Samuel, Suomen esihistoria
Arviointi
+ Hyvä teksti
+ Kivat kuvat
- Ei ollut videota
- Oli vähän kirjoitusvirheitä
+ Kivat kuvat
- Ei ollut videota
- Oli vähän kirjoitusvirheitä
Arviointi
Tekstissä on muutama kirjoitusvirhe, ja jotkut kuvat on otettu suoraan kuvahausta.
Tekstissä on paljon tietoa.
Tekstissä on paljon tietoa.
Suomen esihistoria
Tutkijat eivät tiedä mitä kieltä suomessa puhuttiin ennen vuotta 0.
Suomen historiallisista aikaa edeltänyt aika, josta ei ole kirjoitettu yhtään lähdettä.
Suomen esihistoria loppui vasta 1300 luvulla.
Ensimmäiset asukkaat tulivat suomeen viime jääkauden jälkeen noin vuonna 8850 eaa.
Viimeisen jääkauden aikana suomeen peitti jääkerros joka oli noin 3000 m korkea.

Susiluola.
Kristiinankaupungissa sijaitseva susiluola
kuvattuna sisältäpäin. Luolasta on löydetty kiviä, joita on esitetty ihmisen 120,000 vuotta sitten muokkaamiksi.
Löytöjen tulkinta on kuitenkin kiistanalainen.
Suomesta on löydetty useita mammutinluita 34 000-22 000 eaa.
Noin vuonna 5300 eaa suomeen leviää saviastioden valmistustaito. Tätä aikaa nimetään neoliittiseksi eli nuorimmaksi kivikaudeksi.

Astuvasalmen kalliomaalaus.
Fennoskandian suuriimpiin kuuluva astuvasalmen kalliomaalaus Etelä Savossa.
Kallio 65 maalauksissa on kuvattu muun muassa hirviä, koiria, ihmisiä ja veneitä.
Jääkausi.
Jääkauden jälkeen, kun kasvisto ja eläimet palasi takaisin Suomeen, ihmiset seurasivat perässä.
Suomen esihistoriallinen aika jaetaan kivi, pronssi, ja rautakauteen.

Maanviljely.
Maanviljely opittiin Suomessa pronssikauden alussa. Maanviljelyn keksittyä suomalaiset asettuivat paikoilleen.
1500 eaa Suomeen tulleet uudet asukkaat eivät enää olleet riippuvaisia pelkästään metsän ja meren antimista. He osasivat
viljellä maata ja hoitaa karjaa. Maata viljelevien ihmisten elämä oli pysyvympää kuin metsästys.
Maanviljely mahdollisti pysyvän asutuksen Suomesa. Näin syntyivät ensimmäiset kylät rannikkoseuduille.
Kaupankaynti.
Kaupankäynnin myötä yhteydet Suomen ulkopuolelle lisääntyivät.
Kauppiaat veivät Suomesta turkiksia ja hylkeenrasvaa.
Kaupankäynti oli vaihtokauppaa.
Vaihtokaupassa suomalainen metsästäjä vaihtoi turkkinsa esim: pronssiseen keihäänkärleen.
uskomukset
Ihmiset uskoivat että jumalien kunnioitus tuottasi hyvän sadon.
Uskomukset liittyvät luontoon ja luonnonilmiöihin.
Esim Ukko halitsi säätiloja
ihmiset uskoivat että että raivostunut Ukko sai aikaan ukkosen ja heitteli salamavasaroita maahan.
Vedenhaltijalta pyydettiin loitsusanojen avulla kalaonnea.
Tapio hallitsi väkensä kanssa metsää.
Jos metsästäjä metsästi liikaa riistaa Tapio saattoi eksyttää hänet metsään ikuisiksi ajoiksi.
Suomen historiallisista aikaa edeltänyt aika, josta ei ole kirjoitettu yhtään lähdettä.
Suomen esihistoria loppui vasta 1300 luvulla.
Ensimmäiset asukkaat tulivat suomeen viime jääkauden jälkeen noin vuonna 8850 eaa.
Viimeisen jääkauden aikana suomeen peitti jääkerros joka oli noin 3000 m korkea.

Susiluola.
Kristiinankaupungissa sijaitseva susiluola
kuvattuna sisältäpäin. Luolasta on löydetty kiviä, joita on esitetty ihmisen 120,000 vuotta sitten muokkaamiksi.
Löytöjen tulkinta on kuitenkin kiistanalainen.
Suomesta on löydetty useita mammutinluita 34 000-22 000 eaa.
Noin vuonna 5300 eaa suomeen leviää saviastioden valmistustaito. Tätä aikaa nimetään neoliittiseksi eli nuorimmaksi kivikaudeksi.

Astuvasalmen kalliomaalaus.
Fennoskandian suuriimpiin kuuluva astuvasalmen kalliomaalaus Etelä Savossa.
Kallio 65 maalauksissa on kuvattu muun muassa hirviä, koiria, ihmisiä ja veneitä.
Jääkausi.
Jääkauden jälkeen, kun kasvisto ja eläimet palasi takaisin Suomeen, ihmiset seurasivat perässä.
Suomen esihistoriallinen aika jaetaan kivi, pronssi, ja rautakauteen.

Maanviljely.
Maanviljely opittiin Suomessa pronssikauden alussa. Maanviljelyn keksittyä suomalaiset asettuivat paikoilleen.
1500 eaa Suomeen tulleet uudet asukkaat eivät enää olleet riippuvaisia pelkästään metsän ja meren antimista. He osasivat
viljellä maata ja hoitaa karjaa. Maata viljelevien ihmisten elämä oli pysyvympää kuin metsästys.
Maanviljely mahdollisti pysyvän asutuksen Suomesa. Näin syntyivät ensimmäiset kylät rannikkoseuduille.
Kaupankaynti.
Kaupankäynnin myötä yhteydet Suomen ulkopuolelle lisääntyivät.
Kauppiaat veivät Suomesta turkiksia ja hylkeenrasvaa.
Kaupankäynti oli vaihtokauppaa.
Vaihtokaupassa suomalainen metsästäjä vaihtoi turkkinsa esim: pronssiseen keihäänkärleen.
uskomukset
Ihmiset uskoivat että jumalien kunnioitus tuottasi hyvän sadon.
Uskomukset liittyvät luontoon ja luonnonilmiöihin.
Esim Ukko halitsi säätiloja
ihmiset uskoivat että että raivostunut Ukko sai aikaan ukkosen ja heitteli salamavasaroita maahan.
Vedenhaltijalta pyydettiin loitsusanojen avulla kalaonnea.
Tapio hallitsi väkensä kanssa metsää.
Jos metsästäjä metsästi liikaa riistaa Tapio saattoi eksyttää hänet metsään ikuisiksi ajoiksi.