Useat virkamiehet asuivat kartanoissa. Myös aateliset ja upseerit perheensä kanssa asuivat kartanoissa. Papeilla ja rikkailla taonpojillakin oli varaa ostaa kartano. Kartanossa asuttiin koreasti. Nautittiin ulkomaalaisia tuotteita ja ruokaa oli paljon. Kaikki ihailivat tuolloin Ranskaa, koska se oli niin sivistynyt. Ranskasta otettiin mallia. Kun jotkin talonpojat olivat nälissään, niin kartanoissa herkuteltiin. Palvelusväki piti huolta kodin askareisa ja ruokkivat eläimiä. Kartanoissa pidettiin päivällä tee-hetkiä, kahvihetkiä ja eväsretkiä lähi-luontoon. palvelusväki sai vähän rahaa palkaksi, mutta vaatteita ja ruokaa he kyllä saivat.

Maaseudulla elettiin paljon vaatimattomammin. Maaseudulla asui tilattomia, jotka eivät omistaneet mitään, mutta kiertelivät etsimässä työtä. Lapset joutuivat töihin hyvin nuorina. Maaseudulla olivat talot usein ikkunattomia, mutta uusissa taloissa saattoi olla ikunoita ja savupiippuja. Ikkunat tehtiin usein ohuesta nahasta. Taloissa oli vähän huonekaluja ja se oli pimeä. Talo oli puuta, mutta katto tehtiin yleensa muista materiaaleista. Hienot tiilirakennukset olivat punaisia ja ihmiset maaseudulla maalasivat talonsa punamullalla, jotta se näyttäisi niiltä.

 Vaikeat vuodet 
Ihmiset elivät vaikeita aikoja 1600-luvun lopulla. Ilmasto kylmeni ja satoa ei tullut. Tukholmasta tuotiin kyllä viljaa ihmisille, mutta kaikille ei riittänyt. Näitä vuosia nimitettiin suuriksi nälkävuosiksi ja suuriksi kuolonvuosiksi. Monet joutuivat kerjäämään ruokaa, kun heillä ei itsellään ollut. Silloin leipätaikinaan laitettiin männyn kuoresta valmistettua jauhoa, pettua. Monet taudit levisivät nopeasti, ihmiset kuolivat tai olivat todella huonossa kunnossa.

Suomessa oli monenlaisia alueita.
Lännessä oli, niin kuin muissakin alueissa, omat kulttuurinsa. Lännessä oli hyvät viljelysmaat ja kauppalaivat pääsivät helposti käymään, koska asuttiin merenrannalla. Karjaakin oli paljon. Yhdessä tehtiin vaativat työt ja ratkottiin ruokapulmat. Yhdessä järjestettiin myös juhlia. Vaikka ihmiset tekivätkin monia asioita yhdessä, syntyi myös riitoja.

Pohjois-Suomen saamelaiset rakastivat luontoa ja tarvitsivat sitä. Poroista he saivat lihaa ja taloja. Pohjoisessa ei voitu viljellä maata hyvin, kun oli niin kylmä. Siellä metsästettiin, kalastettiin, marjastettiin ja sienestettiin. Saamelaisten uskonto liittyi luontoon ja he uhrasivat heidän jumalilleen luonnon antimia.

Itä-Suomessa ihmiset saivat erilaisia vaikutteita Venäjältä. Ortodoksinen kirkko levisi Itä-Suomesta muualle Suomeen. Idässä pystyttiin huonosti viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Siellä kalastettiin ja kaskiviljeltiin. Siinä puita kaadettiin ja poltettiin. Siihen paikkaan pystyttiin sitten viljellä.