Yhdistä kuvaus oikeaan ympäristömyrkkyyn numerolla (eli laita laatikkoon esim. 4)

1. lyijy
2. elohopea
3. kadmium
4. DDT
5. PCB
6. dioksiini
7. POP-yhdisteet (Persistant Organic Pollutant)
8. PBDE (polybromatut difenyylieetterit)
9. Bisfenoli-A ja ftalaatit

Kuvaukset: (laita laatikkoon sopivan ympäristömyrkyn numero)
a. Orgaaninen ympäristömyrkky, joka rikastuu tehokkaasti ravintoketjussa. Kehitettiin hyönteismyrkyksi, joka otettiin käyttöön 1900-luvun puolivälissä.
b. Raskasmetalli, joka orgaaniseksi muuttuessaan aiheuttaa ongelmia erityisesti vesiekosysteemeissä.
c. Supermyrkky, joka syntyy orgaanisten klooriyhdisteiden palamisessa. Esimerkiksi Joensuun Penttilän sahan käytön ja palon aiheuttama maan pilaantuminen vaati laajat maansiirtotoimet.
d. Ympäristömyrkky, jota voi joutua luontoon muun muassa akuista, maaleista ja fosforilannoitteista.
e. Polttoaineiden puhdistuessa (lisäainekäytön loppumisen seurauksena) tämän ympäristömyrkyn määrä on vähentynyt merkittävästi Suomessa.
f. Muovien rakennus- tai lisäaineita, joille altistutaan useimmiten ravinnon kautta (pakkaukset).
g. Rasvaliukoisen tätä myrkkyä on kertynyt runsaasti ravintoketjun huipulle (esim. jääkarhu) sekä suuret rasvakerrokset omaaviin eläimiin, kuten hylkeisiin.
h. Palonestoaineita, joita käytetty paljon kuluttajatuotteiden esim. huonekalujen ja sähkölaitteiden tuotannossa lisäämään paloturvallisuutta. Toksisia, pysyviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä.
i. Yleisnimitys erittäin haitallisille, kertyville ja usein kaukokulkeutuville kemikaaleille, joita käytetty esim. palonesto- ja torjunta-aineina.