Pohdintaa kielitiedon opetuksesta (Moduuli 1 tehtävä 4) ja tekstien arvioinnista sekä palautteen antamisesta
Verbitehtävä:
a) Mitä verbitehtävässä harjoitellaan?
Tehtävässä harjoitellaan verbien tunnistamista ja vähäisesti tuottamista. Verbin
tarkastelu tapahtuu kieliopin käsitteestä lähtien, eikä ohjaa ymmärtämään verbin
merkitystä syvällisemmin. Ainoa havainnollistava kohta on “Verbi on virkkeen sydän”,
mutta sen enempää siihen ei perehdytä, mitä se tarkoittaa.
Miten tehtävä ohjaa ymmärtämään verbien käyttöä? Miten tehtävää voisi laajentaa
funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan?
Kirjan tehtävät ovat melko mekaanisia ja niissä arjoitellaan verbin tunnistamista tekstistä.
Funktionaalisempaan kielenopetuksen suuntaan tehtävää voisi laajentaa esim. pohtimalla millaisia virkkeet olisi ilman
verbejä ja bongaamalla verbejä oikeista teksteistä tai oppilaiden puheesta.
b) Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla
laventaa?
Näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi laventaa
tarkastelemalla tekstilajille tyypillisiä seikkoja, esim. mistä tekstilaji kertoo.
Esimerkiksi verbin merkitystä voitaisiin tarkastella pohtimalla miten uutisen (Kuiske,
s.90) ymmärrettävyys muuttuu, jos verbejä ei olisi tekstissä, jos ne olisivat eri
muodossa tai tekijä puuttuisi. Uutinen voitaisiin myös kirjoittaa uusiksi esimerkiksi
kissan näkökulmasta ja tutkia sitten, miten uutisen verbit muuttuvat kun kissa kertoo
tapahtuneesta omasta näkökulmastaan.
Mitä opin tehtävästä:
Opin pohdintojemme kautta, kuinka oppikirjojen tehtävistä on opetuksessa hyötyä, mutta niitä tulisi myös tarkastella oppimisen laadun näkökulmasta. Monet esim. sanaluokkatehtävät ovat varsin mekaanisia, ja painottuvat tunnistamiseen eikä niinkään kielen käyttöön. Lisää pohdintojani tähän tehtävään liittyen on moduulitehtävien sivulla.
Koonti ja jatuksia oppilaiden tekstipalautteet tehtävästä
Koonti tekstien arvioinnista (ryhmätehtävä) :
1. Korvatunturi
● Tekstissä paljon kuvailua, yksityiskohtia
● Selkeät lauserakenteet
● Tarina etenee loogisesti, selkeästi alku, keskikohta ja loppu
● Kieli oli tarinassa hyvää (kielioppi) → esim vuoropuhelut merkitty
selkeästi/oikein
● Arvosana 9-10
2. Kumma
● Puhekielistä
● Pilkkuvirheitä, lauseet yksinkertaisia, aikamuodot vaihtelevat
epäjohdonmukaisesti.Taivutusmuodot virheellisiä.
● Kirjoitus poukkoilevaa,
● Vuoropuhelun merkkaaminen virheellistä.
● Sisälsi juonen, kuvailua jonkin verran.
● Kongruenssivirheitä
3. Autiosaari vai ei?
● Paljon päälauseita
● Käsiala vaihtelevaa
● Henkilöiden vaatetuksia kuvailtu paljon, mutta ei juurikaan tapahtumapaikkoja.
● Tarinasta löytyy kirjoitusvirheitä jonkin verran.
● Tekti on selostavaa ja toteavaa “sitten kävi näin, sitten, sitten…”
4. Doctor Who ja Känni Slitheen
● Tarinassa paljon puutteita.
● Kieli selostavaa.
● Käsialasta todella haastavaa saada selvää
● Tarinan kulku vaikeaselkoista
● Erisnimiä kirjoitettu pienellä.
● Viitteitä pelimaailmaan
● Sanoja ja lauseita kirjoitettu yhteen, pilkut puuttuvat kokonaan. Pisteitä puuttuu
useasta kohdasta.
Mitä opin tehtävästä:
Ryhmätehtävän purussa huomasimme huomiomme kääntyneen oppilaiden tekstien arvioinnissa pitkälti pelkästään tekstien oikeinkirjoitukseen, käsialaan ja tekstin tyyliin. Teksteistä eroittui näiden perusteella selkästi ns. "hyvät" tekstit, pelkästään oikeinkirjoitustaitoa tutkimalla. Demolla käytyjen keskustelujen myötä pohdimme, mihin tekstien arvioinnissa ja palautteessa tulisi kiinnittää huomiota ja tällä hetkellä ajattelenkin oikeinkirjoituksen olevan arvioinnissa vain yksi tarkasteltava osa-alue. Tärkeää oppilaiden kirjoitusmotivaation, luovuuden ja innostuneisuuden kannalta on, ettei heidän kirjoituksiaan lytätä vain oikeinkirjoitusvirheiden seulomisella. Toki niitäkin on hyvä oikaista aika ajoin, mutta ajattelen tällöin olevan tärkeää myös miettiä missä määrin korjauksia tekstiin merkitään. Oppimisen kannalta on hyvä kiinnittää huomio vain muutamiin harjoiteltaviiin asioihin kerrallaan, jotta oppilaan on mahdollista oppia. Lisäksi liialti kielioppiin painottuva arviointi voi lytätä kirjoittamisen innon täysin. Kirjoittamisessa olisin myös hyvä välillä keskittyä vain kirjoittamiseen, antaa oppilaiden intoutua heitä kiinnostavista aiheista ja tekstilajeista, ja ohjata palautteen anto oppilaan motivaation tukemiseen ja innostamiseen. Mikäli tekstejä arvioi sitten myös oikeinkirjoituksen näkökulmasta voi oppilaille antaa mahdollisuuden kirjoittaa teksti esimerkiski uudestaan ja ohjata tätä kiinnittämään huomiota yksittäisiin tai muutamiin oikeinkirjoituksellisiin asioihin kerrallaan tai varata erillinen kirjoitustyö sen harjoitteluun.
a) Mitä verbitehtävässä harjoitellaan?
Tehtävässä harjoitellaan verbien tunnistamista ja vähäisesti tuottamista. Verbin
tarkastelu tapahtuu kieliopin käsitteestä lähtien, eikä ohjaa ymmärtämään verbin
merkitystä syvällisemmin. Ainoa havainnollistava kohta on “Verbi on virkkeen sydän”,
mutta sen enempää siihen ei perehdytä, mitä se tarkoittaa.
Miten tehtävä ohjaa ymmärtämään verbien käyttöä? Miten tehtävää voisi laajentaa
funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan?
Kirjan tehtävät ovat melko mekaanisia ja niissä arjoitellaan verbin tunnistamista tekstistä.
Funktionaalisempaan kielenopetuksen suuntaan tehtävää voisi laajentaa esim. pohtimalla millaisia virkkeet olisi ilman
verbejä ja bongaamalla verbejä oikeista teksteistä tai oppilaiden puheesta.
b) Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla
laventaa?
Näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi laventaa
tarkastelemalla tekstilajille tyypillisiä seikkoja, esim. mistä tekstilaji kertoo.
Esimerkiksi verbin merkitystä voitaisiin tarkastella pohtimalla miten uutisen (Kuiske,
s.90) ymmärrettävyys muuttuu, jos verbejä ei olisi tekstissä, jos ne olisivat eri
muodossa tai tekijä puuttuisi. Uutinen voitaisiin myös kirjoittaa uusiksi esimerkiksi
kissan näkökulmasta ja tutkia sitten, miten uutisen verbit muuttuvat kun kissa kertoo
tapahtuneesta omasta näkökulmastaan.
Mitä opin tehtävästä:
Opin pohdintojemme kautta, kuinka oppikirjojen tehtävistä on opetuksessa hyötyä, mutta niitä tulisi myös tarkastella oppimisen laadun näkökulmasta. Monet esim. sanaluokkatehtävät ovat varsin mekaanisia, ja painottuvat tunnistamiseen eikä niinkään kielen käyttöön. Lisää pohdintojani tähän tehtävään liittyen on moduulitehtävien sivulla.
Koonti ja jatuksia oppilaiden tekstipalautteet tehtävästä
Koonti tekstien arvioinnista (ryhmätehtävä) :
1. Korvatunturi
● Tekstissä paljon kuvailua, yksityiskohtia
● Selkeät lauserakenteet
● Tarina etenee loogisesti, selkeästi alku, keskikohta ja loppu
● Kieli oli tarinassa hyvää (kielioppi) → esim vuoropuhelut merkitty
selkeästi/oikein
● Arvosana 9-10
2. Kumma
● Puhekielistä
● Pilkkuvirheitä, lauseet yksinkertaisia, aikamuodot vaihtelevat
epäjohdonmukaisesti.Taivutusmuodot virheellisiä.
● Kirjoitus poukkoilevaa,
● Vuoropuhelun merkkaaminen virheellistä.
● Sisälsi juonen, kuvailua jonkin verran.
● Kongruenssivirheitä
3. Autiosaari vai ei?
● Paljon päälauseita
● Käsiala vaihtelevaa
● Henkilöiden vaatetuksia kuvailtu paljon, mutta ei juurikaan tapahtumapaikkoja.
● Tarinasta löytyy kirjoitusvirheitä jonkin verran.
● Tekti on selostavaa ja toteavaa “sitten kävi näin, sitten, sitten…”
4. Doctor Who ja Känni Slitheen
● Tarinassa paljon puutteita.
● Kieli selostavaa.
● Käsialasta todella haastavaa saada selvää
● Tarinan kulku vaikeaselkoista
● Erisnimiä kirjoitettu pienellä.
● Viitteitä pelimaailmaan
● Sanoja ja lauseita kirjoitettu yhteen, pilkut puuttuvat kokonaan. Pisteitä puuttuu
useasta kohdasta.
Mitä opin tehtävästä:
Ryhmätehtävän purussa huomasimme huomiomme kääntyneen oppilaiden tekstien arvioinnissa pitkälti pelkästään tekstien oikeinkirjoitukseen, käsialaan ja tekstin tyyliin. Teksteistä eroittui näiden perusteella selkästi ns. "hyvät" tekstit, pelkästään oikeinkirjoitustaitoa tutkimalla. Demolla käytyjen keskustelujen myötä pohdimme, mihin tekstien arvioinnissa ja palautteessa tulisi kiinnittää huomiota ja tällä hetkellä ajattelenkin oikeinkirjoituksen olevan arvioinnissa vain yksi tarkasteltava osa-alue. Tärkeää oppilaiden kirjoitusmotivaation, luovuuden ja innostuneisuuden kannalta on, ettei heidän kirjoituksiaan lytätä vain oikeinkirjoitusvirheiden seulomisella. Toki niitäkin on hyvä oikaista aika ajoin, mutta ajattelen tällöin olevan tärkeää myös miettiä missä määrin korjauksia tekstiin merkitään. Oppimisen kannalta on hyvä kiinnittää huomio vain muutamiin harjoiteltaviiin asioihin kerrallaan, jotta oppilaan on mahdollista oppia. Lisäksi liialti kielioppiin painottuva arviointi voi lytätä kirjoittamisen innon täysin. Kirjoittamisessa olisin myös hyvä välillä keskittyä vain kirjoittamiseen, antaa oppilaiden intoutua heitä kiinnostavista aiheista ja tekstilajeista, ja ohjata palautteen anto oppilaan motivaation tukemiseen ja innostamiseen. Mikäli tekstejä arvioi sitten myös oikeinkirjoituksen näkökulmasta voi oppilaille antaa mahdollisuuden kirjoittaa teksti esimerkiski uudestaan ja ohjata tätä kiinnittämään huomiota yksittäisiin tai muutamiin oikeinkirjoituksellisiin asioihin kerrallaan tai varata erillinen kirjoitustyö sen harjoitteluun.