FI4 Totuus

LOPS2021 tavoiteet ja sisällöt

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa erottaa mielipiteet tosiasiaväittämistä ja ymmärtää tarpeen perustella tosiasiaväittämät
  • ymmärtää kielen ja merkitysten roolin todellisuuden hahmottamisessa
  • osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden luonteesta ja tieteestä
  • osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta
  • osaa arvioida havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden suhdetta totuuteen
  • oppii arvioimaan tilanteita, joissa eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia ja toimintavaihtoehtoja.

Keskeiset sisällöt

  • kieli, merkitys ja totuus
  • totuuden luonne ja totuusteoriat; totuuden lähestyminen; välttämätön ja kontingentti totuus
  • todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi
  • tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen
  • tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka
  • tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen
  • selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä

FI4-kurssille tyypillisiä kysymystyyppejä

Kurssin käsitteitä
  • Tieteenfilosofian määritelmät 20 p. (kevät 2025)
    Tieto-opissa ja tieteenfilosofiassa tiedon hankintaa, tieteen luonnetta, tieteellistä tutkimusta ja tieteellistä tietoa määritellään monin tavoin. Alla on esitetty 10 määritelmää. Valitse laatikosta se termi, jonka määritelmästä on kyse. Oikea vastaus 2 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.
    deduktio - demarkaatio - fallibilismi - falsifiointi - hermeneuttinen kehä - hypoteesi - induktio - instrumentalismi - itseään korjaavuus - julkisuus - järjestelmällisyys - kriittisyys - luotettavuus - lähdekriittisyys - paradigma - rationaalisuus - riippumattomuus - strukturalismi - teoria - tieteellinen realismi 
    • 1 tarkoittaa jonkin teorian tai väitteen kumoamista tai osoittamista vääräksi
    • 2 tarkoittaa tieteessä, että aiemman tutkimuksen virheet pyritään paikantamaan ja muodostamaan uusista teorioista sellaisia, etteivät ne enää sisällä näitä virheitä.
    • 3 tarkoittaa sitä, että tieteelliset teoriat pyrkivät antamaan totuudenmukaisen kuvauksen siitä, millainen todellisuus on. Tieteellisissä teorioissa oletetut asiat ovat todella olemassa, vaikka ne eivät olisikaan suoraan havaittavissa.
    • 4 tarkoittaa sitä, että tulkinnassa ymmärtäminen etenee jatkuvana prosessina, joka lähtee esiymmärryksestä niin, että kokonaistulkinta kohteesta (kuten tekstistä) ohjaa kohteen osien tulkintaa ja osien tulkinta puolestaan ohjaa kokonaisuuden tulkintaa.
    • 5 tarkoittaa Thomas Kuhnin filosofiassa tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää esimerkillistä tieteellisten teorioiden kokonaisuutta, joka muodostaa viitekehyksen normaalitieteen harjoittamiselle.
    • 6 tarkoittaa, että tutkimuksen tulokset ja menetelmät alistetaan jatkuvasti koeteltaviksi ja arvioitaviksi.
    • 7 tarkoittaa päättelyä, jossa tehdään yleistyksiä yksittäisten tapausten perusteella.
    • 8 tarkoittaa tieteessä, etteivät tutkimustulokset määräydy jonkin tieteen ulkopuolisen tahon toiveiden mukaan. Tällainen taho voi olla esimerkiksi rahoittaja tai vallitseva poliittinen tai uskonnollinen ideologia.
    • 9 tarkoittaa rajan vetämistä. Tieteenfilosofiassa sillä tarkoitetaan erityisesti tieteen ja näennäis- eli pseudotieteen erottamista toisistaan.
    • 10 tarkoittaa oletusta, jota testataan tieteellisessä tutkimuksessa.

Tieto - epistemologia

  • Käsityksiä tiedosta 20 p. (kevät 2022)
    Lue katkelma lukiolaisten kuvitteellisesta keskustelusta tietoteorian tunnilla (aineisto 6.A). Kukin keskustelija edustaa yhtä melko tavallista käsitystä tiedon luonteesta.
    • 1 Selitä, miten tekstissä 6.A esiintyvien keskustelijoiden käsitykset tiedosta eroavat toisistaan. 10 p.
    • 2 Valitse tekstissä 6.A esiintyvien keskustelijoiden käsityksistä yksi ja perustele, miksi se on mielestäsi vakuuttavampi kuin kaksi muuta. 10 p.
  • Perspektivismi ja objektiivinen tieto 20 p. (syksy 2022)
    Saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen (1844–1900) mukaan kaikki käsitykset ovat sidoksissa johonkin näkökulmaan, emmekä voi tarkastella asioita ikään kuin kaikkitietävän Jumalan näkökulmasta. Tätä Nietzschen näkemystä kutsutaan perspektivismiksi. Joidenkin filosofien mukaan näkökulmaan sidottu tieto ei voi olla objektiivista, toisten mukaan voi.
    • Pohdi, voiko objektiivista tietoa olla olemassa.
  • Havainnot ja tieto 20 p. (syksy 2021)
    Arvioi havaintojen roolia tiedon lähteenä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 3.A.

  • Tieto-opillinen skeptisismi 20 p. (kevät 2023)
    Michel de Montaigne (1533–1592) oli ranskalainen kirjailija ja filosofi, joka oli kiinnostunut antiikin skeptisismistä. Hän antoi vaikutteita 1600-luvun filosofeille, kuten René Descartesille.
    • 1 Erittele Montaignen tekstikatkelmassa 6.A kuvaamat tieto-opilliset kannat. 10 p.
    • 2 Pohdi, miten ymmärrys tiedon rajoista auttaa erottamaan tiedon pelkistä uskomuksista. 10 p.

Totuus

  • Totuusteoriat 20 p. (syksy 2021)
    • Esittele kaksi totuusteoriaa ja vertaile niiden vahvuuksia ja heikkouksia.

  • Totuus 30 p. (kevät 2020)
    Totuus on keskeinen käsite kaikilla filosofian osa-alueilla.
    • 1. Anna esimerkit totuuden käsitteen käytöstä etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.
    • 2. Pohdi, mitä totuuden vaatimuksesta luopuminen merkitsisi etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa. Hyödynnä vastauksessasi kohdassa 7.1. antamiasi esimerkkejä. 10 p.
    • 3. Anna esimerkit totuuden käsitteen käytöstä tieto-opissa ja tieteenfilosofiassa. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.
    • 7.4. Pohdi, mitä totuuden vaatimuksesta luopuminen merkitsisi tieto-opissa ja tieteenfilosofiassa. Hyödynnä vastauksessasi kohdassa 7.3. antamiasi esimerkkejä. 10 p.

  • Totuus tieteessä ja taiteessa 20 p. (kevät 2021)
    Totuuden määrittely ja totuuden kriteerit kuuluvat filosofian keskeisimpiin tutkimusalueisiin.
    • Pohdi, voidaanko totuus määritellä ja tunnistaa eri tavoin taiteessa ja eri tieteenaloilla. Hyödynnä vastauksessasi elokuvakatkelmaa 6.A.

Tiede - tieteenfilosofia

  • Näennäistieteet 20 p.
    Tieteenfilosofiassaan Karl Popper (1902–1994) käsitteli tieteiden ja näennäistieteiden välistä rajanveto-ongelmaa.
    • 1. Selitä lyhyesti, mitä näennäistieteet ovat. 5 p. Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
    • 2. Anna jostain näennäistieteestä esimerkki ja esittele sitä lyhyesti. 5 p. Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
    • 3.3. Esitä yksi näennäistieteille tyypillinen piirre, joka kertoo näennäistieteiden epäluotettavuudesta. Perustele, miten tätä piirrettä voidaan käyttää näennäistieteiden erottamiseen tieteestä. 10 p.

  • Hermeneuttinen menetelmä 30 p. (kevät 2022)
    Filosofi Hans-Georg Gadameria (1900–2002) pidetään filosofisen hermeneutiikan kehittäjänä. Hermeneutiikka on teoria tulkinnasta, merkityksestä ja totuudesta, mutta se on myös tulkitsemisen menetelmä. Artikkelissaan ”Ymmärtämisen kehästä” (1959) Gadamer kuvaa hermeneuttista menetelmää (aineisto 9.A).
    • 1 Erittele tekstikatkelman 9.A perusteella, miten tulkinta hermeneuttisen menetelmän mukaan etenee. 15 p.
    • 2 Arvioi, kuinka hyvin hermeneuttinen menetelmä kuvaa sitä, miten tulkitsit tekstikatkelmaa 9.A. 15 p.

  • Feministinen tieteenfilosofia 30 p. (syksy 2023)
    Tekstikatkelmassa 9.A filosofi Kristina Rolin käsittelee tieteenfilosofiaan liittyviä feministisiä kysymyksiä, joissa tieteen poliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet tulevat näkyviksi.
    • 1 Arvioi, miten tietämisen näkökulmasidonnaisuus vaikuttaa perinteiseen käsitykseen tiedosta ja tieteestä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 9.A. 15 p.
    • 2 Pohdi, miksi näkökulmasidonnaisuus on keskeistä feministisessä filosofiassa. 15 p.

  • Tieteellinen realismi ja empiristinen antirealismi 30 p. (syksy 2024)
    Tieteenfilosofi Bas van Fraassen (s. 1941) kertoo haastattelussa (aineisto 9.A), mikä ero hänen mukaansa on tieteellisen realistin ja empirismiä kannattavan antirealistin välillä.
    • 1 Selitä videon 9.A pohjalta, miten van Fraassenin mukaan tieteellinen realismi ja empiristinen antirealismi eroavat toisistaan. 15 p.
    • 2 Pohdi, onko tieteellinen realismi vai empiristinen antirealismi uskottavampi tieteenfilosofinen kanta. 15 p.

Todellisuus - ontologia ja metafysiikka

  • Kantin metafysiikka 30 p. (kevät 2020)
    Immanuel Kant (1724–1804) huomasi pian pääteoksensa Puhtaan järjen kritiikki (1781) ilmestymisen jälkeen, etteivät hänen aikalaisensa ymmärtäneet sen merkitystä. Niinpä hän laati teokseen yleistajuisen johdatuksen, joka julkaistiin vuonna 1783 nimellä Prolegomena. Kant selittää siinä muun muassa, miten hänen työnsä eroaa aiemmasta metafysiikasta.
    • 1. Kuvaile, mitä vikaa Kant näki Humen syyn käsitteen selityksessä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 9. A. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.
    • 2. Selitä, miten voimme Kantin mukaan tietää, että kaikilla tapahtumilla on syy. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 9. A. 10 p.
    • 3. Pohdi, onko Kantin vastaus Humen esittämään perinteisen metafysiikan kritiikkiin tyydyttävä. 15 p.


Kieli - kielifilosofia

  • Nälän tunne ja matala verensokeri 30 p. (syksy 2021)
    Erilaiset kuvaukset todellisuudesta näyttävät toisinaan viittaavan samaan asiaan. Esimerkiksi ilmaukset ”Aamutaivaalla näkyvä tähti” ja ”Iltataivaalla näkyvä tähti” viittaavat molemmat planeetta Venukseen. Aina ei ole kuitenkaan selvää, onko kyse samasta vai eri asiasta.
    • 1. Selitä, miten teksteissä 9.A ja 9.B esitetyt kuvaukset tilanteesta eroavat toisistaan. 15 p.
    • 2 Pohdi, voivatko teksteissä 9.A ja 9.B esitetyt kuvaukset koskea samaa asiaa ja voidaanko yksi kuvauksista korvata toisella merkityksen muuttumatta. 15 p.

Mielenfilosofia
  • Edmund Husserl ja tietoiset elämykset 30 p. (kevät 2021)
    Fenomenologian perustaja Edmund Husserl (1859–1938) erotti filosofian yhtäältä tosiasioita tutkivista kokemusperäisistä tieteistä, kuten psykologiasta, ja toisaalta olemuksia tutkivista formaaleista tieteistä, kuten matematiikasta ja logiikasta. Hänen mukaansa filosofian tutkimuskohteena ovat kaiken tieteenharjoituksen perustana olevat tietoiset elämykset. Filosofiassa niitä lähestytään niin kutsutulla fenomenologisella reduktiolla, jossa elämyksiä ei tarkastella määrättyyn aikaan ja paikkaan liittyvinä tosiasioina, vaan huomio kohdistetaan elämysten yleisiin rakennepiirteisiin eli niiden olemukseen.
    • 1. Kuvaile, miten Husserl ymmärtää tietoisen elämyksen olemuksen tekstikatkelmassa 9.A. 10 p.
    • 2 Analysoi havaintoa ja muistoa omenasta tietoisina elämyksinä. Sovella Husserlin fenomenologiaa (aineisto 9.A). 20 p.

  • Henki ja aine laajentuneen mielen teoriassa 30 p. (kevät 2024)
    Kysymykset hengen ja aineen suhteesta ovat filosofian peruskysymyksiä. 1990-luvulla kehitetty laajentuneen mielen teoria kyseenalaistaa aiempia käsityksiä hengen ja aineen suhteesta.
    • 1 Kuvaile tekstikatkelmassa 9.A esitettyä laajentuneen mielen teoriaa ja arvioi sen uskottavuutta. 15 p.
    • 2 Arvioi laajentuneen mielen teorian vaikutusta filosofiseen kysymykseen hengen ja aineen suhteesta. 15 p.