Talvella puilla on ankarat olot, koska maa on jäässä. Mänty ja muut puut eivät saa vettä. Lunta on usein paljon, se saattaa katkaista puiden oksia. Pakkanen saattaa vahingoittaa puita, ei kuitenkaan yleensä mäntyjä. Männyn neulaset ovat vahapintaisia. Se sulkee myös neulasten pienet aukot, ettei niistä haihtuisi vettä. 
Mänty kestää hyvin myrskyissä paalujuuren vuoksi. Paalujuuri tarkoittaa keskimmäistä paksua juurta, joka "ankkuroi" puun maahan. Mikäli myrsky saa otteen puusta, mänty meneekin yleisemmin myrskyssä poikki, eikä kaadu juurineen kuten pintajuurinen kuusi. 

Käsitteet käyttöön:

Mänty  (Pinus sylvestris) voi elää yli 400-vuotiaaksi. Vanhin Suomesta löydetty mänty on jo yli 780-vuotias.
Honka on Länsi-Suomen murteissa suuri, vanha mänty. Jossain päin Suomea pystyyn kuolleesta männystä on käytetty tätä nimitystä.
Petäjä on sama kuin yllä, mutta Itä-Suomen murteissa.
Aihkimänty on tasalatvainen, laajalatvuksinen vanha, komea mänty.
Kilpikaarnamänty on vanha puu, jonka kaarna on muuttunut kilpimäiseksi. Se suojaa mäntyä hyvin metsäpalolta.
Kelo on pystyssä oleva kuollut mänty.
Pihka on havupuiden erittämää öljyjen ja hartsien seosta, joka suojaa puuta taudinaiheuttajilta ja tuhohyönteisiltä. Pihkaa on käytetty haavojen hoidossa. Nykyään sitä käytetään lääkevoiteiden ja eläinten rehun raaka-aineena.