Esteettinen kokemus on jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen. Joku kokee esteettisenä sinfoniaorkesterin musiikkiesityksen, toinen Ateneumin taidenäyttelyn ja kolmas aamuauringon ensisäteet kodin seinillä. Yhteisenä tekijänä kaikki nämä vaikuttavat yksilön mielen hyvinvointiin. Itselleni kaikki kolme esimerkkiä tuovat mielihyvää ja kuvaavat omaa kokemustani estetiikasta. Minulle on tärkeää, että arkeni pitää sisällään pieniä ja isoja estetiikan hetkiä. Rakastan käydä teattereissa ja konserteissa, mutta yhtä lailla onnea ja iloa tuottavat takassa palavan tulen tuijottaminen ja neilikat maljakossa keittiön pöydällä. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää estetiikkaa tai absoluuttista kaunista ja rumaa. On olemassa erilaisia ihmisiä ja kokemuksia elämästä. Siispä erilaisuuden kunnioittaminen liittyy myös esteettiseen osaamiseen.

 

Myös koulun arjessa ja opetussuunnitelmassa estetiikka on laajasti läsnä. Luokkahuoneiden sisustuksella (värit, materiaalit, huonekalut yms.) on iso vaikutus viihtyvyyteen ja luovuuteen. Lukiossa muistan erityisesti psykologianluokan säkkituolit ja kirkasvalolamput talven pimeisiin päiviin, sekä äidinkielenluokan viherkasvit ikkunalaudoilla. Ne loivat itselleni viihtyisää oppimisympäristöä, jossa oli kiva tehdä töitä. Esteettinen osaaminen näkyy myös erityisesti taito- ja taideaineissa, jotka edistävät lapsen motorisia taitoja, aivojen kehittymistä ja luovuutta. ”Estetiikka voi avata väylän oppilaan itsetutkiskeluun ja persoonallisuuden kehittymiseen” (Rissanen 2016, 50). Tutkittujen hyötyjen valossa onkin ristiriitaista, että taito- ja taideaineista on viimevuosina leikattu paljon.

 

Merkityksellisyyden kokemus on elintärkeää lapsen henkiselle hyvinvoinnille. Joillekin lapsille lukuaineet voivat tuottaa suuria vaikeuksia (syyt voivat olla vaikka erilaisissa oppimisvaikeuksissa), mutta esimerkiksi musiikissa omat vahvuudet pääsevät esille. Siksi koulussa on tärkeää pystyä tarjoamaan kaikille onnistumisen kokemuksia ja tunteita siitä, että on hyvä jossain.  

 

Koulussa esteettinen osaaminen linkittyy myös paljon kulttuurikasvatukseen. Monella lapsella kulttuurikasvatus jää täysin koulun harteille, koska kotona vapaa-aika pyörii pitkälti vanhempien omien intressien mukaan. Kaikilla lapsilla on kuitenkin oikeus omaan kulttuuriseen tilaan ja kulttuurisen identiteetin muodostamiseen (Ruokonen, Rusanen & Välimäki, 2009)

 

Lähteet:

Rissanen, M. 2016. Taitamisen tiede - tietämisen taide: taidon oppimisen arkkitehtuuri.

Ruokonen, I. & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena kasvattajana. Teoksessa Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen & Anna-Leena Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy.