FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

LOPS 2021 Tavoitteet ja sisällöt

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
  • oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä
  • tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
  • perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
  • osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.


Keskeiset sisällöt

  • mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
  • johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
  • keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja:
    • henki ja aine
    • vapaus ja välttämättömyys
    • käsitteellinen ja empiirinen
    • objektiivinen ja subjektiivinen
  • tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
  • tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: väitteiden muodostaminen, koetteleminen ja perusteleminen joissain lukion oppiaineissa

Yleisimpiä kysymyksiä

Filosofian luonne / filosofia tieteenä

  • Käsitykseni filosofian luonteesta 20 p. (syksy 2022)
    Filosofia voidaan ymmärtää monin eri tavoin. Valitse alla olevista käsitteistä neljä ja esitä niiden avulla käsityksesi siitä, mitä filosofia on. 
    totuus / olemassaolo / argumentaatio / viisaus / hyvä elämä / tieto / tiede / arvot / vapaus / oikeudenmukaisuus

  • Filosofia ja tiede 20 p. (kevät 2022)
    Filosofiaa on usein sanottu kaikkien tieteiden äidiksi, mutta sen asema ja suhde tieteisiin on kaikkea muuta kuin selvä. Määrittele sekä filosofia että tiede ja pohdi, onko filosofia tiede. 

  • Kriittinen ajattelu 20 p. (kevät 2024)
    Kriittinen ajattelu on keskeinen taito filosofiassa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kriittisyys ei tarkoita samaa kuin vastustaminen, vaikka julkisessa keskustelussa ne usein samaistetaan. Erittele, mitä kriittisellä ajattelulla tarkoitetaan filosofiassa.

  • Filosofian panos nykyaikana 30 p. (syksy 2024)
    Filosofian tutkija Erika Ruonakosken johtama tutkimushanke yhdistelee taidetta ja filosofiaa ja kutsuu yhdistelmää epäsuoraksi filosofiaksi. Hankkeen tutkijat kysyvät, mitä tarjottavaa filosofialla on aikana, jolloin hitaalle pohtimiselle ja tutkimiselle ei tahdo olla tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa (aineisto 7.A). Filosofian tutkija Anniina Leiviskä puolestaan kuvaa tekstissään, miten moninäkökulmaisuus voi auttaa hillitsemään poliittista polarisaatiota (aineisto 7.B). (s2024)

    • Kuvaile filosofian luonnetta. Voit hyödyntää vastauksessasi aineistoa 7.A. 10 p.
    • Pohdi filosofian mahdollisuuksia toimia vastapainona sosiaalisen median nopealle mielipiteenmuodostukselle ja yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiselle. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A ja 7.B. 20 p.

Logiikkatehtävät
  • Päättelyn pätevyys 20 p. Päätelmä on loogisesti pätevä, mikäli ei ole mahdollista, että sen johtopäätös olisi epätosi samalla kun sen premissit ovat tosia.
    • Määritä, mitkä päätelmistä 3.1–3.5 ovat loogisesti päteviä ja mitkä eivät. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p (kevät 2022)
      • 3.1 Jos isä on ehtinyt käymään kaupassa, niin minun ei tarvitse käydä siellä. Isä ei ole ehtinyt käymään kaupassa. Minun on siis mentävä kauppaan. 1 p.
        • Päätelmä on loogisesti pätevä.
        • Päätelmä ei ole loogisesti pätevä.
        • En vastaa.
      • 3.2 On vain kaksi mahdollista syytä siihen, että Jamilah palautti kirjan kirjastoon: kirjan laina-aika oli loppunut, tai hän ei pitänyt teoksesta. Kirjan laina-aika oli loppunut. Siispä Jamilah piti teoksesta. 1 p.
        • Päätelmä on loogisesti pätevä.
        • Päätelmä ei ole loogisesti pätevä.
        • En vastaa.
          • jne.
    • Perustele, miksi päätelmät 3.1–3.5 ovat päteviä tai epäpäteviä. Voit käyttää apunasi esimerkkejä, vastaesimerkkejä tai lausemuuttujia (esim. A tai B). Älä jätä mitään merkintöjä kohtien vastauskenttiin, jos et halua jättää tehtävää arvosteltavaksi.

  • Päätelmätyyppejä 20 p. (kevät 2021)
    Päätelmän tarkoitus on saada päätelmän premissit hyväksyvä henkilö vakuuttuneeksi päätelmän johtopäätöksestä. Joissakin tapauksissa päätelmiä käytetään selittämään toimintaa. Erilaisia päätelmiä on luokiteltu ja nimetty niiden rakenteen perusteella.
    • Kohdissa 1.1–1.5 yhdistä päätelmät oikeaan nimitykseen. Kukin nimitys sopii vain yhteen päätelmään. (Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.)
      • 1.1. Jos Musti on kala, se osaa hengittää veden alla. Musti ei osaa hengittää veden alla, siispä se ei ole kala. 1 p.
        • Abduktiivinen päätelmä
        • Analogiapäätelmä
        • Ehdollinen syllogismi eli hypoteettinen syllogismi
        • Käytännöllinen syllogismi eli praktinen syllogismi
        • Takajäsenen kielto eli modus tollens
        • En vastaa
      • 1.2 Huoneen nurkassa on säkki, jonka sisällä on vain valkoisia papuja. Jos tästä säkistä otetaan papuja, ne ovat valkoisia. Pöydällä on kasa valkoisia papuja. Siispä ne on otettu huoneessa olevasta säkistä. 1 p.
        • Abduktiivinen päätelmä
        • Analogiapäätelmä
        • Ehdollinen syllogismi eli hypoteettinen syllogismi
        • Käytännöllinen syllogismi eli praktinen syllogismi
        • Takajäsenen kielto eli modus tollens
        • En vastaa
          • jne.
    • Kohdissa 1.6–1.10 kuvaa päätelmien rakennetta. Voit halutessasi havainnollistaa rakennetta itse keksimälläsi esimerkillä tai esittämällä päätelmästä yksinkertaistetun version, jossa osa termeistä on korvattu esimerkiksi lausemuuttujilla (esim. A, B).
      • 1.6 Jos Musti on kala, se osaa hengittää veden alla. Musti ei osaa hengittää veden alla, siispä se ei ole kala. Vastauksen enimmäispituus on 450 merkkiä.
        • jne.



Argumentaatiovirhetehtävät
  • Argumenttien arviointi (syksy 2024)
    Argumentissa perusteluilla pyritään oikeuttamaan johtopäätös. Kuvitteellisessa keskustelussa (aineisto 3.A) kaverukset Aali ja Buule esittävät argumentteja, jotka liittyvät tohtori Suutarilan kirjaan. Tunnista keskustelussa (aineisto 3.A) esitetyt argumentit ja arvioi niitä. Vastaus ei edellytä esseemuotoa. 

  • Argumentaatiovirheet 20 p (syksy 2023)
    Filosofiassa on tutkittu argumentaatiovirheitä, ja niiden tunnistaminen on oleellista argumentaation kannalta. Kuvaa kussakin kohdista 1.1–1.4 erilainen argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe
    • 1.1Kuvaile yksi argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe. 5 p.
      Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
    • 1.2 Kuvaile yksi argumentaatiovirhe ja selitä, miksi se on virhe. 5 p.
      Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
      • jne.

Tieteen luonne ja tuntomerkit
  • Tiede ja tieto 20 p (syksy 2022)
    Vertaa tieteellistä tietoa arkitietoon. Hyödynnä vastauksessasi videota 3.A.

  • Lukiossa kartutettu tieto 20 p. (syksy 2023)
    Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan ”lukioaikana opiskelija kartuttaa ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa, osaamista ja toimijuutta”. Eri oppiaineissa on erilaisia perusteita pitää jotain asiaa tietona. Valitse ja kuvaile yksi jossain lukion oppiaineessa oppimasi asia ja selitä, miten voidaan perustella, että se on tietoa. 

  • Tieteellisen tutkimuksen piirteitä 20 p (kevät 2024)
    Tieteen tiedotus ry julkaisee kolmen vuoden välein Tiedebarometrin, jossa kartoitetaan suomalaisten suhtautumista tieteeseen. Tekstikatkelmassa 6.A esitetyt väitteet koskevat tieteen luotettavuutta, mutta niistä ilmenee myös monia muita tieteelliselle tutkimukselle ominaisina pidettyjä piirteitä. K    uvaile tieteellisen tutkimuksen ominaispiirteitä tekstikatkelmassa 6.A esitettyjen väitteiden pohjalta.