Kreikkalaiset sodassa
Kreikkalaiset kaupunkivaltiot kävivät usein keskenään verisiäkin sotia. Vieraan vallan uhkaamana kaupunkivaltiot kuitenkin yhdistyivät. Kreikkalaiset kävivät 400-luvulla eaa. kaksi sotaa persialaisia vastaan.
Ensimmäisessä persialaissodassa kuningas Dareois I nousi maihin Marathonissa valtavan armeijansa kanssa. Ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset Marathonin taistelussa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta Spartalta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta.
Kymmenen vuoden päästä Dareioksen poika Kserkses lähti vuonna valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. Persialaisia vastaan muodostettiin niin kutsuttu helleeninen liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.
Tässä toisessa persialaissodassa kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen Thermopylain solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. Taistelua johti Spartan kuningas Leonidas I. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui ja persialaisten voitto näytti varmalta.
Ateenalaisten sotapäälikkö Themistokles keksi juonen, jolla persialaiset alukset houkuteltaisiin ansaan Salamiin saaren ja mantereen väliseen kapeaan salmeen. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston. Ateenasta tuli persialaissotien jälkeen johtava kaupunkivaltio. Persialaisten kanssa somittiin rauha ja sodan aiheuttamat vahingot korjattiin. Kulttuuri alkoi kukoistaa Kreikassa uudelleen.
Ateenan vaurastuminen ja sen johtava asema herätti Kreikan muissa kaupunkivaltioissa kateutta.
Ensimmäisessä persialaissodassa kuningas Dareois I nousi maihin Marathonissa valtavan armeijansa kanssa. Ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset Marathonin taistelussa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta Spartalta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta.
Kymmenen vuoden päästä Dareioksen poika Kserkses lähti vuonna valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. Persialaisia vastaan muodostettiin niin kutsuttu helleeninen liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.
Tässä toisessa persialaissodassa kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen Thermopylain solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. Taistelua johti Spartan kuningas Leonidas I. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui ja persialaisten voitto näytti varmalta.
Ateenalaisten sotapäälikkö Themistokles keksi juonen, jolla persialaiset alukset houkuteltaisiin ansaan Salamiin saaren ja mantereen väliseen kapeaan salmeen. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston. Ateenasta tuli persialaissotien jälkeen johtava kaupunkivaltio. Persialaisten kanssa somittiin rauha ja sodan aiheuttamat vahingot korjattiin. Kulttuuri alkoi kukoistaa Kreikassa uudelleen.
Ateenan vaurastuminen ja sen johtava asema herätti Kreikan muissa kaupunkivaltioissa kateutta.
Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty.
Peloponnesolaissotien seurauksena kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot heikentyivät. Ateena menetti johtoasemansa, mutta säilyi silti kulttuurin keskuksena satoja vuosia.