Jääkauden aikana Suomi oli jääpeitteen alla jäätä oli noin 3000 metriä. Kun jää alkoi vihdoin sulamaan ja ilmasto alkoi lämmetä ja alkoi kasvit kasvaa. Rehevä kasvillisuus houkutteli eläimiä näin Suomi sai ensimmäiset asukkaansa. löydettyjen luiden perusteella on päätelty että metsästäjien saaliiksi jäi hirviä jäniksiä majavia ja hylkeitä.

Kalliomaalaukset
Suomessa luola maalauksia ei ole mutta kalliomaalauksia on löydetty yli 60 paikkakunnalta. Monet maalaukset ovat kallionjyrkänteillä, jotka näyttävät ihmiseltä. Maalauksia tehtiin talvella jään päällä ja kesäisin seisten veneessä. Monet kallio maalaukset ovat korkealla 

Ensimmäiset asukkaat
Vuosituhansien ajan monet pohjoiseuroopan alueet olivat jäämassojen peitossa. Kokonaiset heimot seurasivat merten yli tulleita pyyntimiehiä. Ensimmäiset asumukset olivat merien tai järvien rannoilla. Ne olivat hyviä pyyntipaikkoja, joista oli helppo liikkua paikasta toiseen. Ensimmäiset ihmiset tulivat 12 000 vuotta sitten suomeen.

Aikakaudet
Suomessa alkoi jääkauden lopulla kivikausi, joka kesti tuhansia vuosia. Suomessa kivikausi muuttui pronssikaudeksi. noin 500eaa pronssikausi muuttui rautakaudeksi., kun raudan valmistus opittiin. asutus oli harvaa ja heimot elivät liikkuvaa elämää. hyvällä Metsästys alueella piti olla siis paljon saalista ja mahdollisuus kalastaa. Metsästä kerättiin sieniä marjoja ja syömäkelpoisia juuria ja lehtiä. Uudelle alueelle siiryttiin, kun syötävää ei enää löytynyt. Muinasiet suomalaiset elivät pääosin itsevalmistamalla. Ihmiset oppivat valmistamaan saviastioita eli keramiikkaa. Ruukkuastioissa ruokaa kypsennettiin.

Muinainen henkimaailma

Muinaiset suomalaiset elivät sopusoinnuissa luonnon kanssa. He tunsivat todella hyvin vuodenaikojen pienetkin muutokset, sillä se oli hengissä selviämisen ehto. Ihmisillä oli paljon uskomuksia, jotka liittyivät luontoon ja luonnonilmiöihin, esim Ukko hallitsi säätä. Vedenhaltijalta pyydettiin loitsusanojen avulla kalaonnea. Tapio hallitsi väkensä kanssa metsää.

Muinaisia hautoja

Voit nykyäänkin löytää kiviröykkiöitä muinaisien hautapaikkojen läheltä. Niitä kutsutaan hiidenkiukaiksi. Sukulaiset laittoivat hautoihin esineitä, joita vainajan uskottiin tarvitsevan viimeiselle matkalle. 

Pysyvä asutus ja maanviljely

Kun pronssikausi alkoi noin 1500 eaa suomeen tulleet uudet asukkaat eivät enää olleet riippuvaisia pelkästään metsästä ja meren antimista.