Ilmasto selittää alueen kasvillisuutta. Jäämeren rannikon kylmässä ilmastossa puut eivät voi kasvaa, sillä maa on jäässä lähes ympäri vuoden. Jäämeren rannalla onkin tundraa, jossa kasvaa vain heiniä, varpuja, jäkäliä ja sammalia.

 

Suomen pohjoisimmassa Lapissa voi nähdä tundraa. Suurin osa Suomesta on havumetsää. Mänty ja kuusi ovat havumetsän yleisimmät puulajit. Ne kestävät kylmän ja pimeän talven. Koska neulaset ovat jo oksissa valmiina, havupuut voivat alkaa tuottaa itselleen ravintoa yhteyttämällä heti kun kevätaurinko vähänkin lämmittää niitä.

 

Havumetsävyöhyke jatkuu Pohjoismaista itään Venäjälle. Keski- ja Länsi-Eurooppa kuuluvat lehtimetsien alueeseen. Tosin suurin osa lehtimetsistä on muutettu pelloiksi. Itä-Euroopan mannerilmaston alueella on lämmin, vähäsateinen kesä. Puita ei kasva kuivuuden takia, joten kasvillisuus on pääosin heinää. Tätä kasvillisuutta kutsutaan aroksi. Lehtimetsien tavoin arot on muokattu pelloiksi.

 

Välimeren kuuma kesä vaatii kasveilta paksuja tai neulasmaisia lehtiä, jotka estävät veden haihtumisen. Välimerellä viihtyvätkin vain tietynlaiset kasvit. Kasvillisuusaluetta kutsutaan välimerenkasvillisuudeksi. Tyypillisiä kasveja ovat pinjamänty, katajaa muistuttava sypressi ja oliivipuu.