1967 ilmestyneessä puhekokoelmassaan. 18 p.
9.A Tekstikatkelma: Otteita pääministeri Urho Kekkosen radiopuheesta Josef Stalinin kuolemaa seuranneena päivänä 6.3.1953
Stalinista valtiomiehenä ja ihmisenä oli meillä suomalaisilla ennen sotaa, ja sodan aikana, ainoastaan vihamielisen propagandan välittämä kuva. Ensimmäisen kerran joutuivat Suomen eri kansankerroksia edustavat piirit Stalinin kanssa kosketukseen suomalaisen kulttuuridelegaation vieraillessa Neuvostoliitossa v. 1945. Stalin otti delegaation vastaan lokakuun 9. päivänä. Syntyneen keskustelun aikana Stalin monessa eri yhteydessä ilmaisi lämpimän myötätuntonsa Suomea kohtaan. – – Delegaation jäsenten kysymyksiin vastatessaan Stalin korosti, että se ystävyys, jota Neuvostoliitossa tunnetaan, ei johdu Neuvostoliiton eräiden johtomiesten tsaarin aikana Suomesta hankkimista henkilökohtaisista suhteista eikä edes siitä, että olemme naapureita, vaan siitä, että ”me pidämme Suomen kansasta”. – –
Meillä suomalaisilla on se käsitys – ja monien tosiasioiden perusteella uskomme olevamme oikeassa – että generalissimus Stalin tunsi erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan. On luonnollista, että kun generalissimus Stalin nyt on poissa, me suomalaiset tunnemme vilpitöntä surua sen johdosta. Hänen ansiokseen me luemme, että Neuvostoliiton suhtautuminen Suomea kohtaan meille ratkaisevina sodan jälkeisinä vuosina on ollut suopeaa ja jalomielistä – – Suomen kansa ja hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä.
Lähde: Urho Kekkonen. Puheita ja kirjoituksia I. Puheita vuosilta 1936–1956. Julkaistu: 1967. Muokkaus: YTL.
Tehtävän palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2024/9: Urho Kekkosen & Stalinin historiallinen merkitys 30 p.
S2019/3: Elinkeinorakenteen muutos (20 p.)
Elinkeinorakenteen muutos
Kuvio (aineisto 3.A) esittää elinkeinorakenteen muutosta Suomessa 1860-luvulta vuoteen 2016.
Aineisto: 3.A Kuvio: Työlliset toimialoittain 1860–2016

Lähde: Helsingin Sanomat 23.10.2017/Tilastokeskus
Minkälaisia keskeisiä muutoksia elinkeinorakenteessa on tapahtunut, ja mistä nuo muutokset johtuvat?
Tehtävän palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
K2020/9: Suomi-kuva ja suomalainen identiteetti. 30 p.
Suomi-kuva ja suomalainen identiteetti.
Suomi-kuvaa on eri aikoina rakennettu sekä suomalaisia että muita varten.
9.1. Vertaile teksti- ja videokatkelmien (aineistot 9. A–9. D) antamaa kuvaa Suomesta ja suomalaisista. 16 p.
9.2. Miksi juuri aineistoissa 9. A–9. D esitettyjen Suomi-kuvien luominen on kunkin teksti- ja videokatkelman omana aikana ollut tärkeää? 14 p.
9. A Tekstikatkelma: Zachris Topelius, Maamme kirja 1876 (ruotsiksi 1875) ilmestynyt Zachris (Sakari) Topeliuksen Maamme kirja vaikutti suomalaisten omakuvaan kymmeninä uusintapainoksina 1900-luvulle saakka:
"Se (Suomen kansa) on siis uuttera ja kestävä kansa. Se on tehnyt työtä kovassa maanlaadussa, ankarassa pohjoisessa ilman-alassa: – se on siis teräksellinen ja voimakas kansa. Suuria vahingoita ja hävityksiä on kohdannut tätä kansaa enemmän kuin useita muita; se on usein ollut pakoitettuna taistelemaan katkerimman puutteen kanssa, se on ollut sorrettuna, sen on täytynyt poltetuista taloistaan paeta synkimpiin sydänmaihin, ja kuitenkin on se elänyt, toivonut ja jälleen noussut pystyyn: – se on siis kärsivällinen, itsensä kieltävä ja elinvoimalla varustettu kansa. – – Ei koskaan ole Suomen kansasta lähtenyt valloittajata, joka olisi ahdistanut ja valloittanut muita kansoja; – se on siis rauhallinen kansa, jolla ei ole vallanhimoa ja joka ei ole luotu anastamaan itselleen sijaa maailman mahtavain joukossa. Se on yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista, hiljaksensa ja kovien vaivojen kanssa taistellen tullut valistukseen; – se on siis tiedonhaluinen ja oppia-rakastava kansa. Sellaiset ovat pää-omaisuudet tällä kansalla, jonka Jumala on valinnut viljelemään kaukaista pohjolata. – – Ja Jumala on asettanut tämän kansan esimerkiksi ja opettajaksi monille köyhille heimokansoille, jotka ovat hajallansa pitkin maailmaa."
Lähde: Zachris Topelius, Maamme kirja. Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa (1876).
9. B Videokatkelma: Jäänmurtaja Wäinämöinen TAUSTAA: Vuonna 1922 valmistui maan viisivuotisjuhliin Finlandia-dokumenttielokuva, josta on säilynyt vain pieni osa.
- Lähde: Jouni Tulonen, Näin Suomi-kuvaa kirkastettiin lähes 100 vuotta sitten – kadonneesta suurelokuvasta uusi upea versio. Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/28/nain-suomi-kuvaa-kirkastettiin-lahes-100-vuotta-sitten-kadonneesta. Julkaistu 28.12.2017. Viitattu 10.2.2019. Muokkaus: YTL.
9. C Videokatkelma: Urheilijoiden vastaanotto TAUSTAA: Vuonna 1922 valmistui maan viisivuotisjuhliin Finlandia-dokumenttielokuva, josta on säilynyt vain pieni osa.
- Lähde: Jouni Tulonen, Näin Suomi-kuvaa kirkastettiin lähes 100 vuotta sitten – kadonneesta suurelokuvasta uusi upea versio. Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/28/nain-suomi-kuvaa-kirkastettiin-lahes-100-vuotta-sitten-kadonneesta. Julkaistu 28.12.2017. Viitattu 10.2.2019. Muokkaus: YTL.
Linkki videokatkelmiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/28/nain-suomi-kuvaa-kirkastettiin-lahes-100-vuotta-sitten-kadonneesta
9. D Tekstikatkelma:
"Maailmassa on juuri nyt tarvetta Suomen kaltaiselle ongelmanratkaisijalle. Meidän pitää myös itse ymmärtää se, kertoa se ja tuntea siitä vähän röyhkeääkin ylpeyttä.Valtuuskunta on lähestynyt asiaa kiteyttäen kolme teemaa, joihin tapamme toimia soveltuu erityisen hyvin. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, suomalaisten läheinen luontosuhde ja maailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutus eivät ole pelkästään ylpeyden aiheita, vaan myös tehokkaita työkaluja.
Jokainen kolmesta teemasta on jaettu tehtäviksi, jotka toteuttamalla kehitämme sekä omaa maatamme että maailmaa ja samalla osoitamme vahvuutemme koko maailmalle. Suomen tehtävä on myös oppia kertomaan se, että juuri me pystymme ratkomaan ongelmat. – –
Näin kehitämme Suomi-kuvaa ainoalla oikealla tavalla: tekemällä Suomesta ja koko maailmasta paremman paikan elää."
Lähde: Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti Tehtävä Suomelle. Miten Suomi osoittaa vahvuutensa ratkaisemalla maailman viheliäisimpiä ongelmia (2010)
Tehtävän 9.1 palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävän 9.2 palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.