Pienryhmissä tehdyt yksilö -ja ryhmätehtävät sekä niiden koonnit
Kirjallisuuskasvatus ja lukupesien purku
Lukupesän suunnittelu
Kun lukupesätehtävä tuli kurssilla puheeksi, ajattelin sen aluksi tarkoittavan konkreettista majaa tai muuta rakennelmaa, jossa luetaan. Kun asiaa käytiin tarkemmin läpi kurssilla niin ymmärsin lukupesän tarkoittavan käsitteenä enemmänkin lukemisen pariin innostavaa ja motivoivaa ideaa, keinoa tai suunnitelmaa, jonka avulla voidaan tukea esimerkiksi koululaisten lukuintoa. Ymmärrettyäni lukupesän oikean idean innostuin ja kiinnostuin aiheesta, sillä pidän opinnoista saamieni tietojen ja omien kokemuksieni perusteella lukemiseen innostamista todella tärkeänä esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että lukeminen varhaislapsuudessa tukee myöhempiä oppimisen taitoja ja niiden kehittymistä (Lukukeskus Ry. 6.6.2022). Omilta kouluajoiltani puolestaan muistan, että lukeminen koulussa tarkoitti lähinnä pulpetin ääressä istumista. Lukemisen paikka ei vaihdellut, siihen ei liittynyt muuta toimintaa, ei ollut diplomeita eikä lukemista liitetty mihinkään suurempaan oppimiskokonaisuuteen. Toisinsanoen lukeminen ajateltiin vain lukemisena, hiljaa ja paikallaan. Luettavana oli sentään välillä oma valintainen kirja ja välillä opettaja luki ääneen.
Oma lukupesäni: Lukupesäkokeilu.pdf
Oman lukupesäni idea lähti liikkeelle ajatuksesta jonka sain sijaistamassa ollessani. Silmiini osui luokassa Lukudiplomin moniste, jossa oli tarkat luettelot niistä kirjoista, joista tulee valita lukudiplomia varten luettavat kirjat. Listaa silmäillessäni ajattelin, että miksi kirjat pitäisi valita tarkasti tietyistä luetteloista. Pohdin, että oppilaille voi olla haastavaa löytää listasta mieleistään luettavaa. Joillekin ikätasoittain määritetyt kirjat voivat taas olla liian vaikeita tai joillekkin liian helppoja. Siispä suunnittelin lukupesäksi lukudiplomin, jossa oppilaat saavat itse valita kirjansa, mutta tietyistä genreistä, jonka avulla saadaa oppilaat ajattelemaan kirjallisuutta hiukan laajemmasta näkökulmasta. Harmillisesti en päässyt kokeilemaan lukudiplomia käytännössä, mutta varmasti työelämään siirryttäessä tälle voi olla käyttöä.
Kultaiset säännöt lukupesän tekemiseen
Lukukeskus Ry. (6.6.2020) https://luelapselle.fi/lukeminen-tukee-vuorovaikutusta/
Kun lukupesätehtävä tuli kurssilla puheeksi, ajattelin sen aluksi tarkoittavan konkreettista majaa tai muuta rakennelmaa, jossa luetaan. Kun asiaa käytiin tarkemmin läpi kurssilla niin ymmärsin lukupesän tarkoittavan käsitteenä enemmänkin lukemisen pariin innostavaa ja motivoivaa ideaa, keinoa tai suunnitelmaa, jonka avulla voidaan tukea esimerkiksi koululaisten lukuintoa. Ymmärrettyäni lukupesän oikean idean innostuin ja kiinnostuin aiheesta, sillä pidän opinnoista saamieni tietojen ja omien kokemuksieni perusteella lukemiseen innostamista todella tärkeänä esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että lukeminen varhaislapsuudessa tukee myöhempiä oppimisen taitoja ja niiden kehittymistä (Lukukeskus Ry. 6.6.2022). Omilta kouluajoiltani puolestaan muistan, että lukeminen koulussa tarkoitti lähinnä pulpetin ääressä istumista. Lukemisen paikka ei vaihdellut, siihen ei liittynyt muuta toimintaa, ei ollut diplomeita eikä lukemista liitetty mihinkään suurempaan oppimiskokonaisuuteen. Toisinsanoen lukeminen ajateltiin vain lukemisena, hiljaa ja paikallaan. Luettavana oli sentään välillä oma valintainen kirja ja välillä opettaja luki ääneen.
Oma lukupesäni: Lukupesäkokeilu.pdf
Oman lukupesäni idea lähti liikkeelle ajatuksesta jonka sain sijaistamassa ollessani. Silmiini osui luokassa Lukudiplomin moniste, jossa oli tarkat luettelot niistä kirjoista, joista tulee valita lukudiplomia varten luettavat kirjat. Listaa silmäillessäni ajattelin, että miksi kirjat pitäisi valita tarkasti tietyistä luetteloista. Pohdin, että oppilaille voi olla haastavaa löytää listasta mieleistään luettavaa. Joillekin ikätasoittain määritetyt kirjat voivat taas olla liian vaikeita tai joillekkin liian helppoja. Siispä suunnittelin lukupesäksi lukudiplomin, jossa oppilaat saavat itse valita kirjansa, mutta tietyistä genreistä, jonka avulla saadaa oppilaat ajattelemaan kirjallisuutta hiukan laajemmasta näkökulmasta. Harmillisesti en päässyt kokeilemaan lukudiplomia käytännössä, mutta varmasti työelämään siirryttäessä tälle voi olla käyttöä.
Kultaiset säännöt lukupesän tekemiseen
- Lasten osallisuus kirjojen valinnassa: mitä kirjoja / missä muodossa teksti
- Oppilaiden osallisuun oli mielestämme merkityksellistä kirjojen valinnassa, koska se millaiset mahdollisuudet oppilaalla on valita kirja voi vaikuttaa lukemisen motivaatioon. Oppilaan tulisikin antaa vaikuttaa mahdollisimman paljon itse siihen minkälaisen kirjan hän valitsee, esimerkiksi lukutaidon ja mieltymystyen mukaan. Joillekkin voi olla myös helpompaa kuunnella äänikirjaa kuin lukea tekstiä.
- Erilaiset lukijat tulisi huomioida esimerkiksi taitojen ja mieltymysten mukaan.
- Pohdimme, että opettajan olisi hyvä olla tietoinen erilaisten kirjojen tarjonnasta tai hyödyntää kirjaston apua saadakseen tietoa eri tyylisistä kirjoista sekä lukemisen eriyttämisestä, jotta pystyy tarjoamaan vaihtoehtoja oppilaille näiden miettiessä luettavan kirjan valintaa.
- Lukemisen paikka/tila tulisi olla viihtyisä ja lukemiseen kutsuva sekä oppilaan osallisuuden huomioiva.
- Lukemisen paikka voi löytyä esimerkiski oman luokkahuoneen nurkasta, opettajan pöydän alta tai käytävän sohvalta. Pohdimme, että vaikka koululla ei olisi suuria resursseja lukupesien järjestämiseen, tulisi silti oppilaiden osallisuus lukupaikan valinnassa huomioida, esim. antamalla lupa lukutunnilla lukea haluamassaan paikassa luokkahuoneessa. Joku voi viihtyä pöydän ääressä, mutta toiselle on mukavampi istua lattialla.
Lukukeskus Ry. (6.6.2020) https://luelapselle.fi/lukeminen-tukee-vuorovaikutusta/
Maaliskuu: monikielisten oppilaiden opetus
Mitä monikielisten oppilaiden opetus vaatii toimiakseen hyvin?
Ryhmän tapaamisessa pohdimme monikielisten oppilaiden opetusta ja mitä heidän opetuksensa vaatii toimiakseen hyvin. Tuloksena syntyi alla oleva koonti:
- Huomioidaan erilaiset kielitaustat
- Ymmärrys siitä, että kielitaidon kehittyminen on aina yksilällinen prosessi
- Toisen kielen oppiminen on hidasta ja haastavaa, jos oma äidinkielen taito on heikko
- Oppilaan oma motivaatio
- Sukulaiskielisyys voimavarana?
- Perheiden oma asenne kielen oppimiseen
- Eri yhteistyötahot ja mahdolliset muut resurssit käyttöön
- Kuvatuki
- Toistot
- Jokaisen opettajan tehtävänä tuoda oppilaiden eri kieliä esille
- sensitiivisyys
- opettajan avoimuus ja kunnioitus muita kieliä ja kulttuureja kohtaan
- kiinnostus
- yhteistyö ja yhteinen näkemys opettajien kesken, tulkit, kulttuuritulkit
- oppilaan voimaannuttaminen, jotta hän voisi kokea ylpeyttä omasta kielestä ja kulttuuristaan
- mahdollisuus oman kielen käyttämiseen
- Ei tehdä oletuksia oppilaan kielellisen osaamisen tasosta
- Annetaan mahdollisuuksia tuoda omaa yksilöllistä osaamista esille
- Kommunikoidaan oppilaiden huoltajien kanssa (koti-kouluyhteistyö)
- Oppimateriaalien tarkastelua
- Monipuolinen kommunikointi esim. kuvien ja viittomien avulla
- Kaikkien kielien hyväksyminen, avoin tarkastelu ja tuominen osaksi opetusta
- Arvostetaan monikielisyyttä kielen laajassa merkityksessä
- Mitä nuorempia, sitä leikillisempää
- Arvioinnissa opettajan tulee tietää oppilaan kielitaso ja sen vaikutus
- Selkeä arviointi myös oppilaalle
Itselleni monikielisten lasten kanssa toimiminen on aiemman työkokemuksen kautta tuttua, sillä työskentelin ennen luokanopettajan maisteriohjelmaan pääsyä yli puoli vuotta päiväkodissa, jossa S2 lapsia oli päiväkodistä 60%. Monikielisyyden kohtaaminen olikin työssäni arkipäivää. Koonnissa olleista asioista moni oli sellaisia joita olen pohtinut palhon työssäni varhaiskasvatuksenopettajana. Arjen toiminnoista tutuimpia olivat monipuolienn kommunikointi: kuvat ja tukiviittomat, vanhempien kanssa kommunikointi tulkin avulla sekä yleisesti arvostuksen ja avoimuuden osoittaminen lasten kielitaustoja kohtaan arjen työssä. Koen, että monikielisten lasten kanssa työskennellessä sensitiivisyys on tärkeää etenkin, jos lapsen kielitausta ei ole vielä itselle selvä, jotta voidaan välttyä ennakko-oletuksilta. Olen myös huomannut, että kaikkien lasten tai oppilaiden kielitaustan tai suomenkielen suhtautumisen kohdalla eivät päde samat asiat, jonka vuoksi jokainen oppilas ja perhe on tärkeää kohdata yksilöllisesti. Aiheessa ei itselleni tullutkaan juuri uusia näkökulmia ja monikielisyys kielen laajassa merkityksessäkin on tuttua. Uutta itselleni oli lähinnä oppikirjatekstien ymmärtäminen S2 oppilaiden näkökulmasta käsin, nyt ymmärrän, että oppikirjatekstit ovat täynnä vaikeitakin ilmaisuja, jonka vuoksi opettajan on hyvä käydä käyttämänsä materiaali läpi.
Pohdintaa kielitiedon opetuksesta (Moduuli 1 tehtävä 4) ja tekstien arvioinnista sekä palautteen antamisesta
Verbitehtävä:
a) Mitä verbitehtävässä harjoitellaan?
Tehtävässä harjoitellaan verbien tunnistamista ja vähäisesti tuottamista. Verbin
tarkastelu tapahtuu kieliopin käsitteestä lähtien, eikä ohjaa ymmärtämään verbin
merkitystä syvällisemmin. Ainoa havainnollistava kohta on “Verbi on virkkeen sydän”,
mutta sen enempää siihen ei perehdytä, mitä se tarkoittaa.
Miten tehtävä ohjaa ymmärtämään verbien käyttöä? Miten tehtävää voisi laajentaa
funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan?
Kirjan tehtävät ovat melko mekaanisia ja niissä arjoitellaan verbin tunnistamista tekstistä.
Funktionaalisempaan kielenopetuksen suuntaan tehtävää voisi laajentaa esim. pohtimalla millaisia virkkeet olisi ilman
verbejä ja bongaamalla verbejä oikeista teksteistä tai oppilaiden puheesta.
b) Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla
laventaa?
Näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi laventaa
tarkastelemalla tekstilajille tyypillisiä seikkoja, esim. mistä tekstilaji kertoo.
Esimerkiksi verbin merkitystä voitaisiin tarkastella pohtimalla miten uutisen (Kuiske,
s.90) ymmärrettävyys muuttuu, jos verbejä ei olisi tekstissä, jos ne olisivat eri
muodossa tai tekijä puuttuisi. Uutinen voitaisiin myös kirjoittaa uusiksi esimerkiksi
kissan näkökulmasta ja tutkia sitten, miten uutisen verbit muuttuvat kun kissa kertoo
tapahtuneesta omasta näkökulmastaan.
Mitä opin tehtävästä:
Opin pohdintojemme kautta, kuinka oppikirjojen tehtävistä on opetuksessa hyötyä, mutta niitä tulisi myös tarkastella oppimisen laadun näkökulmasta. Monet esim. sanaluokkatehtävät ovat varsin mekaanisia, ja painottuvat tunnistamiseen eikä niinkään kielen käyttöön. Lisää pohdintojani tähän tehtävään liittyen on moduulitehtävien sivulla.
Koonti ja jatuksia oppilaiden tekstipalautteet tehtävästä
Koonti tekstien arvioinnista (ryhmätehtävä) :
1. Korvatunturi
● Tekstissä paljon kuvailua, yksityiskohtia
● Selkeät lauserakenteet
● Tarina etenee loogisesti, selkeästi alku, keskikohta ja loppu
● Kieli oli tarinassa hyvää (kielioppi) → esim vuoropuhelut merkitty
selkeästi/oikein
● Arvosana 9-10
2. Kumma
● Puhekielistä
● Pilkkuvirheitä, lauseet yksinkertaisia, aikamuodot vaihtelevat
epäjohdonmukaisesti.Taivutusmuodot virheellisiä.
● Kirjoitus poukkoilevaa,
● Vuoropuhelun merkkaaminen virheellistä.
● Sisälsi juonen, kuvailua jonkin verran.
● Kongruenssivirheitä
3. Autiosaari vai ei?
● Paljon päälauseita
● Käsiala vaihtelevaa
● Henkilöiden vaatetuksia kuvailtu paljon, mutta ei juurikaan tapahtumapaikkoja.
● Tarinasta löytyy kirjoitusvirheitä jonkin verran.
● Tekti on selostavaa ja toteavaa “sitten kävi näin, sitten, sitten…”
4. Doctor Who ja Känni Slitheen
● Tarinassa paljon puutteita.
● Kieli selostavaa.
● Käsialasta todella haastavaa saada selvää
● Tarinan kulku vaikeaselkoista
● Erisnimiä kirjoitettu pienellä.
● Viitteitä pelimaailmaan
● Sanoja ja lauseita kirjoitettu yhteen, pilkut puuttuvat kokonaan. Pisteitä puuttuu
useasta kohdasta.
Mitä opin tehtävästä:
Ryhmätehtävän purussa huomasimme huomiomme kääntyneen oppilaiden tekstien arvioinnissa pitkälti pelkästään tekstien oikeinkirjoitukseen, käsialaan ja tekstin tyyliin. Teksteistä eroittui näiden perusteella selkästi ns. "hyvät" tekstit, pelkästään oikeinkirjoitustaitoa tutkimalla. Demolla käytyjen keskustelujen myötä pohdimme, mihin tekstien arvioinnissa ja palautteessa tulisi kiinnittää huomiota ja tällä hetkellä ajattelenkin oikeinkirjoituksen olevan arvioinnissa vain yksi tarkasteltava osa-alue. Tärkeää oppilaiden kirjoitusmotivaation, luovuuden ja innostuneisuuden kannalta on, ettei heidän kirjoituksiaan lytätä vain oikeinkirjoitusvirheiden seulomisella. Toki niitäkin on hyvä oikaista aika ajoin, mutta ajattelen tällöin olevan tärkeää myös miettiä missä määrin korjauksia tekstiin merkitään. Oppimisen kannalta on hyvä kiinnittää huomio vain muutamiin harjoiteltaviiin asioihin kerrallaan, jotta oppilaan on mahdollista oppia. Lisäksi liialti kielioppiin painottuva arviointi voi lytätä kirjoittamisen innon täysin. Kirjoittamisessa olisin myös hyvä välillä keskittyä vain kirjoittamiseen, antaa oppilaiden intoutua heitä kiinnostavista aiheista ja tekstilajeista, ja ohjata palautteen anto oppilaan motivaation tukemiseen ja innostamiseen. Mikäli tekstejä arvioi sitten myös oikeinkirjoituksen näkökulmasta voi oppilaille antaa mahdollisuuden kirjoittaa teksti esimerkiski uudestaan ja ohjata tätä kiinnittämään huomiota yksittäisiin tai muutamiin oikeinkirjoituksellisiin asioihin kerrallaan tai varata erillinen kirjoitustyö sen harjoitteluun.
a) Mitä verbitehtävässä harjoitellaan?
Tehtävässä harjoitellaan verbien tunnistamista ja vähäisesti tuottamista. Verbin
tarkastelu tapahtuu kieliopin käsitteestä lähtien, eikä ohjaa ymmärtämään verbin
merkitystä syvällisemmin. Ainoa havainnollistava kohta on “Verbi on virkkeen sydän”,
mutta sen enempää siihen ei perehdytä, mitä se tarkoittaa.
Miten tehtävä ohjaa ymmärtämään verbien käyttöä? Miten tehtävää voisi laajentaa
funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan?
Kirjan tehtävät ovat melko mekaanisia ja niissä arjoitellaan verbin tunnistamista tekstistä.
Funktionaalisempaan kielenopetuksen suuntaan tehtävää voisi laajentaa esim. pohtimalla millaisia virkkeet olisi ilman
verbejä ja bongaamalla verbejä oikeista teksteistä tai oppilaiden puheesta.
b) Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla
laventaa?
Näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi laventaa
tarkastelemalla tekstilajille tyypillisiä seikkoja, esim. mistä tekstilaji kertoo.
Esimerkiksi verbin merkitystä voitaisiin tarkastella pohtimalla miten uutisen (Kuiske,
s.90) ymmärrettävyys muuttuu, jos verbejä ei olisi tekstissä, jos ne olisivat eri
muodossa tai tekijä puuttuisi. Uutinen voitaisiin myös kirjoittaa uusiksi esimerkiksi
kissan näkökulmasta ja tutkia sitten, miten uutisen verbit muuttuvat kun kissa kertoo
tapahtuneesta omasta näkökulmastaan.
Mitä opin tehtävästä:
Opin pohdintojemme kautta, kuinka oppikirjojen tehtävistä on opetuksessa hyötyä, mutta niitä tulisi myös tarkastella oppimisen laadun näkökulmasta. Monet esim. sanaluokkatehtävät ovat varsin mekaanisia, ja painottuvat tunnistamiseen eikä niinkään kielen käyttöön. Lisää pohdintojani tähän tehtävään liittyen on moduulitehtävien sivulla.
Koonti ja jatuksia oppilaiden tekstipalautteet tehtävästä
Koonti tekstien arvioinnista (ryhmätehtävä) :
1. Korvatunturi
● Tekstissä paljon kuvailua, yksityiskohtia
● Selkeät lauserakenteet
● Tarina etenee loogisesti, selkeästi alku, keskikohta ja loppu
● Kieli oli tarinassa hyvää (kielioppi) → esim vuoropuhelut merkitty
selkeästi/oikein
● Arvosana 9-10
2. Kumma
● Puhekielistä
● Pilkkuvirheitä, lauseet yksinkertaisia, aikamuodot vaihtelevat
epäjohdonmukaisesti.Taivutusmuodot virheellisiä.
● Kirjoitus poukkoilevaa,
● Vuoropuhelun merkkaaminen virheellistä.
● Sisälsi juonen, kuvailua jonkin verran.
● Kongruenssivirheitä
3. Autiosaari vai ei?
● Paljon päälauseita
● Käsiala vaihtelevaa
● Henkilöiden vaatetuksia kuvailtu paljon, mutta ei juurikaan tapahtumapaikkoja.
● Tarinasta löytyy kirjoitusvirheitä jonkin verran.
● Tekti on selostavaa ja toteavaa “sitten kävi näin, sitten, sitten…”
4. Doctor Who ja Känni Slitheen
● Tarinassa paljon puutteita.
● Kieli selostavaa.
● Käsialasta todella haastavaa saada selvää
● Tarinan kulku vaikeaselkoista
● Erisnimiä kirjoitettu pienellä.
● Viitteitä pelimaailmaan
● Sanoja ja lauseita kirjoitettu yhteen, pilkut puuttuvat kokonaan. Pisteitä puuttuu
useasta kohdasta.
Mitä opin tehtävästä:
Ryhmätehtävän purussa huomasimme huomiomme kääntyneen oppilaiden tekstien arvioinnissa pitkälti pelkästään tekstien oikeinkirjoitukseen, käsialaan ja tekstin tyyliin. Teksteistä eroittui näiden perusteella selkästi ns. "hyvät" tekstit, pelkästään oikeinkirjoitustaitoa tutkimalla. Demolla käytyjen keskustelujen myötä pohdimme, mihin tekstien arvioinnissa ja palautteessa tulisi kiinnittää huomiota ja tällä hetkellä ajattelenkin oikeinkirjoituksen olevan arvioinnissa vain yksi tarkasteltava osa-alue. Tärkeää oppilaiden kirjoitusmotivaation, luovuuden ja innostuneisuuden kannalta on, ettei heidän kirjoituksiaan lytätä vain oikeinkirjoitusvirheiden seulomisella. Toki niitäkin on hyvä oikaista aika ajoin, mutta ajattelen tällöin olevan tärkeää myös miettiä missä määrin korjauksia tekstiin merkitään. Oppimisen kannalta on hyvä kiinnittää huomio vain muutamiin harjoiteltaviiin asioihin kerrallaan, jotta oppilaan on mahdollista oppia. Lisäksi liialti kielioppiin painottuva arviointi voi lytätä kirjoittamisen innon täysin. Kirjoittamisessa olisin myös hyvä välillä keskittyä vain kirjoittamiseen, antaa oppilaiden intoutua heitä kiinnostavista aiheista ja tekstilajeista, ja ohjata palautteen anto oppilaan motivaation tukemiseen ja innostamiseen. Mikäli tekstejä arvioi sitten myös oikeinkirjoituksen näkökulmasta voi oppilaille antaa mahdollisuuden kirjoittaa teksti esimerkiski uudestaan ja ohjata tätä kiinnittämään huomiota yksittäisiin tai muutamiin oikeinkirjoituksellisiin asioihin kerrallaan tai varata erillinen kirjoitustyö sen harjoitteluun.
Opetussuunnitelma tehtävä
Millaisena suomen kieli ja kirjallisuus oppiaineena sinulle näyttäytyy? Tiivistä havaintosi esim.
miellekarttaan tai luetelmaksi.
-Kielellinen ja kulttuurinen identiteetti monikulttuurisessa ja monimediaisessa maailmassa. --> äidinkieli laaja-oppiaine, joka ei koske pelkästään kieliopin, lukemisen ja kirjoittamisen opettelua, vaan pitää sisällään myös kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä tavoitteita.
-Lukemisen monipuolisuus: erilaiset tekstityylit ja lukemiseen innostaminen kakilla luokilla.
-Moninaisiin kulttuurisisältöihin tututustuttaminen keskeisessä osassa opetusta --> monipuolisia työskentelytapoja.
-Opiskeltavien asioiden merkityksellisyys oppilaille.
-Äidinkielen oppiaineessa toteutuu monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen alueet.
-Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus: monikielisyys. Monikielisyyden näkeminen kaikkia oppilaita koskevana asiana sekä kielen tarkempi huomiointi opetuksessa. Tärkeä kohta äidinkielen oppiaineen kannalta, sillä äidinkieli kattaa alleen kielen sen laajassa merkityksessä. '
-Eri kieliryhmien huomiointi opetuksessa: oppilaiden monikielisen identiteetin tukeminen tärkeää. Tulisi huomioida myös suomenkielen parissa työskennellessä.
Pohdi, mitkä asiat tuntuvat sinulle merkityksellisiltä oppia, jotta saisit tämän kurssin aikana
tarvitsemasi taidot ja tiedot suomen kielen ja kirjallisuuden opettamiseen alakoulussa.
Itselleni merkityksellisiä asioita oppia on monikielisten oppilaiden oppimisen tukeminen sekä monipuolisten työskentelytapojen hyödyntämienn opetuksessa mm. draama, monimediaisuus. Lisäksi tärkeää olisi oppia lisää oppilaiden kulttuurisen ja kielellisen identiteetin tukemisesta, sekä pohtia miten lukemis motivaatiota voisi tuke.a
Kirjoita muistiin itseäsi kiinnostavia, pohdituttavia, ihmetyttäviä tms. kohtia popsista.
Mielestäni kiinnostavimpia kohtia:
Luku 9: "Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä
tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin"
Luku 13.4.1: "Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama,
teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien
kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun
tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää
mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.
Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja."
"Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden
merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan
luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon
oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä."
"Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa
oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-,
tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten
tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot"
miellekarttaan tai luetelmaksi.
-Kielellinen ja kulttuurinen identiteetti monikulttuurisessa ja monimediaisessa maailmassa. --> äidinkieli laaja-oppiaine, joka ei koske pelkästään kieliopin, lukemisen ja kirjoittamisen opettelua, vaan pitää sisällään myös kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä tavoitteita.
-Lukemisen monipuolisuus: erilaiset tekstityylit ja lukemiseen innostaminen kakilla luokilla.
-Moninaisiin kulttuurisisältöihin tututustuttaminen keskeisessä osassa opetusta --> monipuolisia työskentelytapoja.
-Opiskeltavien asioiden merkityksellisyys oppilaille.
-Äidinkielen oppiaineessa toteutuu monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen alueet.
-Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus: monikielisyys. Monikielisyyden näkeminen kaikkia oppilaita koskevana asiana sekä kielen tarkempi huomiointi opetuksessa. Tärkeä kohta äidinkielen oppiaineen kannalta, sillä äidinkieli kattaa alleen kielen sen laajassa merkityksessä. '
-Eri kieliryhmien huomiointi opetuksessa: oppilaiden monikielisen identiteetin tukeminen tärkeää. Tulisi huomioida myös suomenkielen parissa työskennellessä.
Pohdi, mitkä asiat tuntuvat sinulle merkityksellisiltä oppia, jotta saisit tämän kurssin aikana
tarvitsemasi taidot ja tiedot suomen kielen ja kirjallisuuden opettamiseen alakoulussa.
Itselleni merkityksellisiä asioita oppia on monikielisten oppilaiden oppimisen tukeminen sekä monipuolisten työskentelytapojen hyödyntämienn opetuksessa mm. draama, monimediaisuus. Lisäksi tärkeää olisi oppia lisää oppilaiden kulttuurisen ja kielellisen identiteetin tukemisesta, sekä pohtia miten lukemis motivaatiota voisi tuke.a
Kirjoita muistiin itseäsi kiinnostavia, pohdituttavia, ihmetyttäviä tms. kohtia popsista.
Mielestäni kiinnostavimpia kohtia:
Luku 9: "Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä
tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin"
Luku 13.4.1: "Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama,
teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien
kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun
tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää
mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä.
Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja."
"Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden
merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan
luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon
oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä."
"Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa
oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-,
tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten
tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot"