31 Euroopassa on viisi kasvillisuusaluetta
Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla ympäristöopin vihkoosi. Älä kiirehdi!
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt:
Käsitteet käyttöön:
Tundra on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke. Siellä kasvaa lähinnä sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun. Mahdolliset puut kasvavat harvassa tai kitukasvuisesti.
Aroilla kasvaa heinää, ruohoa ja joskus myös pensaita.
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Väli-ilmasto on manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Suomessa on väli-ilmasto.
Välimerenkasvillisuutta eli nahkealehtistä kasvillisuutta on Välimeren ympäristössä. Näillä alueilla kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Tästä syystä välimerenkasvillisuuden aluetta kutsutaan myös talvisateiden ilmastoksi. Tämä alueen kasveilla on nahkeat lehdet, joista haihtuu kuumassa vähemmän kosteutta.
Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi. Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit.
Oppilas
|
|
Ilmasto selittää alueen kasvillisuutta. Jäämeren rannikon kylmässä ilmastossa puut eivät voi kasvaa, sillä maa on jäässä lähes ympäri vuoden. Jäämeren rannalla onkin tundraa, jossa kasvaa vain heiniä, varpuja, jäkäliä ja sammalia.
Suomen pohjoisimmassa Lapissa voi nähdä tundraa. Suurin osa Suomesta on havumetsää. Mänty ja kuusi ovat havumetsän yleisimmät puulajit. Ne kestävät kylmän ja pimeän talven. Koska neulaset ovat jo oksissa valmiina, havupuut voivat alkaa tuottaa itselleen ravintoa yhteyttämällä heti kun kevätaurinko vähänkin lämmittää niitä.
Havumetsävyöhyke jatkuu Pohjoismaista itään Venäjälle. Keski- ja Länsi-Eurooppa kuuluvat lehtimetsien alueeseen. Tosin suurin osa lehtimetsistä on muutettu pelloiksi. Itä-Euroopan mannerilmaston alueella on lämmin, vähäsateinen kesä. Puita ei kasva kuivuuden takia, joten kasvillisuus on pääosin heinää. Tätä kasvillisuutta kutsutaan aroksi. Lehtimetsien tavoin arot on muokattu pelloiksi.
Välimeren kuuma kesä vaatii kasveilta paksuja tai neulasmaisia lehtiä, jotka estävät veden haihtumisen. Välimerellä viihtyvätkin vain tietynlaiset kasvit. Kasvillisuusaluetta kutsutaan välimerenkasvillisuudeksi. Tyypillisiä kasveja ovat pinjamänty, katajaa muistuttava sypressi ja oliivipuu.
Käsitteet käyttöön:
Tundra on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke. Siellä kasvaa lähinnä sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun. Mahdolliset puut kasvavat harvassa tai kitukasvuisesti.
Aroilla kasvaa heinää, ruohoa ja joskus myös pensaita.
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Väli-ilmasto on manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Suomessa on väli-ilmasto.
Välimerenkasvillisuutta eli nahkealehtistä kasvillisuutta on Välimeren ympäristössä. Näillä alueilla kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Tästä syystä välimerenkasvillisuuden aluetta kutsutaan myös talvisateiden ilmastoksi. Tämä alueen kasveilla on nahkeat lehdet, joista haihtuu kuumassa vähemmän kosteutta.
Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi. Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit.
Malli:
Olen kirjoittanut kappaleen muistiinpanot vihkooni ja kopioinut sivut Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistooni. Linkki sivuilleni on tässä.