FI3 Yhteiskuntafilosofia
LOPS 2021 sisällöt ja tavoitteet
Tavoitteet:
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
- oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
- pystyy arvioimaan filosofisesti yhteiskunnan rakennetta ja sen oikeutusta
- osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin
- ymmärtää oikeuksien merkityksen yhteiskunnan perustana.
Keskeiset sisällöt
- yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat
- vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot
- ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina
- poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat
- hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio
- ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki
Tyypillisiä yo-koekysymyksiä
Kurssin käsitteitä
Vapaus
Valta
Yhteiskunnan rakenne ja muodostuminen
Ihmisoikeudet ja demokratia
Poliittiset ihanteet
- Yhteiskuntafilosofiset käsitteet 20 p. (kevät 2025)
- 5.1 Selitä, millä tavalla seuraavat yhteiskuntafilosofiset käsitteet liittyvät yhteen: yhteiskuntasopimus ja valta. 5 p.Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
- 5.2 Selitä, millä tavalla seuraavat yhteiskuntafilosofiset käsitteet liittyvät yhteen: libertarismi ja verotus. 5 p. Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
- 5.3 Selitä, millä tavalla seuraavat yhteiskuntafilosofiset käsitteet liittyvät yhteen: vapaus ja vahinkoperiaate. 5 p. Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
- 5.4 Selitä, millä tavalla seuraavat yhteiskuntafilosofiset käsitteet liittyvät yhteen: konservatismi ja yksilö. 5 p. Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
- Oikeudenmukaisuusperiaatteet 30 p.
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yksilöiden välisiin kiistoihin pitäisi olla reilu ja yksiselitteinen ratkaisu. Ei ole kuitenkaan selvää, että tällainen ratkaisu on löydettävissä, jos tunnustamme, että meillä on erilaisia oikeudenmukaisuusperiaatteita.- 1. Määrittele kolme erilaista oikeudenmukaisuusperiaatetta, jotka ratkaisisivat tekstissä 8.A esitetyn kiistan eri tavoin. Rakenna periaatteet tekstin kursivoitujen sanojen ympärille ja selitä, miten periaatteita voisi soveltaa tekstin tapauksessa. 15 p.
- 2. Pohdi, voiko mikään yksittäinen periaate toimia yleisenä oikeudenmukaisuusteoriana. 15 p.
- John Rawls oikeudenmukaisuudesta 20 p (syksy 2020)
Yhteiskuntafilosofi John Rawls (1921–2002) esitti, että oikeudenmukainen yhteiskunta voidaan rakentaa kahden perustavan periaatteen varaan. Ensimmäisen periaatteen mukaan kullakin kansalaisella on oltava yhtäläiset vapaudet. Toinen periaate koskee mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yksilöiden välinen eriarvoisuus tulee sallia vain, jos se on eduksi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yksilöille.- Pohdi, miten Rawlsin kaksi periaatetta voidaan oikeuttaa ja minkälainen niiden varaan rakennettu yhteiskunta olisi.
- Marx ja oikeudenmukainen yhteiskunta 20 p. (kevät 2022)
Karl Marxin (1818–1883) tunnetuksi tekemän väitteen mukaan oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ”jokainen saa tarpeidensa mukaan ja tekee kykyjensä mukaan”.- Arvioi Marxin väitteen vahvuuksia ja heikkouksia oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteena.
- Rangaistukset 30 p (kevät 2020)
Filosofiassa ja oikeustieteessä on esitetty perusteita sille, että yhteiskunta on oikeutettu rankaisemaan väärin toiminutta ja yhteiskunnan lakeja rikkonutta henkilöä. Näissä niin sanotuissa rangaistusteorioissa rangaistukset oikeutetaan eri tavoin.
-
- 1. Adolf Eichmannia pidetään toisen maailmansodan aikana tapahtuneen juutalaisten kansanmurhan pääarkkitehtina. Hänet tuomittiin kuolemaan Jerusalemissa pidetyssä oikeudenkäynnissä vuonna 1961 (aineisto 8. A). Tuomio perustui hänen tekemiinsä rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Arvioi Eichmannin tuomiota tekstissä (aineisto 8. B) esitettyjä rangaistusteorioita käyttäen. 15 p.
- 2. Valitse tekstistä (aineisto 8. B) kaksi näkemyksesi mukaan vakuuttavinta rangaistusteoriaa ja arvioi niiden vahvuuksia ja heikkouksia yhteiskunnan kannalta. 15 p.
Vapaus
- Vapaus ja sukupuolten välinen tasa-arvo 20 p. (kevät 2021)
Sukupuolten välistä tasa-arvoa pidetään yhteiskunnallisena ihanteena, joka ei ole toteutunut täysin edes pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa.- Pohdi, millaista vapautta sukupuolten välinen tasa-arvo edellyttää.
Valta
- Moderni valta 20 p. (syksy 2023)
Samuel Lindholmin blogitekstissä (aineisto 5.A) käsitellään biovaltaa, joka on yksi merkittävistä modernin ajan vallankäytön muodoista.- Selitä aineiston 5.A tai omien esimerkkiesi avulla, mitä biovalta on, ja pohdi sen hyviä ja huonoja puolia.
Yhteiskunnan rakenne ja muodostuminen
- Rousseau ja luonnostaan hyvä ihminen 20 p. (kevät 2020)
Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) pohtii kirjassaan Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (1755) yhteiskunnan ja ihmisen välistä suhdetta.- Kuvaa Rousseaun näkemystä ihmisen luonnollisesta hyvyydestä ja arvioi näkemyksen oikeutusta. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 3. A.
- Oikeudet ja velvollisuudet 20 p. (kevät 2023)
Teoksessaan Naisen oikeuksien puolustus (1792) Mary Wollstonecraft toteaa, että ”ilman oikeuksia naiset eivät voi toteuttaa aitoja velvollisuuksiaan”. Hän korostaa, että kansalaisoikeudet ovat kansalaisvelvollisuuksien edellytys. Tämä on yksi, mutta ei ainoa yhteiskuntafilosofinen tapa ymmärtää oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta.- Pohdi oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Ihmisoikeudet ja demokratia
- Demokratian luonne 30 p. (kevät 2022)
Läntiset yhteiskunnat ovat rakentuneet demokraattisten arvojen ja ihanteiden varaan. Myös monissa yksinvaltaisissa tai autoritäärisissä valtioissa kansalaiset vaativat demokratiaa. Demokratian toteutuminen ei ole itsestäänselvyys edes maissa, joissa on demokraattinen hallinto.- 1 Selitä demokratian luonnetta ja pohdi demokratian perustana olevia arvoja ja ihanteita. 15 p.
- 2 Kuvaile demokratiaan kohdistuvia uhkia ja arvioi demokratian rakentamisen ja säilyttämisen edellytyksiä. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 8.A ja 8.B. 15 p.
- Propaganda, valta ja demokratia 30 p.
1900-luku toi propagandan lähelle jokaisen kansalaisen elämää myös demokraattisissa yhteiskunnissa.-
- 1. Määrittele propagandan käsite. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 10 p.
- 2. Arvioi, onko propaganda oikeutettu vallankäytön muoto demokraattisessa yhteiskunnassa. Hyödynnä vastauksessasi kohdassa 8.1 antamaasi määritelmää sekä videokatkelmaa 8.B. 20 p.
-
- Koulutus ja naisten yhteiskunnallinen asema 30 p. (syksy 2022)
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kampanjavideon mukaan 11 miljoonaa tyttöä on vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle koronaviruspandemian seurauksena. Tyttöjen ja naisten asema on monissa yhteiskunnissa uhattuna myös ilman koronaviruspandemian vaikutusta, eikä koulunkäyntiä välttämättä aina sallita tytöille.- 1. Nimeä ja määrittele videon 8.A pohjalta kolme yhteiskuntafilosofista käsitettä, joilla voi arvioida tyttöjen koulutuksen merkitystä. 15 p.
- 2. Perustele yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta, miksi naisten pitää saada osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Hyödynnä perustelussa käsitteitä, jotka määrittelit kohdassa 8.1. 15 p.
Poliittiset ihanteet
- Yksilön vapaus konservatismissa ja liberalismissa 20 p. (kevät 2024)
Yksilön vapaus on tärkeä yhteiskunnallinen ihanne ja demokraattisen yhteiskunnan perusta. Konservatiivisessa ja liberalistisessa yhteiskuntateoriassa vapauden merkitys nähdään kuitenkin eri tavoilla.- Vertaile konservatismin ja liberalismin käsityksiä yksilön vapaudesta ja esitä oma näkemyksesi siitä, millä tavoin yksilö voi olla vapaa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 5.A.
Hyvinvointi ja talous
- ”Jokainen on oman onnensa seppä” 20 p.
Suomea on totuttu pitämään sosiaalisesti tasa-arvoisena maana, mutta myös maana, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja ottaa vastuu omasta menestyksestään. Yksilön omaa vastuuta korostaa sanonta ”ihminen on oman onnensa seppä”, jolla tarkoitetaan sitä, että erot menestyksessä ovat suureksi osaksi seurausta ihmisten välisistä eroista ahkeruudessa, lahjakkuudessa ja viisaudessa.- Arvioi yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta, onko sanonta ihmisestä oman onnensa seppänä hyväksyttävä. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 5.A, 5.B ja 5.C.