https://www.khanacademy.org/computing/computer-programming
http://www.khanacademy.org/computer-programming/joku-ohjelma-villelle/4583332545036288

Ohjelmoinnissa luodaan toimintoja, jotka ohjelmoija kirjoittaa valitsemallaan ohjelmointikielellä koneelle sopivan käsky ja pyytää konetta suorittamaan käskyn.

Ohjelmointikieli muodostuu täsmällisesti määritellystä joukosta käskyjä, jotka muodostavat yhdessä ohjelman algoritmin.

Algoritmilla tarkoitetaan käskyjen muodostamaa järkevää kokonaisuutta, jolla ratkaistaan jokin ongelma.

Ohjelmoijan tekemä lähdekoodi käännetään konekieleksi, jonka avulla voidaan tehdä valmis ohjelma.

Ohjelmoinnin oppiminen vaatii paljon aikaa. Viikonloppu ei riitä, vaan hyväksi ohjelmoijaksi kehittyminen vie vuosia aikaa. Ohjelmointia oppii parhaiten käytännön kautta tekemällä paljon pieniä harjoitusohjelmia.

Ensimmäisen ohjelmointikielen valinta on aihe, joka herättää syviä tunteita kokeneissa ohjelmoijissa. Jokainen haluaisi suositella ensimmäiseksi kieleksi omaa lempikieltään. Sopivan kielen löytäminen on myös siksi vaikeaa, että vaihtoehtoja on valtava määrä.

Erilaisia nykyajanohjelmointikieliä:

C++
C#
Java
Python
Javascript
PHP

Ohjelmoinnin historia:

Ensimmäinen moderni ohjelmointikieli oli 1950-luvulla FORTRAN, joka keskittyi matemaattisten lauseiden kääntämiseen konekielelle.

Historiallisesti yleisin tulkattava ohjelmointikieli oli 1964 esitelty BASIC, jonka vaivattoman käytön ja helposti tehtävän tulkkinsa ansiosta se saavutti suosiota opetustarkoituksensa ulkopuolellakin.

1980-luvulla olio-ohjelmoinnin nosti valta-asemaan C++ ohjelmointikieli. Olio-ohjelmoinnissa maailma mallitetaan itsenäisiksi olioiksi, jotka voivat periä ominaisuuksilta muilta olioluokilta. Oliot voivat kommunikoida vain viesteillä, niiden tilaa ei voi muuten kysellä. Olio-ohjelmoinnissa tärkeää on koodin uudelleenkäytettävyys eri tarkoituksiin, ei enää ohjelman kääntyminen tehokkaaksi konekieleksi.