Filosofian ylioppilaskokeen vastaustekniikka

Filosofian ylioppilaskokeeseen valmistautuminen

Tutustu opetussuunnitelmaan: yo-koe perustuu aina siihen
- Olen laittanut opetussuunnitelman tekstit teille näkyviin tänne kertaussivulle, niin niitä ei tarvitse erikseen metsästää internetistä.
- Rakenna esimerkiksi mindmap kunkin kurssin asioista.
  - Esim. FI3-kurssilla yksi keskeinen aihe on OIKEUDENMUKAISUUS. Mitä kaikkea se syö sisälleen? Ketkä filosofit ovat esittäneet kantoja aiheeseen liittyen?
  - Täydennä miellekarttoja opiskelun edetessä!

Opiskele kurssikirjojen asiat!
- Filosofiassa on luettavana neljän moduulin asiat.
  - FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
    - FI1:ssa on paljon samaa kuin FI4-kurssissa. FI1 on tavallaan yksinkertaistettu versio FI4-kurssin tiedon ja tieteen filosofiasta. Pelkästään FI1-kurssilla käydään läpi loogista päättelyä (deduktio ja induktio) sekä filosofian luonnetta (jota toisaalta tavallaan implisiittisesti käsitellään kaikilla kursseilla :D).
  - FI2 Etiikka
  - FI3 Yhteiskuntafilosofia
  - FI4 Totuus
- Joskus voi olla mielekästä lukea oman kirjan (Minerva) lisäksi jotakin toista sarjaa (esim. Otavan Idea). Eri sarjoissa on erilaisia painotuksia ja asiat on voitu selittää eri tavalla.
- Jos tavoittelet korkeampia arvosanoja (E/L), suosittelen lisäksi lukemaan jonkun filosofian historian tai teemojen yleisesityksen (esim. Gaarderin Sofian maailma, Saarisen Johdatus länsimaisen filosofian historiaan, Papineaun Filosofia). Sofian maailma löytyy myös äänikirjana! Nykyisin lukiossa opetetaan harmillisen vähän filosofian "kaanonia", ja siksi filosofian eri osa-alueiden suhteet toisiinsa eivät välttämättä hahmotu kovin hyvin.

Suosi aktiivista lukutapaa!
- Tee muistiinpanoja! Kirjoita, piirrä, puhu ääneen!
- Kirjoita ylös asiat, joita et vielä ymmärrä tai jotka tuntuvat hankalilta.
- Testaa omaa osaamistasi! Jos esimerkiksi opiskelet keskiviikkona kappaleet 12-14, voit aloittaa torstain opiskelun vastaamalla kysymyksiin liittyen niihin. Voit keksiä kysymykset itse esim. opiskelusession päätteeksi tai käyttää apuna kirjan tehtäviä. Voit kokeilla myös vapaata palautusta: mitä viime kerrasta jäi mieleen? (Jos vapaa palautus ilman mitään tukivälineitä tuntuu hankalalta, käytä apuna vaikka kirjan otsikkoja!)

Harjoittele vanhoilla yo-tehtävillä!
- Kirjoita vastausrunkoja: listaa lyhyesti ranskalaisilla viivoilla ajatukset, käsitteet ja filosofit joita olisit kyseisessä tehtävässä esitellyt.
- Vertaa runkojasi hyvän vastauksen piirteisiin: mikä vastauksessa oli onnistunutta? Millaisia puutteita siinä ehkä oli?
- Kannattaa harjoitella myös kokonaisilla yo-kokeilla: jos tämä koe läväytettäisiin nyt eteeni, mihin viiteen tehtävään vastaisin? Mihin en ainakaan vastaisi? Tällä tavalla saat hyvää tietoa omista vahvuuksistasi ja toisaalta mahdollisista lisäopiskelua tarvitsevista alueista.

Lue filosofien kirjoituksia.
- Helpointa on tehdä vanhoja yo-tehtäviä, joissa on aineisto: mitä tällä aineistolla halutaan sanoa? Ymmärsinkö oikein, mitä filosofi sanoo ja miten hän ajatuksiaan perustelee?

Filosofian ylioppilaskokeessa kirjoitetaan esseevastauksia

20 pisteen tehtävässä esseen hyvä pituus on n. 3000-5000 merkkiä, 30 pisteen tehtävissä jopa 5000-9000 merkkiä.
- Kun valitset tehtävää, yritä löytää tehtävä, josta pystyt kirjoittamaan kokonaisen esseen.
- Esseetä rakentaessasi yritä pitää ihannepituus mielessä: millaisia näkökulmia voisit esseeseesi ottaa, jotta saisit siitä riittävän laajan?
- Ylioppilaskokeen kesto on 6 tuntia. Käytä koko koeaika kokeen tekemiseen. Se on kaikista helpoin tapa maksimoida suoritus koetilanteessa.

Esseetä kirjoittaessa kannattaa pitää mielessä
- selkeä rakenne: esseessä on aloitus, käsittelykappaleita sekä jonkinlainen yhteenveto tai lopetus
- käsitteiden käyttö ja määrittely: filosofiassa käytetään monenlaisia teoreettisia käsitteitä ja ajatuskokeita, joiden tarkoituksena on tehdä filosofisista kysymyksistä selkeämmin lähestyttäviä. Hyvässä vastauksessa edellytetään käsitteiden käyttämistä, ei vain omaa pyörittelyä aiheesta!
  - esim. FI1-kurssin henki - aine -erottelu viittaa jo lähtökohtaisesti idealismiin tai materialismiin mahdollisina ontologisina kantoina: viime kädessä on olemassa vain henkeä (idealismi) tai ainetta (materialismi/fysikalismi), jos ajatellaan, että oleva koostuu yhdestä perusaineksesta. Lisäksi on kantoja, jotka yhdistävät empirismin ja materialismin: esimerkiksi Descartesin kartesiolainen dualismi.
- filosofien ajatuksien esitteleminen: jos tiedät, että filosofi X on sanonut aiheesta jotain, voit mielellään kertoa hänen ajatuksistaan aiheesta ja syventää sillä vastaustasi. Jos esimerkiksi tehtävänäsi on pohtia, millainen on hyvä yhteiskunta, voit ottaa esimerkiksi John Rawlsin ja hänen tietämättömyyden verho -ajatuskokeensa. Voit käsitellä myös ajatuskokeen kritiikkiä tai kritisoida sitä itse: filosofin ajatusten esitteleminen saa aina olla kriittistä.
  - Joissakin tehtävissä on tehtävänä analysoida filosofin kirjoittamia tekstikatkelmia ja tehdä niistä päätelmiä siitä, mitä filosofi jostakin aiheesta ajattelee. Jos huomaat esimerkiksi, että filosofi on Hume, joka puhuu empirismistä, voit sopivan paikan tullen kertoa, että Hume on yksi brittiempiristeistä joihin kuuluu esimerkiksi John Locke - näin sijoitat filosofin laajempaan kontekstiin.
- ajatusten esitteleminen ja perusteleminen
  - HUOM! Omaa mielipidettä ei ole mitenkään välttämätöntä tuoda esille - neutraali ja puolueeton suhtautuminen on usein ansio. Jos tehtävänä on tarkastella vaikkapa eutanasian eettistä oikeutusta, voit osoittaa kypsyyttä tarkastelemalla asiaa monelta eri kannalta. Ei siis kannata aloittaa esseetä tyylillä "EUTANASIA ON AINA VÄÄRIN" tai "KANNABISTA PITÄISI SAADA KÄYTTÄÄ AINA JA KAIKKIALLA" ja sen jälkeen perustella sitä läpi esseen, vaan pohtia asiaa puolesta ja vastaan, eri kantojen vahvuuksia ja heikkouksia puntaroiden.

YTL:n arviointikaavio

Arvioinnin ulottuvuus	/Pistemäärä 0 %	25 %	50 %	75 %	100 %
Osuvuus	Vastaus ei vastaa tehtävään, tehtävä on ymmärretty väärin.	Vastaus on epäselvä tai liittyy vain osittain kysymykseen.	Tehtävään vastataan asiaan-kuuluvasti.	Vastaus ilmentää selkeää ymmärrystä tehtävänannosta ja rajauksesta ja keskittyy olennaiseen.	Vastaus ilmentää selkeää ymmärrystä tehtävännnosta ja sen rajauksesta. Siinä käsitellään kattavasti vain tarpeelliset seikat.
Eheys	Vastaus on hajanainen ja sekava.	Vastauksessa on jokin asiaan selkeästi kuuluva seikka. Vastaus on muuten sisällöltään sekava ja satunnainen.	Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta ne eivät muodosta selkeää kokonaisuutta, vastaus on luettelomainen.	Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti, vastaus on yhtenäinen kokonaisuus.	Tehtävänantoon liittyvät asiat on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa kysymykseen ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja.
Vakuutta-vuus	Vastauksessa ei ole perusteluja tai ne eivät liity esitettyihin väitteisiin.	Perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys on epäselvä.	Perusteluiden lähtökohdat ovat järkeviä, perusteluiden ja johto-päätösten välillä on selkeä yhteys.	Vastauksessa tarkastellaan useimpia aiheeseen liittyviä perusteluja, niitä on eritelty ja problematisoitu järkevästi.	Aiheeseen liittyvien perustelujen erittely ja problematisointi on osuvaa ja osoittaa omaperäistä ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemista.