Alankoon korkeintaan 200 metriä merenpinnan yläpuolella oleva alue.
Ylänköon alue, joka on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella.
Ilmastotarkoittaa tietyn alueen sääolojen eli sademäärän ja lämpötilan pitkäaikaista 30 vuoden keskiarvoa.
Maanosatovat luonnollisten rajojen kuten merien tai vuoristojen toisistaan erottamia laajoja manneralueita. Maailmassa on seitsemän maanosaa: Eurooppa, Afrikka, Australia ja Oseania, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner ja Aasia.
Mannertarkoittaa laajaa yhtenäistä maa-aluetta saarten vastakohtana. Maapallolla on viisi mannerta: Euraasia, Amerikka, Afrikka, Etelämanner ja Australia.
Luonnonmaisemaon maisema, jossa ihmisen toiminta ei näy. Sellainen on esimerkiksi koskematon metsämaisema.
Kulttuurimaisemaon maisema, jossa ihmisen toiminta näkyy esimerkiksi peltoina, teollisuusalueina ja kaupunkeina.
Kulttuuritarkoittaa jonkin kansan tai ryhmän henkistä kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. kieli, uskonto ja elinkeinot (maatalous, teollisuus, palvelut).
Elintasollailmaistaan hyvinvointia. Korkeassa elintasossa ihmisillä on mm. riittävästi ruokaa, hyvä asunto, mahdollisuus koulunkäyntiin ja opiskeluun, työpaikka ja kunnollinen eläke.
EU, Euroopan unionion 28 valtion muodostama taloudellinen ja poliittinen yhteistyöjärjestö. Niistä 19 kuuluu EURO-maihin, eli niillä on sama rahayksikkö, euro. Suomi on EU:n jäsenmaa.
Teollisuusmaaon korkealle kehittynyt ja teollistunut valtio, jonka asukkailla on kohtuullisen hyvä elintaso. Kaikki Euroopan maat katsotaan teollisuusmaiksi.
Mannerilmasto Euroopan sisäosissa, Suomen itäpuolelta aina Mustameren luoteisosiin ulottuvalta rajalta kohti Venäjää, vallitsee mannerilmaston alue. Lähes koko Venäjä on mannerilmaston aluetta. Mannerilmasto on monin tavoin meri-ilmaston vastakohta. Mannerilmaston lämpötilat vaihtelevat suuresti vuoden aikana, jolloin kesät ovat kuumia ja talvet hyvinkin kylmiä. Mereltä tulevat tuulet eivät riitä tuomaan kosteutta mantereen sisäosiin, joten sademäärä on meri-ilmastoa pienempi. Sadetta saadaan eniten kesällä, kun meri-ilmastossa sateita saatiin tasaisesti ympäri vuoden.
Monikulttuurinen maaon valtio, jossa on suuri määrä alkuperältään, kieleltään ja uskonnoltaan erilaisia ihmisiä. Monissa Euroopan maissa siirtolaiset ja pakolaiset ovat lisänneet kulttuurin kirjoa.
Siirtolainenon kotimaastaan toiseen maahan pysyvästi muuttanut ihminen.
Vanhat poimuvuoristotovat iältään vanhimpia, mataloituneita ja pyöristyneitä poimuvuoristoja. Esimerkiksi Ural-vuoristo.
Nuoret poimuvuoristotovat iältään nuorimpia, korkeimpia ja jyrkkärinteisimpiä vuoristoja. Alpit on Euroopan tunnetuin nuori poimuvuoristo.
Eroosioon maaperän kulumista, kun esim. vesi, tuuli tai jää irrottaa maa-aineksia ja kuljettaa ne pois. Ihminen voi käynnistää eroosion esim. metsiä hakkaamalla. Vrt. rapautuminen.
Rapautuminentarkoittaa kiven ja kallion rikkoutumista ja kulumista esim. lämpötilan vaihteluiden tai jäätyvän veden takia.
Pakkasrapautuminentarkoittaa sitä, kun kallion rakoihin jäänyt vesi laajenee ja rikkoo kiveä. Tämä on tavallista tuntureilla ja vuoristoissa.
Lämpörapautuminentarkoittaa lämpötilojen vaihtelua, joka yön ja päivän aikana hajottaa kiveä. Tämä on tavallista kuumilla aavikoilla.
Kemiallinen rapautuminentarkoittaa sitä, kun sade- tai pintaveteen liuenneet hapot liuottavat kiveä. Näin syntyvät tippukiviluolat karstimaan alueilla.
Karstimaaon kalkkikivialue, jossa on veden pehmeään kallioperään syövyttämiä laaksoja, rotkoja ja tippukiviluolia. Euroopassa karstimaata on erityisesti Balkanin niemimaalla Välimerellä.
Tippukiviluolaon karstialueiden kalliossa oleva, virtaavan veden synnyttämä luola, jonka katossa ja lattiassa on pystysuoria, kalkkikivestä muodostuneita ”tippukiviä”.
Hapan sadesyntyy, kun hiiltä ja öljyä polttaessa ilmaan vapautuu rikin ja typen yhdisteitä. Ilmassa olevan vesihöyryn kanssa niistä syntyy rikkihappoa ja typpihappoa, jotka happamana sateena laskeutuvat maahan ja vahingoittavat luontoa. Ne vaurioittavat myös rakennuksia ja muistomerkkejä.
Lumivyörytarkoittaa vuoristoissa varsinkin keväällä alas syöksyviä lumimassoja, jotka saattavat aiheuttaa suuria vahinkoja.
V-laaksoon joen vuoristoon kuluttama melko jyrkkärinteinen, poikkileikkaukseltaan V-kirjaimen mallinen jokilaakso. Esimerkliksi Alpeilla ja Norjassa Skandeilla.
U-laaksoon jäätikön ja sen mukana kulkeutuneiden kivien kuluttama, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen laakso. Esim. Alpeilla.
Särkkätarkoittaa hiekkamatalikkoa, joka on syntynyt joen tuomasta maasta usein joen mutkan sisäreunalle.
Suistoalueeli delta on jokiveden kuljettamista aineksista jokisuuhun muodostunut matala maa-alue, jossa joki usein haaroittuu moneksi laskujoeksi. Kasvaa merelle päin. Esimerkiksi Italiassa Pojoen suisto ja Tonavan suisto Mustallamerellä ovat tyypillisiä delta-alueita.
Murtovesion vähäsuolaista merivettä, joka on makean järviveden ja suolaisen meriveden sekoitus. Itämeren vesi on murtovettä.
Sisämerion kapean salmen valtamerestä erottama meri. Esimerkiksi Itämeri ja Mustameri ovat sisämeriä.
Sivumerion suuremmasta merestä saarien ja niemimaiden erottama osa. Esimerkiksi Adrianmeri Välimeressä.
Rehevöityminentarkoittaa maanviljelyksestä tulevien lannoitteiden ravinteiden, varsinkin fosforin ja typen lisääntymistä vedessä. Se ilmenee vesikasvien määrän lisääntymisenä.
Vuorovesitarkoittaa Kuun vetovoiman aiheuttamaa säännöllistä merenpinnan nousua (vuoksi) ja laskua (luode).
Kasteluviljelmätarkoittaa kuivien alueiden maataloutta, joka perustuu siihen, että kuivana aikana vettä on saatavana riittävästi kasvien kasteluun. Euroopassa kasteluviljelmiä on erityisesti Välimeren maissa Italiassa, Ranskassa ja Kreikassa.
Suistoalueeli delta on jokiveden kuljettamista aineksista jokisuuhun muodostunut matala maa-alue, jossa joki usein haaroittuu moneksi laskujoeksi. Suisto kasvaa merelle päin. Suurimmat suistoalueet Euroopassa ovat Pojoen suisto ja Tonavan suisto.
Valtio on määräalueen asukkaiden järjestynyttä yhteiselämää säätelevien yhteiskunnallisten instituutioiden kokonaisuus.
Valuma-alueon alue, jolta vedet kerääntyvät ja virtaavat samaan vesistöön. Esimerkiksi Tonavan tai Reinin valuma-alueet.
Vesivoimatarkoittaa virtaavan veden muuttamista sähkövoimaksi ja siten teollisuuden ja kotien käyttöön energiaksi.
Meri-ilmaston ja mannerilmaston välissä sijaitsee väli-ilmaston alue, jossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta. Suurin osa Suomesta, Ruotsista ja Keski-Euroopasta sijaitsee tällä ilmasto-alueella.