Esteettinen osaaminen on yksi vaikeimmista ydinosaamisalueista sen laajuuden ja moniulotteisuuden takia. Ensimmäinen mieleen tuleva kouluympäristö- tai tilanne, jossa estetiikka on vahvasti esillä, on taito- ja taideaineiden tunnit. Oman harjoittelun aikana pidin yhden kuvaamataidon tunnin, jossa teemana oli askarrella isänpäiväkortit. Kävin myös havainnoimassa muutamia puukäsityön tunteja ja musiikin tunnin. Huomaan, että minun on edelleen vaikea päästä eroon omasta ennakkokäsityksestäni kuvaamataidollisesti huonona ja lahjattomana ihmisenä. Se vaikutti kuvaamataidon POMM-opintojaksolla, sekä tilanteessa, jossa saimme valita harkkaryhmämme kanssa oppitunteja, joita halusimme pitää. Jätin kuvaamataiteen pitämisen muille ja valitsin mieluummin niitä oppiaineita, joissa koin jo valmiiksi olevani hyvä. On mielenkiintoista, että pidän itseäni hyvin esteettisenä ihmisenä ja sillä on suuri arvo omassa elämässäni, mutta silti sana ”kuvaamataito” herättää minussa edelleen niin vahvoja epäonnistumisen kokemuksia (juontavat juurensa peruskoulun kuvaamataidon tunneille ja töiden arviointiin) ja yhdistyy päässäni niin vahvasti estetiikkaan. Tärkeää olisi ymmärtää, että estetiikka voi olla mitä vaan ja tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita. Ei pidä arvottaa omia taitojaan tai mielipiteitään toista huonommiksi.

 

Ympäristön estetiikka on tai-tai-aineiden ohella toinen koulun arjessa suuresti esillä oleva estetiikan muoto. Vaikka Jyväskylän Norssi on moderni ja uusi koulu, yksi suurimmista miinuksista tässä koulussa on luokkahuoneiden ahtaus. Tämä on varmasti myös muiden isojen koulujen ja tulevaisuuden ongelma ryhmäkokojen kasvaessa jatkuvasti resurssien vähenemisen ja oppilasmäärien lisääntymisen myötä. Itselleni väljyys ja valoisuus huoneessa ovat tärkeitä esteettisyyden lisääjiä. Luokkahuoneiden sisustus on myös toinen silmiin pistävä estetiikan muoto. Niihin vaikuttaa esim. oppilaiden ikätaso, kuudesluokkalaisten luokkahuoneen kuuluukin näyttää erilaiselta kuin ykkösluokkalaisten. Olen miettinyt, miksi monien uusien koulurakennusten värimaailma on usein niin värikäs? Ja otetaanko oppilaiden mielipiteitä huomioon esim. ympäristön estetiikkaa suunniteltaessa?