Tieteet antiikin Kreikassa

Filosofit eli viisauden rakastajat etsivät pohtimalla ja kysymällä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Filosofian pohjalta kehittyivät myös muut tieteet.
Kreikkalaiset olivat hyvin kiinnostuneita matematiikasta, geometriasta ja fysiikasta. He keksivät tärkeitä teorioita sekä fysiikan ja matematiikan kaavoja ja lakeja.

Kreikkalaiset keksivät esimerkiksi lavuaarin, kartan, majakat, kellotornit, suihkut ja rahan.


Sokrates, filosofian isä

Yhtenä antiikin Kreikan merkittävimpänä saavutuksena pidetään tieteen ja filosofian syntyä. Tiede alkaa ihmettelystä ja tarkoittaa tiedon rakastamista. Kreikkalaiset uskoivat myyttisiin taruihin, mutta niiden ohella he kiinnostuivat luonnonilmiöistä. He pohtivat, miksi maasta saattoi kasvaa kaunis kasvi ja miksi puut kasvoivat niin korkeiksi. Ensimmäisiä filosofeja kutsutaankin luonnonfilosofeiksi.



Varsinainen filosofian isä oli Sokrates, joka eli 400 eaa. Hän kulki Ateenan kaduilla, tekeytyi tyhmäksi ja kysyi ihmisiltä vastauksia erilaisiin ongelmiin. Sokratesta kutsuttiin antiikin aikana viisaimmaksi ihmiseksi, koska hän tiesi, ettei tiedä varmasti mitään. Sen sijaan Sokrates pyrki löytämään viisauden yksinkertaisilla kysymyksillä. Hän myös kyseenalaisti asioita: jos joku luuli tietävänsä jonkun asian, Sokrates pakotti häntä ajattelemaan sitä uudelleen. Sokrates sanoi itseään paarmaksi, joka yksinkertaisilla kysymyksillä pisti ihmiset ajattelemaan. Sokrateen kysymykset ärsyttivät monia ja hänet tuomittiin lopulta kuolemaan. Hän joutui juomaan myrkkymaljan. yö


Tarinan mukaan Delfoin oraakkeli oli aikanaan sanonut Sokrateelle, nuorelle ja lupaavalle filosofinalulle, tämän olevan kaikista miehistä viisain. Vaatimattomuuttaan Sokrates ei voinut tätä uskoa ja päätti todistaa itselleen oraakkelin olleen väärässä, hakeutumalla aikansa viisaiden ja oppineiden pariin, mutta joutui huomaamaan että nämä viisat ja oppineet kuvittelivat usein tietävänsä paljon sellaisia asioita joiden uskomiseen heillä ei ollut mitään kunnollisia perusteita, ja Sokrates sai monesti huomata miten heidän ajatusrakennelmansa murenivat korttitalon lailla Sokrateen visaisten kysymysten alla. Loppujen lopuksi Sokrates joutui toteamaan oraakkelin oleen oikeassa: Sokrates todella oli kaikista viisaista viisain, mutta ei sen takia miten paljon hän tiesi, vaan sen takia miten vähän hän ymmärsi tietävänsä.


Arkhimedes, matematiikan isä

Arkhimedes oli kreikkalainen fyysikko ja matemaatikko. Hän teki suurimman keksintönsä, kun hän hyppäsi täyteen kylpyammeeseen ja huomasi, että jos kylpyamme on täynnä vettä, osa vedestä poistuu kun ihminen menee sinne. Sen lisäksi hän teki lukuisia keksintöjä matematiikan ja siinä geometrian, sekä fysiikan alueella.

Arkhimedes selvitteli tieteellisesti painopistettä. Ihmiskehollakin on painopiste eli se piste, johon kehon painon ajatellaan keskittyneen. Eri asennoissa tämän painopisteen sijainti vaihtelee. Esimerkiksi urheilijoille, voimistelijoille ja akrobaateille on tärkeää tiedostaa se, missä on kehon painopiste - sekä suorituksen että tasapainon vuoksi.

Arkhimedes keksi myös lukuisia mekaanisia laitteita, kuten Arkhimedeen ruuvin, jolla voidaan nostaa vettä. Kyseistä keksintöä hyödynnetään vielä nykypäivänäkin, muun muassa leikkuupuimureissa, öljynporauksessa ja kasteluveden nostamisessa kehitysmaissa. Arkhimedes keksi myös sotakoneita, kuten polttopeilin.

Arkhimedeen keksintöjä ovat lisäksi muun muassa paikkanumerojärjestelmä, geometrisen sarjan käyttö sekä ympyrän kehän ja halkaisijan suhde eli pii. Arkhimedeen luvuksi kutsuttu määritelmä, pii, on kaikille tuttu matematiikan tunneilta.